Teksti: MINNA MINKKINEN, kuvat: ANTTI YRJÖNEN
Tampereen taidepolitiikka sai hieman yllättäen kehuja tiistaisessa keskustelutilaisuudessa Werstaan auditoriossa. Taiteen edistämiskeskuksen, Taiken johtaja Minna Sirnö kehui Tamperetta rohkeasta työstä taiteen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisestä.
– Taide on uskallettu Tampereella ottaa mukaan moniin palveluihin ja muualla Suomessa otetaan mallia Tampereesta, perusteli Sirnö kehujaan.
– Kunnat ovat suurinpia kulttuurin ja taiteen rahoittajia. Jatkossa kunnat ovat sivistyskuntia. Jos vain intoa riittää, mahdollisuudet taiteen ja kulttuurin edistämiseen ovat mielettömät, muistutti Sirnö yleisöä, jonka joukossa istui nykyisiä ja tulevia kuntapäättäjiä.
Werstaan auditorio pulppusi keskustelua taiteesta, vasemmistolaisesta taidepolitiikasta ja taiteen syvimmästä olemuksesta. Taiken johtajan Minna Sirnön lisäksi puhetta Taiteen tila -keskustelutilaisuudessa virittivät entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ja ohjaaja Tommi Silvennoinen. Keskustelua luotsasi kuvataiteilija, kaupunginvaltuutettu Sirkkaliisa Virtanen.
Paavo Arhinmäki muistutti, että työväenliike ja taideliike ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Hän nosti esiin tutkimuksia, joissa on selvitetty ihmisten kiinnostusta tukea taidetta. Kansalaiset suosivat erityisesti teatterin, elokuvan ja kirjallisuuden tukemista. Nuoret puolestaan haluavat tukea tanssitaiteelle ja katutaiteelle.
– Kulttuuriministeri ei saa kritiikkiä jos käy kerran vuodessa Savonlinnan oopperajuhlilla ja Porin jazzeilla. Mutta jos niiden lisäksi vieraileekin muissa kulttuuritapahtumissa, niin kritiikkiä tulee, muisteli Arhinmäki saamaansa palautetta.
Ministeriaikanaan Arhinmäki vieraili tapahtumissa, jossa ministereitä ei ollut vuosikymmeniin nähty, kuten Sodankylän elokuvajuhlilla ja Tampereen Teatterikesässä.
– Käydessäni Sodankylän elokuvajuhlilla kuulin, ettei siellä ollut käynyt kulttuuriministeriä sitten 80-luvun, kertoi Arhinmäki.
Arhinmäki pitää tärkeänä lasten ja nuorten saamista mukaan kulttuurin ja taiteen pariin. Vastuu on kuitenkin aikuisilla, sillä Ilman aktiivisia aikuisia eivät lapset ja nuoret eivät löydä kulttuurin pariin.
– Taiteen pitää olla mukana osana päiväkotien ja peruskoulujen arkea, painotti Arhinmäki.
Tommi Silvennoinen liitti yhteen muutoksen ja taiteen: taide tuo mukanaan vallankumouksen uhan; se problematisoi moraalikäsityksiä.
– Taide ei toimi aikansa peilinä vaan suunnannäyttäjänä, tiivisti Silvennoinen taiteen, muutoksen ja yhteiskunnan suhteen.
Jos ei vallankumousta niin ainakin muutosta kaipaisi myös tilaisuuden yleisö. Keskustelussa esitettiin lukuisia parannusehdotuksia tamperelaiseen taide-elämään. Tampereesta tahdottiin muun muassa taiteen pääkaupunki.
Taiteilija yleisöstä puolestaan muistutti, että taide kuuluu julkiseen tilaan. Esimerkiksi katusoittajat kuuluvat julkiseen tilaan, Asematunnelista heitä ei pitäisi häätää.
Lasten pitäisi saada maalata kadulla ja antaa tunteille ja olemassaololle tilaa. Lapset ja nuoret pitää saada taiteen piiriin. Ilman aikuisen aktivointia lapset eivät löydä taiteen pariin, joten aikuisen apu pitää turvata, keskustelussa vaadittiin.
Vasemmistolaisen taidepolitiikan tehtävänä yleisö näki taiteesta nauttimisen ja taiteilijaksi ryhtymisen mahdollistamisen.
– Tarvitaan ammattitaiteilijoita, jotta voidaan nähdä ja kokea aiemmin tavoittamatonta. Ammattitaiteilijoiden hyvinvoinnista pitää siksi pitää huolta, paikansi yksi keskustelijoista ammattitaiteen merkitystä.
Taiteen tila Tampereella -keskustelutilaisuus on osa Tampereen Vasemmiston kunnallispoliittisen ohjelman valmistelua, jota työstetään kuudessa eri ryhmässä. Keskustelutilaisuuden Wapriikissa järjesti kulttuuri, vapaa-aika ja liikunta -ryhmä, jonka vetäjänä toimii Minna Minkkinen.
Lisää aiheesta Vasen Kaistalla
Jos Tampere ois taide (13.1.2017)