Näkökulma

MITJA TAPIO

5.11.2025 klo 08:16

Miten vastataan tulevaisuuden tamperelaisten tarpeisiin?

Valtuustoyhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Mitja Tapio korostaa kirjoituksessaan, että Tampereen palveluverkon suunnittelussa on tarkoitus keskittyä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin: väestö moninaistuu ja ikääntyy ja uudet palveluverkon ratkaisut voivat olla tarpeen. (Kuva: Anna Weckström)
Mitja Tapio

Tampereella on paraikaa käynnissä tulevaisuuden palveluverkon suunnittelu. Lukuisat yksittäisiä palveluita koskevat, paikoin jo vanhentuneet palveluverkkosuunnitelmat yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa tarkastelemme kaupungin palveluita vuoteen 2040 saakka. Tämä työ koskee päiväkoteja, peruskouluja, lukioita, nuorisokeskuksia, kirjastoja, kulttuuritiloja ja liikunta- ja harrastustiloja.

Palveluverkkosuunnitelmaa varmasti päivitetään monta monituista kertaa jo ennen vuotta 2040, mutta tämä prosessi on silti tärkeä alusta pohtia, millainen on vuoden 2040 Tampere ja millaisia vuoden 2040 tamperelaiset ovat. Tiedossa on, että tamperelaisten keski-ikä kasvaa, vanhimpiin ikäluokkiin kuuluu yhä suurempi osa kaupungin asukkaista ja ikääntyneistä tamperelaisista aiempaa useamman toimintakyky on hyvä. Vaikka kaupunki kasvaa, lasten ja nuorten määrä pysyy luultavasti vakaana. Yhä useampi tamperelainen on syntynyt muualla maailmassa – tamperelaisten kieli- ja kulttuuritaustat moninaistuvat voimakkaasti. Asuinpaikatkin muuttuvat: uusien alueiden rakentumisen myötä väestön painopisteet siirtyvät, mutta samalla tietysti on huolehdittava vanhojen alueiden palveluista.

Tamperelaisten määrä myös kasvaa voimakkaasti. Olemme nähneet kovan kasvun vuosia, jotka ovat lyöneet ällikällä jopa kaikista korkealentoisimmat visionäärit. Nyt tämä kovin kasvu näyttää taittuneen, mihin luultavasti vaikuttaa oikeistohallituksen säälimätön pienituloisia kurittava politiikka, jonka vuoksi entistä harvemmalla on varaa laadukkaaseen asumiseen kaupungeissa. Se kehitys toivottavasti kääntyy ja tulevaisuus on yhä hämärän peitossa. Tuoreimman väestösuunnitteen mukaan tamperelaisia on vuonna 2040 jo yli 300 000. Aika monta!

Säästölistojen sijasta ratkaisuja

Palveluverkkosuunnitelman siis täytyy vastata kasvavan ja moninaistuvan kaupunkilaisjoukon tarpeisiin. Samalla voimme löytää vastauksia siihen, kuinka me kaupungin palveluverkkoa kehittämällä edistämme lukutaitoa ja liikuntaa, vastaamme kasvavan ja aktiivisen ikäihmisjoukon tarpeisiin, turvaamme nuorten osallisuuden tilanteessa, jossa nuorten suhteellinen osuus tamperelaisväestöstä pienenee ja edistämme kansainvälisten tamperelaisten hyvää ja tasavertaista arkea.

Suunnitelmatyö on yhä kesken. Virkakunta valmistelee esityksiä tulevaisuuden palveluverkkokehittämistä varten. Syksyn aikana kaupunki on lähestynyt perusopetuksessa olevien lasten vanhempia kysyen heidän näkemyksiään tietyistä palveluverkkosuunnitelman esityksistä. Pian vastaava kysely lähtee myös päivähoidossa olevien lasten vanhemmille. Poliittiset päätöksentekijät eivät ole edes nähneet näitä suunnitelmia. Se on ikävänpuoleinen kompastuskivi poliittisesti merkittävässä prosessissa. Tamperelaisille syntyi ymmärrettävä ja perusteltu huoli siitä, että politiikassa olisi päätetty uusista koulujen lakkauttamisista, kun ehdotukset laitettiin kommentoitavaksi juuri talousarvioesityksen julkaisemisen aikaan. Näin ei ole: kaikki kortit ovat vielä pöydällä.

Erityistä huolta täytyy kantaa segregaatiosta, eli alueellisesta eriytymisestä. Tampereella segregaatio on merkittävästi vähäisempää kuin useimmissa muissa suurissa kaupungeissa, mutta nähtävillä on viitteitä siitä, että tilanne on muuttumassa. Siksi nyt täytyy kaikin keinoin varmistaa, että kaikkia Tampereen kaupunginosia kehitetään aktiivisesti ja asukkaiden tarpeita vastaavalla tavalla. Palveluihin panostaminen haavoittuvammilla alueilla on erittäin keskeinen keino torjua haitallista segregaatiokehitystä.

Tiedetty tosiasia on, että kaikista aktiivisimmin päätöksentekoon vaikuttavat niiden alueiden asukkaat, joissa tulo- ja koulutustaso on keskimääräistä korkeampi. Siksi poliittisilla päättäjillä on erityisen painava vastuu kuulla tarkalla korvalla sosioekonomisesti haavoittuvaisempien alueiden asukkaita ja edistää niiden tasapuolista kehittämistä, vaikka julkinen paine ei siihen kannustaisikaan. Siksi pidän vaikeana, että tämän nyt syntyneen asetelman vuoksi poliitikoilta odotetaan kannanottoja ennen kuin olemme nähneet koko kokonaisuuden vaikutusarvioineen.

Kun viimeksi vuonna 2018 Tampere laati koulu- ja päiväkotiverkkosuunnitelmaa, istuin siitä vastaavassa silloisessa sivistys- ja kulttuurilautakunnassa. Silloin saatoin kirjoittaa otsikolla Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma ei ole säästölista. Toivon, että voin myös tällä kerralla todeta, että laaja palveluverkkosuunnitelma ei ole säästölista.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja.

III

Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.

Tykkää ja jaa artikkelia verkossa
Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *