Avainsana:

historia

Tasa-arvon tasavalta – utopiaako vain?

  • 19.3.2019
  • TEKSTI: RAIJA WESTERGÅRD

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä painopisteet ovat eri vuosikymmenillä vaihdelleet. 1960-luvulla alkaneen tasa-arvokeskustelun aiheena oli vaatimus sukupuolten välisestä työnjaosta. Keskusteluissa painotettiin sukupuolten välistä tasa-arvoa työnjaossa sekä kotona että työmarkkinoilla ja vaadittiin toimia sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi. Keskustelu lainehti läpi koko 1970-luvun. Vuonna 1986, monipolvisen eduskuntakeskustelun tuloksena, saatiin viimein säädettyä tasa-arvolaki. Muutaman vuoden kuluttua lain voimaantulosta Suomea […]

Viherkasveilla ilmaston ja vasemmiston vaalivoiton puolesta

  • 13.3.2019
  • TEKSTI: LIISA AHOLA KUVAT: CAI MELAKOSKI

Klorofylli, viherhiukkasena paremmin tunnettu elävien kasvien osa, tekee pyyteettömästi työtä maapallon hyväksi. Fotosynteesi eli yhteyttäminen tuottaa ilmakehään puhdasta happea klorofyllissä tapahtuvan reaktion tuloksena. Prosessin ainesosina ovat vesi ja hiilidioksidi, lisäksi tarvitaan auringon valoa. Myös keinotekoinen auringonvalon kaltainen valo kelpaa kasveille. Klorofyllin väri voi vaihdella hennosta vaaleanvihreästä tummaan purppuraan. Värinokkoset ja juorut ovat oivallisia esimerkkejä kasvien […]

Maanpuolustus kuumensi tunteita virastotalolla

  • 7.3.2019
  • TEKSTI: Oskari Jokinen

Sotilaallinen puolustus ei enää riitä vastaamaan Suomen ja muiden Euroopan maiden turvallisuusuhkiin. Etenkin vasemmistolle on tärkeää niin sanottu laaja turvallisuuskäsitys, jonka mukaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja vaikkapa ympäristöuhkiin vastaaminen on myös oleellista turvallisuuspolitiikkaa. On kuitenkin luonnollista, että etenkin Ukrainan kriisin alettua vuonna 2014 myös perinteisempi sotilaallisen turvallisuuden tematiikka on noussut jälleen tapetille. Tutkija Francis Fukuyaman kylmän […]

Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 4/8: 2003

  • 4.3.2019
  • TEKSTI: CAI MELAKOSKI KUVAT: CAI MELAKOSKI

Suomen uusi perustuslaki astui voimaan vuonna 2000. Se korvasi aikaisemmat neljä lakia ja säännökset, jotka muodostivat perustuslain. Uusi perustuslaki muutti maan valtiollista järjestelmää kansanvaltaiseen suuntaan. Se nosti kansan valitseman eduskunnan maan kiistattomasti korkeimmaksi valtioelimeksi. Tasavallan presidentiltä siirrettiin valtaa kansalaisten valitsemalle eduskunnalle ja hallitukselle. Uuden perustuslain mukaan eduskunta valitsee pääministerin, jonka presidentti nimittää tehtäväänsä. Pääministeri tekee […]

Hallinto-oikeus päätti: tavara-aseman purkua voitiin valmistella salassa

  • 1.3.2019
  • TEKSTI: VK

Hämeenlinnan hallinto-oikeus pitää Tampereen kaupungin päätöstä olla luovuttamatta kaavoituksen ohjausryhmän muistiota Vasen Kaista toimittajalle julkisuuslain mukaisena. Vasen Kaista -lehden toimittaja Oskari Jokinen valitti viime vuoden keväällä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan Mikko Nurmisen päätöksestä olla luovuttamatta vanhan tavara-aseman ja Morkun alueen kaavoituksen ohjausryhmän muistiota. Nurminen perusteli päätöstään sillä, ettei muistio ole julkisuuslain perusteella julkiseksi tuleva […]

