Mikä sinua järkytti tänä aamuna? Minua järkytti sattumalta vastaan tullut tieto (Aamuset 18.1.2026), jonka mukaan pelkästään terveyskeskus- ja hammashoitomaksut muodostavat jo noin kolmanneksen kaikista ulosotoista.
Siis kyllä. Suomessa kolmasosa ulosoton asiakkuuksista johtuu siitä, että ihmiset tarvitsevat apua terveysongelmiin, mutta apu on liian kallista ja laskut jäävät maksamatta.
Tämän luettuani ensimmäisenä mieleeni tuli, että todennäköisesti iso osa maksuongelmiin syypäänä olevista vaivoista on vieläpä akuutteja, koska rahattomana ihmiset monesti lykkäävät lääkäriin menoa siihen asti, että kipu muuttuu sietämättömäksi. Siis siihen asti, että valinta on rahat vai henki -tyyppinen.
Ei tällaista valintaa pitäisi joutua tekemään. Meillä on tässä maassa kaikki fasiliteetit ja osaaminen hoidolle, ja aivan riittävästi rahaa, että ihmisten terveys ja toimeentulo voitaisiin priorisoida esimerkiksi rikkaiden veronalennusten yli. Mutta niin ei haluta tehdä, ja tällaisia lukuja me sitten saamme lukea.
Absurdeinta tässä kaikessa on se, miten monet poliitikot puhuvat terveysongelmien ennaltaehkäisystä ja siitä, että ihmisiä pitäisi ”kannustaa” huolehtimaan terveydestään – mutta eivät ole lainkaan kiinnostuneita puuttumaan siihen, että meillä on nimenomaan näissä asioissa jatkuvasti korkeammaksi kasvava maksumuuri.
Kysyisin, miksi terveyslaskujen ulosotoista ei puhuta, mutta tottahan minä tiedän, miksi tästä ei puhuta: siksi, että köyhyys on Suomessa tabu. Suurimmalle osalle päättäjistä sosiaaliturvan byrokratia on täysin vieras maailma – sen vaikeutta ja lannistavuutta ei kerta kaikkiaan hahmoteta – eivätkä kaikki edes usko siihen, että köyhyyttä ja puutetta todella on olemassa. Siksi on mahdollista huijata itsensä ajattelemaan, että ei Suomessa kukaan tarvitseva jää ilman hoitoa eikä ainakaan terveyslaskun takia kadulle joudu. Kyllä Kela hoitaa tai sossu tai joku muu, sen sijaan että ne muodostaisivat vain järkyttävän byrokraattisen, voimia vievän ja hallinnollista erityisosaamista vaativan esteradan jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevalle ihmiselle.
Ja silti fakta on, että kolmannes maksuhäiriömerkinnöistä tulee terveydenhoidon kuluista. Kun se luku voisi olla, ja sen pitäisi olla, pyöreä nolla.
Ainoa vähääkään ilahduttava asia tuossa jutussa on maininta siitä, että Pirkanmaan hyvinvointialueella maksuvapautuskäytäntöjä on helpotettu eri tavoin. Tästä asiasta uskallan taputtaa omaa valtuustoryhmääni selkään, sillä monet parannukset ovat meidän aloitteestamme tehtyjä.
Helppoa maksuvapautuksen hakeminen ei silti todellakaan ole – eikä sitä oikeudenmukaisemmassa maailmassa kukaan joutuisi edes tekemään.
Kirjoittaja on Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja aluehallituksen jäsen.
