Teksti: JAANA MÄKINEN, kuvat: AARNO KARJALAINEN
Työväenliikkeen ajankohtaisiin haasteisiin ratkaisuja oli puimassa alun puolensataa innokasta ammattiyhdistysaktiivia. Monipuolisuutta ratkaisuihin toi ikäjakauma parikymppisestä jo eläkeikään ehtineeseen sekä työelämässä pätkittäin tai pitkään taivaltaneeseen. Uutta näkökulmaa toivat myös kansanedustajat Anna Kontula ja Jari Myllykoski.
Työväenaatteen ohella myös vasemmistoliiton kannatus puhutti. Myllykosken mukaan nyt olisi ay-liikkeen näytön paikka. Irtautuminen politiikasta työpaikoilla tai ammattiliittojen vaaleissa vaikuttaa suoraan myös vasemmistoliiton kannatukseen. Tässä on Myllykosken mukaan ollut perussuomalaisilla hyvä rako, hän puhui leikillisesti kahdesta työväenpuolueesta.
– Mainonnallaan kokoomus ja perussuomalaiset ovat kalastelleet työläisten ääniä, tähän meidän vasemmistolaisten pitää saada kyntemme väliin ja tuoda esiin todellinen työväenpuolue vähän SKDL:n tapaan. Vakiduuni kampanja on ollut hyvä alku uudenlaiselle, aktiiville toiminnalle, painotti Myllykoski.
Oikealla: JHL:n aluetoimitsija Kalle Honkanen lähettää KSL :n palvelutuottaja Veijo Laitisen eläkkeelle
Vihreyttä ja siirtolaisia
Vihreys vasemmistossa puhutti myös. Myllykoski totesi vihreän politiikan kyllä näkyvän muun muassa puhtaampana teknologiana. Kysymykseen pitäisikö olla vihreitäkin vihreämpi, totesi Myllykoski, että vihreydestä pitäisi tehdä oma lajinsa, jotta myös työläiset ymmärtävät tällaisen viherpiiperryksen. Hän muistutti, että vaikka olemme punavihreä puolue, emme oikeastaan ole kumpaakaan. Vihreyden myötä on punaisuus unohdettu, ja pidetty ehkä painolastinakin. Tulevaisuuden muutosten tuulissa tämä on hyvä pitää mielessä ja muistaa myös mukaan tulleet koulutetut nuoret, työläisten lisäksi.
Anna Kontula puhui maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta ja niiden vaikutuksista työntekijöiden asemaan. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on ehdottanut maahanmuuttajien kotouttamista pistämällä heidät ilmaiseksi töihin ammattiin tai koulutukseen katsomatta. Tämä vaikuttaisi kaikkien työntekijöiden asemaan.
– Jos sallitaan nyt heikennys jonkun kohdalla, on se kohta omalla kohdalla, totesi Kontula ja vaati ammattiyhdistysliikettä tarttumaan siirtotyöläisten ongelmiin.
Kontula nosti esimerkiksi rakennustyömaan, jossa suomalaiset ja virolaiset asutetaan eri parakeissa tietoisesti. Näin yhteistyötä eikä yhteistä edunvalvontaa synny. Niinpä palkka- sekä työehtoasiat kulkevat omia polkujaan kantasuomalaisilla työläisillä ja siirtotyöläisillä. Tämän ongelman ratkaisuksi Kontula ehdottikin:
‒ Pidetään työehdot ja työtapa siedettävällä tasolla ja ammattiyhdistys järjestäytyy ajamaan myös siirtolaisten asioita eli maassa maan tavalla.
Vahvistetaan aktiivien yhteistyötä
Osallistujien esittelykierroksella nousivat selvästi esiin työpaikkojen ja edunvalvonnan pulmat ja ajankohtaiset tehtävät. Keskeisinä tehtävinä pidettiin vasemmiston ammattiyhdistysverkoston yhteisöllisyyden vahvistamista ja toimintaa työtaistelutilanteissa. Yhteisöllisyyttä yli ammattiliittorajojen tarvitaan lisää.
Pöytäkunnittaisissa keskusteluissa pidettiin tärkeänä rivijäsenten huomioon ottamista ja aktivoimista. Työpaikkavierailut ja osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen ovat tässä hyviä keinoja. Jotta aktiivit ja työläiset puhuisivat samaa kieltä ja ymmärtäisivät toisiaa, olisi ay-sanastoa avattava. Ymmärrettävä kieli madaltaisi kynnystä lähteä mukaan ammattiosastojen toimintaan.
Vasen Kaistaakin voisi toiminnassa hyödyntää. Lehteen voisi kehittää oman osaston, johon esimerkiksi luottamusmiehet voisivat kirjoittaa kuulumisia työpaikoilta. Osastolle sopisivat arjen kertomuksetkin, joita kirjoittaisivat työläiset itse.
Pirkanmaan ay-tapaamiset Vasen Kaistassa:
Työtä, taloutta ja hyvinvointia (2.2.2015)
Maltillista kasvua talousrintamalla (9.11.2013)
*