ULLA-LEENA ALPPI
Valtuuston ja lautakuntien kokouksista joutuu näissä talouden säästöpaineissa yleensä poistumaan otsa huolestuneilla rypyillä. Ilon aiheita on ollut vähemmän kuin toivoisi. Viimeisimmässä lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa kuitenkin koin valonpilkahduksen päättäessämme Vuoden aikuinen -palkinnon saajasta. Palkinto annetaan vuosittain Lapsen oikeuksien päivänä, ja tänä vuonna kunniakkaan palkinnon sai Parasta lapsille ry:n Tampereen osasto. Se on jo kuusikymmentä vuotta tehnyt merkittävää työtä erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden arjen tukemisessa ja lasten oikeuksien näkyväksi tekemisessä. Yhdistys järjestää vapaaehtoisvoimin monipuolista, ympärivuotista toimintaa tamperelaisille lapsille ja nuorille.
Parasta lapsille ry:n työ on myös kansainvälistä. Itselleni järjestö tuli tutuksi jo 1970-luvulla alkaneen kummilapsitoiminnan kautta. Sadat chileläiset lapset ovat sen kautta saaneet mahdollisuuden parempaan arkeen ja koulutukseen. Yksi uudemmista projekteista on ollut Mapuche-intiaanilasten auttaminen.
Lautakunta myönsi myös vuoden Hyvä haltija -palkinnon. Sekin osui aivan nappiin. Palkitsimme sijoitettujen lasten ja heidän sijaisvanhempiensa valmistaman upean Pidäthän kii – pienoismusikaalin. Siinä lapset ja nuoret välittävät musiikin kautta kokemuksiaan siitä, mitä on tulla pienenä hylätyksi ja yrittää korjaavien kokemusten avulla selviytyä hyvään aikuisuuteen. Näillä valonpilkahduksilla ei taiteta talouskaamosta, mutta vahvistetaan arjen puurtamisen merkityksiä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Tampereella.