Todellisen tarpeen mukaisia palveluita, hyvinvointialueen verotusoikeus, alijäämän kattamisvelvoitteen pidentäminen ja sosiaalisia investointeja. Muun muassa näitä asioita hyvinvointialueilla vaikuttavat vasemmistoliiton luottamushenkilöt listasivat hyvinvointialueiden taloustilanteiden parantamiseksi viikonlopun seminaarissa Tampereella.
Lähes sata aluevaltuustossa valtuutettuna tai varavaltuutettuna vasemmistoliittoa edustavaa henkilöä ympäri Suomen osallistui seminaariin, jossa pohdittiin alueiden taloutta ja kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa yksityisestä palveluntuotannosta, sosiaalipalveluiden tilanteesta, ikäihmisten palveluista, vammaispolitiikasta sekä henkilöstöpolitiikasta. Erillisissä työpajoissa syvennyttiin lisäksi pelastustoimeen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä aluepolitiikkaan.
Tilaisuuden puheenvuoroja varjosti hyvinvointialueiden heikko taloudellinen tilanne. Hallituksen massiiviset leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin näkyvät lähes joka osa-alueella. Alueisiin kohdistuvat säästötoimenpiteet ja hallituksen aikomat lisäleikkaukset ovat saattaneet monet alueet mahdottomaan asemaan, jossa lakisääteisetkin palvelut ovat vaarassa.
Sosiaalipalveluissa tilanne hyvin kipeä ja leikkaukset työttömyystukeen sekä sosiaaliturvaan ovat poikkeuksellisen suuria. Ihmisten ahdinko näkyy ja kuuluu sosiaalipalveluissa työskenteleville. Leikkaukset palveluihin ajavat ihmisiä ahtaalle ja aiheuttavat kustannuksia, sillä sosiaalipalveluilla on suuri merkitys ennaltaehkäisyn näkökulmasta.
– Sosiaalipalvelut eivät ole menoerä, vaan investointi, kiteytti seminaarissa puhunut Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio omassa osuudessaan.
Seminaari poiki yhteisen kannanoton ikäihmisten subjektiivisesta oikeudesta hoitoon
– Hoiva ei ole ilmaista eikä halpaa, mutta se on välttämätöntä, yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger totesi puheenvuorossaan ikäihmisten palveluista.
Kröger toi esiin ikäihmisten palveluiden riittämättömyyden: palvelut eivät vastaa tarvetta ja painetta hoitaa ikääntyneitä siirtyy yhä enemmän omaisille. Tällä hetkellä Suomi on maailman kolmanneksi ikääntynein yhteiskunta eikä palveluiden saatavuus riitä kattamaan tarvetta.
Seminaarin osallistujat tarttuivat aiheeseen ikäihmisten palveluiden tilanteesta ja laativat kannanoton ikäihmisten subjektiivisesta oikeudesta hoitoon. Kannanotossa korostetaan, ettei ikäihmisten hoito saa olla riippuvainen omaisten taloudellisista voimavaroista eikä mahdollisuudesta osallistua hoitoon ja vastuun sysääminen omaisille on arvovalinta, joka merkitsee irtaantumista hyvinvointivaltion yhteisvastuun periaatteista.
Kannanotossa todetaan, että hoivavastuun siirron myötä pienituloiset vanhukset voivat jäädä heitteille, sillä heillä ei yleensä ole hyvätuloisia omaisia, jotka voivat ostaa palveluja. Kaikilla vanhuksilla ei myöskään ole omaisia, jotka kykenisivät ottamaan vastuuta hoivasta. Lisäksi omaisten hoivavastuu sysää naisia pois työurilta palkattomiksi hoitajiksi.
Vasemmistoliiton luottamushenkilöt pitävät vanhusten subjektiivista oikeutta hoitoon välttämättömänä, jotta ikäihmiset saavat oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa ja hoivaa tarpeidensa mukaan. Tämä edellyttää riittäviä verovaroja, joita voidaan lisätä muun muassa varallisuuden verottamisella.
– Me emme voi palata hoivavastuussa vuosikymmeniä taaksepäin. Pakottamisen sijaan on otettava käyttöön keinoja, jotka mahdollistavat ja tukevat omaisten osallistumista ikäihmisten hoivaan. Työelämän tulee joustaa tilanteissa, joissa omainen haluaa osallistua läheisensä hoitoon esimerkiksi saattohoidossa. Omaishoidontukeen tuleekin säätää valtakunnalliset, yhdenvertaiset kriteerit, jotka tukevat omaisten jaksamista. Tarvittaessa omaishoidontukea tulee voida maksaa muullekin henkilölle kuin omaiselle, esitetään kannanotossa.
