Hallitus avaa portit ydinaseteknologialle

Hallituksen vireillä oleva lakiesitys sallia ydinlaitteiden tuonnin ja kuljetuksen maaperällämme on käännekohta, joka ei ole vain tekninen muutos turvallisuuspolitiikassa. Se on valinta, joka kytkee Suomen yhä tiukemmin sotilaallisiin liittoumiin ja tekee maastamme logistisen käytävän ydinasepelotteelle. 

Tämä ei ole neutraali turvallisuuspäätös. 

Tämä on strateginen valinta, joka muuttaa arjen turvallisuutta, sekä kansalaisten itsehallintaa ja oikeutta elämään ilman ydinuhkaa. 

Tämä on imperialistinen siirto, ei puolustusratkaisu 

Naton ydinasepelote on poliittinen instrumentti, jonka tarkoitus on ylläpitää hegemonista valtaa ja estää vastarintaa suurvaltojen intresseille. Se ei kuitenkaan ole neutraali suoja tavalliselle kansalaiselle. Ulkopoliittinen instituutti on vuoden 2023 raportissa analysoinut, miten jäsenyys ja yhteistyö ydinasevaltojen kanssa muuttavat turvallisuusdiskurssin painopisteen pois väestön suojelusta ja kohti strategista pelotetta. Kun valtio avaa rajansa ydinlaitteiden kuljetukselle, se tekee paikallisista yhteisöistä potentiaalisia kohteita ja logistisia solmukohtia suurvaltojen konfliktistrategioille. 

Yhdysvaltain strateginen intressi ylläpitää ydinasepelotetta näkyy logistisissa ratkaisuissa ja liittolaissuhteissa, joissa pienemmät valtiot joutuvat tarjoamaan maaperäänsä suurvaltojen operaatioiden käyttöön. Tämä dynamiikka on osa laajempaa imperialistista järjestelmää, jossa sotilaallinen läsnäolo ja logistinen riippuvuus kytkevät maat osaksi suurvaltojen valtapeliä. 

Tämä lakimuutos ei tapahdu tyhjiössä, vaan se on poliittinen valinta, joka sitoo Suomen yhä tiukemmin suurvaltojen sotilaallisiin intresseihin. Kun valtio sallii ydinlaitteiden kuljetuksen omalla maaperällään, se ei ainoastaan hyväksy teknistä riskinottoa vaan myös normalisoi maan roolin logistisena käytävänä. Sen roolin, josta hyötyvät ensisijaisesti ydinasepolitiikkaa harjoittavat suurvallat ja niiden strategiset intressit. Paikallisyhteisöjen turvallisuus, kansalaisten itsehallinto ja rauhanomainen arki jäävät tämän valinnan varjoon. 

Käytännön riskit: onnettomuudet ja inhimillinen hinta 

Teknologia, joka voi tuhota kaupunkeja, on myös altis inhimillisille virheille, mekaanisille vioille ja logistisille katastrofeille, ja seuraukset kantavat tavalliset ihmiset, eivät strategiset päättäjät joiden vastuulla tämä on. 

Historia muistuttaa kuinka ydinaseiden kuljetus ei ole riskitöntä. Yhdysvaltojen tilastoissa tunnettuja ”Broken Arrow” -tapauksia on dokumentoitu vuosikymmenten ajalta, ja viralliset yhteenvedot listaavat useita vakavia onnettomuuksia, pudotuksia ja häviämisiä, jotka ovat aiheuttaneet radioaktiivisia riskejä ja pitkäkestoista ympäristövaikutuksia. Näiden tapausten opetus on karua.

Yleiskatsaukset sotilaallisista ydinonnettomuuksista listaavat lukuisia tapauksia, joissa ydinmateriaalit ovat joutuneet vaaraan tai aseita on kadonnut, ja kertovat samalla siitä, että täydellinen läpinäkyvyys ja täydellinen turvallisuus ovat illuusio, erityisesti sotilaallisissa kuljetusketjuissa joissa salailu ja operatiivinen kiire altistavat riskille. 

Ei logistisille käytäville, ei ydinuhalle kotikaduillamme

Yksilön näkökulmasta päätös on hyökkäys paikallista demokratiaa vastaan. Kunnat ja kaupungit, jotka kantavat ydinriskin arjessa, eivät ole saaneet riittävää sananvaltaa tällaisessa strategisessa päätöksenteossa, vaan päätökset tehdään keskitetysti ja kansainvälisten liittoumien logiikan ehdoilla. Tämä murentaa kansalaisten itsehallintoa, siirtää vastuuta pois paikallisilta toimijoilta ja normalisoi sotilaallisen infrastruktuurin sijoittamisen asuinalueiden läheisyyteen. 

Päätökset, jotka asettavat kuntalaiset ydinriskin alle, eivät saa syntyä suljetuissa kabinetti tai liittoneuvotteluissa ilman kunnollista kunnallista kuulemista ja sitovaa paikallista sananvaltaa. Kunnat eivät ole logistisia solmuja. Ne ovat ihmisten koteja, ja niiden on oltava mukana päätöksenteossa, joka koskee elinympäristön turvallisuutta. 

Tämä lakiesitys ei ole tekninen yksityiskohta, vaan ideologinen valinta. Halutaanko Suomi osaksi ydinaseiden logistista verkostoa vai puolustetaanko paikallista elämää, demokratiaa ja rauhaa? Päätöksentekijöiden on kuultava kuntia, tutkijoita ja rauhanliikkeitä, mutta ennen kaikkea muistettava, että historia ja data kertovat saman varoituksen: ydinaseiden läsnäolo lisää onnettomuusriskiä ja militarisoi arjen rakenteet. 

Kirjoittaja on Tampereen Vasemmistonuorten puheenjohtaja 

Tykkää ja jaa artikkelia verkossa