CAI MELAKOSKI
Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) julkisti toissa keväänä maailman laajimman naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan tutkimuksen tulokset. Tutkimus paljasti että naisiin kotona, työssä, julkisilla paikoilla ja verkossa kohdistuva hyväksikäyttö on sangen laajaa.
Turvallisena maan maineessa ollut Suomi sai ikävää huomiota, sillä suomalaiset naiset ovat fyysisen ja seksuaalisen väkivallan kohteena yleisemmin kuin muut eurooppalaiset. Liki kolmasosa (30 prosenttia) on entisen tai nykyisen elinkumppanin väkivallan uhri.
Minna Minkkisen esitteli kirjoituksessaan viime sunnuntaina (Juuri nyt: seksuaalinen häirintä ja väkivalta näkyväksi) suomalaisia tutkimuksia ja selvityksiä seksuaalisestä häirinnästä Suomessa. Se on ollut hyvin laajamittaista jo ennen viime vuoden ennätysmäistä turvapaikan hakijoiden saapumista.
Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimus, jonka aineisto on koottu vuonna 2012, osoittaa, että naisiin kohdistuva seksuaalinen ja muu väkivalta on Suomessa poikkeuksellisen suurta.
Vain suomalaismiehet voivat päästää näiden tilastojen kärjestä
Suomi on yksi niistä kolmesta maasta, joissa nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten osuus on korkein, 30 prosenttia. Vain Tanska ja Latvia ovat pahempia, molemmissa osuus on 32 prosenttia. EU:n keskiarvo on 22 prosenttia. Sietämättömän paljon jo sekin.
Kumppanin harjoittaman henkisen väkivallan tilastoissa sama kolmikko oli kärjessä. Nykyisen tai edellisen kumppanin henkisen väkivallan kohteena on ollut 60 prosenttia tanskalaisista ja latvialaisista, 53 prosenttia suomalaisista. EU-maiden keskiarvo on 43 prosenttia.
Euroopan unionin maissa keskimäärin joka viides, mutta Suomessa joka kolmas nainen on kokenut muun kuin kumppanin tekemää fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Rikosilmoituksia entisten tai nykyisten kumppanien väkivallasta tehdään vähiten Suomessa ja Tanskassa. Kyselyssä 20 prosenttia naisista ilmoitti poliisin saaneen tiedon kumppanin väkivallasta. Suomalaisista ja tanskalaisista naisista vain 10 prosenttia vastasi kumppanin väkivallan menneen poliisin tietoon.
Suomalaiset naiset pelkäävät eurooppalaisia sisariaan enemmän joutuvansa fyysisen tai seksuaalisen hyökkäyksen kohteeksi. Keskimäärin 17 prosenttia EU-maiden naisista on ollut asiasta huolissaan haastattelua edeltäneen vuoden aikana, suomalaisista 31 prosenttia.
Lue lisää muualta verkosta:
TIEDOTE: Naisiin kohdistuva väkivalta laajamittaista – Suomen ratifioitava Istanbulin sopimus (Ihmisoikeuskeskus 5.3.2014)
Violence against women: an EU-wide survey (Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimusraportti)
Violence against women: what the EU-wide survey tells us (The Guardian 5.3.2014)
Juuri nyt: seksuaalinen häirintä ja väkivalta näkyväksi (Vasen Kaista 10.1.2016)
Jälkikirjoitus 16.1.2016 klo 11.20:
Sekä Vasen Kaistan että kirjoittajan Facebook-sivulla on lukija kysynyt eri maiden tilastojen vertailtavuudesta. Asiaa on käsitelty suomenkielisessa tiedotteessa, johon ensimmäinen kirjoituksen viittaama linkki osoittaa.
Seuraavassa kopio kirjoittajan kommentista omalla Facebook-sivullaan:
Tutkimuksen tekijät tuovat esiin viisi asiaa, jotka kannattaa ottaa pohdintaan kun tuloksia tulkitaan (raportin esittelystä):
FRA esittää naisiin kohdistuvan väkivallan esiintymistasossa maiden välillä havaituille eroille viisi mahdollista selitysmallia, joista kukin tulee ottaa huomioon tuloksia luettaessa:
1) Miten hyväksyttävää kulttuurissa on puhua muille ihmisille, myös tutkimushaastattelijoille, naisiin kohdistuvan väkivallan kokemuksista.
2) Mitä tasa-arvoisempia sukupuolet ovat, sitä suurempi osa naisiin kohdistuvasta väkivallasta saattaa paljastua, koska naisiin kohdistuvan väkivallan tapauksia todennäköisesti käsitellään avoimemmin ja kyseenalaistetaan muita tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa.
3) Naisten altistumista väkivallan riskitekijöille voidaan tutkia jäsenvaltioiden tasolla suhteessa tekijöihin, jotka saattavat lisätä altistumista väkivallalle, esimerkiksi työllisyysmallit (työskentely kodin ulkopuolella) sekä sosiaalistumisen ja elämäntyylin mallit (ulkona tai treffeillä käyminen).
4) Maiden väliset erot yleisessä väkivaltarikosten tasossa. Tätä on tarkasteltava naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien tulosten ohella. Esimerkiksi maan korkeampaan kaupungistumistasoon liittyy yleisesti korkeampi rikollisuusaste.
5) Koska on näyttöä – myös FRA:n tutkimuksessa – väkivallantekijöiden alkoholin käytön ja naisten perheväkivaltakokemusten välisestä yhteydestä, jäsenvaltioiden erilaiset alkoholin käyttötavat voivat auttaa selittämään tiettyjä puolia naisiin kohdistuvassa väkivallassa.
|||
Kuvat ovat EU:n perusoikeusviraston raportista
*