Baltian itsenäisyyssodat 1918–1920, osa 3: Latvia

  • 24.2.2019
  • TEKSTI: TERJO LINNANEN

Esinäytös Latvian itsenäisyyssodalle näyteltiin jo lokakuun vallankumouksen aikaan 1917. Tällöin myös latvialaiset bolsevikit yhtyivät kumoukseen niissä osissa Latviaa, jotka tuolloin olivat vielä saksalaismiehityksestä vapaat. Kumouksellisten näkemykset Latvian tulevaisuudesta olivat osin keskenäänkin ristiriitaisia:  osa kannatti Latvian itsenäisyyttä, osa liittymistä maailmanvallankumouksen kautta syntyvään neuvostovaltioon. Tätä punaisten varhaista hallintoa ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Saksalaisten eteneminen itärintamalla ja lopulta […]

Baltian itsenäisyyssodat 1918–1920, osa 1: Baltia suurvaltojen välissä

  • 13.1.2019

Teksti: TERJO LINNANEN Suomenlahden eteläpuolella Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät Venäjän keisarikunnasta samaan aikaan Suomen kanssa, mutta tähän johtaneista tapahtumista on omaan kansalaissotaamme verrattuna kirjoitettu kuluvina juhlavuosinakin hyvin vähän. Osittain itsenäistymiseen vaikuttivat itämerinaapuriemme tapauksissa samat maailmanhistorian suuret virrat kuin Suomessakin – ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous päällimmäisinä. Vaikka tapahtumasarjoissa on yhtäläisyyksiä, niissä on myös huomattavia […]

Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 3/8: 1999

  • 2.1.2019

Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI Vuoden 1999 ensimmäisenä päivänä otettiin euro Suomen ja 11 muun Euroopan unionin (EU) jäsenmaan valuutaksi. Käteisvaluutaksi euro tuli vuoden 2002 alusta. Maaliskuun 1999 eduskuntavaaleissa SDP hävisi tuntuvasti ja vasemmistoliitto hieman, kokoomus ja keskusta voittivat selvästi ja vihreät hieman. Paavo Lipposen sateenkarihallitusta seurasi Paavo Lipposen sateenkaarihallitus. Vasemmistoliitto osallistui hallitukseen toisen kerran. […]

Muisteleminen tekee hyvää: esittelyssä Kristiina Harjulan “Ollaanko me jo vanhoja”

  • 21.12.2018

  Teksti ja valokuva: RANJA AUKEE    Kristiina Harjulan kirja on meistä meille, vuosina 1945-1950 syntyneille sodanjälkeisille sukupolville. Meihin kohdistui toiveita ja vaateita rakentaa uutta yhteiskuntaa sodassa kärsineeseen maahan. Kirja kertoo siitä, millaista tämä rakentaminen oli silloisissa oloissa ja mitä saatiin aikaan. Suuret ikäluokat ovat alati esillä, joko negatiivisessa mielessä, koska meitä on liikaa, tai […]

Miehet metsissä ‒ sodanvastustajien kaarti Hämeenkyrössä 2 (2)

  • 21.12.2018

Teksti: JUSSI NIINENMAA   Tämä on toinen osa kirjoituksesta, joka kertoo sodanvastustajien kohtaloista Hämeenkyrössä. Talvisodan aikaan sodasta kieltäytyneitä oli hyvin vähän, mutta jatkosodasta yhdessä saksalaisten kanssa kieltäytyi moni. Hämeenkyröläisiä tuomittiin sotilaskarkuruudesta kaikkiaan 35 miestä. Tämän lisäksi henkensä menetti ainakin kahdeksan metsäkaartilaista ja viisi miestä onnistui piileskelemään koko sodan ajan. Osa vältti tuomion suostuttuaan kiinnijäämisensä jälkeen lähtemään […]