Toimittaja: CAI MELAKOSKI, kuvat PENTTI HÄNNINEN, JARMO AHONEN, SINIKKA TORKKOLA
Eilinen kansainvälinen naisten päivä sujui tasa-arvotyön ja juhlan merkeissä, kuten asiaan kuuluu. Vasemmiston kansanedustajaehdokkaat jakoivat kolikoita ja kukkia, puhuivat, keskustelivat ja lauloivat. Vasen Kaista julkaisee päivän aktiviteeteista kuvareportaasin ja kaksi puhereferaattia.
Naistenpäivän ruusussa on vielä piikkejä, muistuttaa Anna Kontula
‒ Meillä on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin vielä paljon matkaa tasa-arvoon, arvioi vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula.
Kontula lainasi äskettäin julkaistua Equality Now –järjestön raporttia, jonka mukaan kymmenet maat sallivat edelleen lainsäädännössään naisiin kohdistuvan väkivallan. Esimerkiksi Maltassa naisen sieppaaja ei joudu syytteeseen, jos hän avioituu uhrinsa kanssa ja Nigeriassa laki sallii vaimon väkivaltaisen kurittamisen. Intia sääti 2013, että vaimon raiskaaminen on rikos vain, jos tämä on alle 15-vuotias.
Lainsäädäntöön liittyvät esimerkit ovat pääosin kehittyvistä maista, mutta Kontulan mukaan aihetta henkselien paukutteluun ei ole Suomellakaan. Vaikka meillä lainsäädäntö ei sisällä suoraa syrjintää, käytännössä tyypillisesti naisiin liitetyt väkivallan muodot ovat viranomaisille ö-luokan kysymyksiä.
‒ Vasta äskettäin uutisoitiin, että Helsingin turvakoti joutuu käännyttämään osan turvaa hakevista tilanpuutteen vuoksi, muistuttaa Kontula. ‒ Ja miksi ei joutuisi, kun turvakotirahoitusta on käytännössä vähennetty, vaikka Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut sen lisäämiseen.
Lakien toimimattomuudesta kertoo sekin, että edelleen vain pieni osa raiskauksista ja lähisuhdeväkivallasta ilmoitetaan poliisille.
‒ Mielestäni tämä kertoo siitä, että hyvätkään lait eivät riitä, jos ihmiset eivät usko niiden tarjoavan suojaa, Kontula miettii.
Sinikka Torkkola ehdottaa keskustelua naiseläke-erästä
Sinikka Torkkola eritteli naisten ja miesten erilaista arvostusta naistoimittajien urasta tekemänsä tutkimuksen pohjalta.
‒ Naispuolisille ihmiselle hoiva ja huolehtiminen lankeaa luonnostaan. Sitä pidetään luonnollisena ominaisuutena, josta ei kuulu maksaa palkkaa. Naisten ja miesten palkkaeron taustalla onkin mielestäni juuri kysymys arvostuksesta. Naisilta vaadittavia hoiva- ja ihmissuhde taitoja pidetään niin luonnollisina ja myötäsyntyisinä, ettei niistä tarvitse palkita, ei ainakaan rahalla, Torkkola pohti.
‒ Ikääntyvien naisten köyhyyden juuret johtavat myös tähän, naispuolisille ihmisille langetettuun luonnollistettuun velvollisuuteen. Naisen tehtävänä on hoivata lapset ja vanhukset, palkattomasta kotityöstä tai silputusta hoivasta kertyy kovin vähän eläkettä, jatkoi Torkkola.
‒ Yksin elävien ikääntyvien naisten köyhyys on todellinen ongelma. Mietinkin, että pitäisikö meidän ryhtyä vaatimaan paitsi naispalkkaerää myös naisille ylimääräistä eläkettä. 2009 tehdyn Euroopan maita vertailleen tutkimuksen mukaan Suomessa yli 75-vuotiaiden naisten köyhyys on samanikäisiä miehiä suurempaa. Tähän on syynä se, että iäkkäät naiset elävät yhä useammin yksin eikä heille ole kertynyt samalla tavalla eläkettä kuin miehille. Ehdotankin, että aloitamme keskustelun naiseläke-erästä.
Sinikka Torkkolan koko puhe (sinikkatorkkola.fi)
