Teksti: SINIKKA TORKKOLA, kuvat: ANTTI YRJÖNEN
Lähes kaikilla meillä on mielipide alkoholipitoisista juomista ja niiden käytöstä. Omat kokemukset eivät kuitenkaan riitä alkoholipoliittisten linjausten perusteeksi. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson onkin huolissaan siitä, että eduskunta päättää alkoholilaeista kokemusperustaisesti eikä tutkitun tiedon perusteella.
‒ Pelkään, että suhteellisen hyvin toimeentuleva porukka, joka istuu eduskunnassa, tekee suuria alkoholipoliittisia linjauksia omien arkivalintojensa perusteella, totesi Li Andersson alkoholipoliittisessa keskustelussa Työväen musiikkitapahtumassa Valkeakoskella.
Alkoholipoliittinen keskustelu kesätapahtumassa puolsi paikkaansa, sillä Sipilän hallitus suunnittelee vahvojen enintään 5,5-prosenttisten oluiden, siiderien ja lonkeroiden myynnin sallimista vähittäiskaupoissa. Palvelualojen ammattiliiton Pamin järjestämään keskustelutilaisuuteen hallituspuolueiden edustajat eivät kuitenkaan tulleet perustelemaan uudistuksen tarpeellisuutta. Niinpä Andersson joutui vastaamaan uudistusaikeista kaikkien lainsäätäjien puolesta.
Uskomuksista tutkittuun tietoon
Keskustelussa hallituksen alkoholilainsäädännön muutosaikeiden puolustajan paikka jäi Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luodolle. Hän oli vahvasti sitä mieltä, ettei nelosoluen ja niin sanottujen aitojen lonkeroiden myynnin sallimisella ole vaikutusta alkoholin kulutukseen.
– Suomessa on yksi Euroopan tiukimmista alkoholilaeista, silti suomalaisten alkoholinkulutus on määrältään eurooppalaista keskitasoa, esitti Luoto perusteeksi sille, ettei usko alkoholin saatavuuden vaikuttavan alkoholin kulutukseen.
Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula on Luodon kanssa täysin eri mieltä.
– Tämä ei ole uskon asia, totesi Hannula ja kertoi näkemystensä perustuvan paitsin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n ja Maailman terveysjärjestön tutkimuksiin myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tutkimuksiin. Kaikki tutkimukset osoittavat sekä saatavuuden että hinnan vaikuttavan alkoholin kulutuksen määrään.
Kotisohvalta ravintolaan
Suomalaiset ovat kahtena viime vuonna juoneet alkoholia inasen vähemmän kuin aiemmin. Suurinta kulutus oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan vuonna 2013, jolloin 15 vuotta täyttäneet joivat laskennallisesti 11,6 litraa sataprosenttista alkoholia vuodessa. Viime vuonna kulutus oli 10,8 litraa.
Vasemmistoliitto ei kannata vahvojen oluiden, siiderien ja lonkeroiden myynnin sallimista vähittäiskaupoissa, sillä se kasvattaisi alkoholin käytöstä aiheutuvia terveyshaittoja. Vuosittain alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin kuolee lähes kaksi tuhatta ihmistä.
Alkoholipoliittisessa keskustelussa on puhuttu paljon siitä, mitä juodaan, vaikka pitäisi puhua siitä, miten juodaan. Suomalaiset juovat enimmäkseen kotona, ja eniten juodaan olutta. Vain noin kymmenesosa alkoholista juodaan ravintoloissa. Li Anderssonin mukaan alkoholipolitiikalla ei pitäisikään tukea yksin juomista kotisohvalla vaan juomatapojen muutosta kohti eurooppalaista juomakulttuuria. Siksi vasemmistoliitto onkin esittänyt ravintoloiden arvonlisäveron alentamista.
Lisää Työväen musiikkitapahtumasta Vasen Kaistalla
Rokki ja politiikka soivat Valkeakoskella (24.7.2016)
Musiikki luo tunnelmaa, ystävyyttä, iloa (27.7.2015)
Ilman laulua ei voi selvitä (27.7.2015)
Ennuste: viileään kesään hetkeksi raju muutos (20.7.2015)
Valkeakoskella hikoiltiin hyvässä seurassa (29.7.2014)
Aiheesta muualla verkossa
THL:n sivuilla tietoa alkoholista
Ehyt ry;n verkkosivut
*