Me kaikki olemme varmasti törmänneet digiin: lataa sovellus, lue QR-koodi, kirjaudu digiklinikalle, osta matkalippu netistä ja niin edelleen. Kaikilla meillä ei ole kuitenkaan taitoa tai laitteita käyttää näitä digitaalisia palveluita. Pidän tärkeänä, ettemme syrji heitä, joille digipalvelut tuovat haasteita. Palveluita on edelleen tarjottava meille kaikille.
Melkoinen joukko kansalaisiamme tuntee neuvottomuutta digipalvelujen käytössä: vanhusasiavaltuutetttu Päivi Topon mukaan kyse on jopa 600 000 suomalaisesta. Itse autan omaa iäkkäämpää läheistäni näissä asioissa, mutta miten pärjäävät he, joilta auttaja puuttuu?
Mielestäni palvelujen saavutettavuudesta keskusteltaessa on puhuttava paitsi digitaitojen lisäämisestä, myös mahdollisuuksista päästä laitteiden äärelle. Kaikilla ei ole kotonaan välineitä käyttää digipalveluita, ja kirjaston tietokoneelle pääseminen voi olla haastavaa.
Palveluiden pitää siis jatkossakin olla saatavilla myös heille, joilla syystä tai toisesta ei ole mahdollisuutta käyttää digipalveluita. On tarjottava palveluita myös kasvokkain ja puhelimitse.
Pidetään kaikki mukana yhteisöissä ja yhteiskunnassamme.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu Nokian kaupunginvaltuustossa sekä kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja.
Haluan myös, että lastani ei pakoteta digipalveluihin, että lapseni voi oleskella itsenäisesti kaupungillamme ja ostaa käteisellä esimerkiksi paperisen bussilipun ja elokuviin pääsylipun jne. Tästä tulee vielä suurin haaste perheille, joiden ymmärrys älylaitteiden vaaroista lapsille estää niiden hankkimista kokonaan.