JOUNI SIRÉN
Yksityiset palvelut ovat kuulemma tehokkaampia ja siksi halvempia kuin kunnan tai valtion tuottamat. Tämä hallituspuolueiden ja monien muidenkin hellimä uskomus elää sitkeässä. Elävän elämän luvut kertovat toista.
Tampereella on jo kokemusta yksityistetystä terveydenhoidosta. Tampereella on kaupungin omien terveysasemien lisäksi kaksi yksityisen terveyskonsernin pitämää terveysasemaa, joilta kaupunki ostaa palveluja.
Kaupungin ylläpitämien terveysasemien kustannukset ovat keskimäärin 107 euroa asukasta kohti vuodessa. Yksityiset terveysasemat laskuttavat kaupungilta keskimäärin 122 euroa asukasta kohti. Yksityiseltä hankittu palvelu on siis 15 euroa kalliimpaa henkeä kohti kuin kaupungin oma tuotanto. Nämä luvut on selvittänyt sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaispormestari Mikko Aaltonen (vas).
Prosenteissa ero on 14 prosenttia. Tuon 14 prosenttia maksavat veronmaksajat, ja sen saavat terveyskonsernin omistajat.
Luvut voi kääntää myös toisin päin. Sama summa rahaa riittää yksityisellä asemalla 14 prosenttia pienemmän potilasmäärän hoitamiseen kuin julkisella.
14 prosenttia on yhtä kuin 1/7. Jos rahaa on käytössä nykyinen määrä ja kaikki Tampereen terveysasemapotilaat hoidettaisiin yksityisillä asemilla, joka seitsemäs potilas pitäisi jättää hoitamatta. Jos kaikki haluttaisiin hoitaa, pitäisi panna terveydenhuoltoon lisää veroeuroja tai korottaa asiakasmaksuja.
Terveydenhuollon osuus valtion ja kuntien kokonaismenoista oli Tilastokeskuksen vuoden 2015 lukujen mukaan 15,127 miljardia euroa. 14 prosenttia siitä on 2,12 miljardia. Jos siis Tampereen tilanne olisi yleistettävissä koko Suomeen, terveydenhuollon ”valinnanvapaus” eli tosiasiassa yksityistäminen tarkoittaisi reilun 2 miljardin euron lisälaskua veronmaksajille, mikäli halutaan ylläpitää terveyspalvelujen nykytaso.
Jos terveydenhuoltoon ei panna lisää verorahoja, ”valinnanvapaus” tarkoittaa sitä, että hoitoa täytyy karsia sen osuuden verran, joka maksetaan lääkärifirmojen omistajille. Terveysbisneksen yrityksistä moni vielä vie voittonsa veroparatiiseihin.
Laskelma on tietysti karkea ja yksinkertaistava, mutta suunta on selvä. Eikä näissä summissa ole mukana vanhustenhuoltoa ja muita hoivapalveluja, joita sote-bisnes myös havittelee. Ruotsissa, missä terveyskonsernien voitontavoittelua on saatu kokea jo pidempään, kokemukset ovat karut: Tukholmassa hoitojen kustannukset nousivat vuosien 2012 ja 2014 välillä 50-100 prosenttia.
Yksityistämisen hyödyistä ei ole todisteita muillakaan aloilla. Esimerkiksi säästöt, joilla Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietotekniikkapalvelujen yksityistämistä vuonna 2010 perusteltiin, ovat jääneet toteutumatta.
Mikään yritys ei ostaisi muualta kalliimmalla sitä, minkä se itse tekee halvemmalla. Kaupunginkaan ei tarvitsisi. Näin tehdään siksi, että joillekuille yksityistäminen on itsetarkoitus. Näin ajattelevilla on nyt enemmistö valtuustossa.
Asiaan voi vaikuttaa huhtikuun 9. päivänä kuntavaaleissa ja tulevaisuudessa maakuntavaaleissa.
Kirjoittaja on Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas.
Lisää aiheesta muualla verkossa:
Yksityinen ei ole automaattisesti halvempi (Tamperelainen, 18.2.2017)
Kostnaderna för vårdvalen har exploderat (Svenska Dagbladet, 9.5.2016)
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin (Tilastokeskus, 31.1.2017)
Etusivun kuva: sarcifilippo/CC0 Public Domain.
Hienoa, että sairaanhoitopiirissä on päädytty julkiseen tietotekniikkayhtiöön. Vuoden 2010 yksityistäminen koski Tampereen seudun kuntien ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perustietotekniikka- ja järjestelmäpalveluja, joihin kuului kaikkiaan 20 000 työasemaa ja tuhat palvelinta. Niitä oli aikaisemmin hoitanut Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitos TIO, jonka 100 työntekijää siirtyivät yksityistämisen myötä Fujitsu Oy:n leipiin.
Jutussa sanotaan, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri olisi yksityistänyt tietotekniikkapalvelunsa. Perustietotekniikkan ylläpito ulkoistettiin 2010. Suurin osa sairaanhoitopiirin tarvitsemasta tietotekniikasa on aivan muuta, sitä sairaanhoitopiiri ei ole yksityistänyt. Viime vuonna PSHP on mennyt osakkaaksi Istekki oy:n, jonka omistavat sairaanhoitopiirin lisäksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki.
Istekki on tällä hetkellä Suomen suurin julkisomisteinen ICT-yhtiö. Toiminta on vasta alussa eikä yhteistyön taloudellisista vaikutuksista ole vielä tietoa. Mutta toiminnallisesti on järkevää yhdistää tietotaitoa ja varmistaa toimintojen kehittyminen. Sote-uudistuksessa tietotekniikkaa tarvitaan entistä enemmän. PSHP:n keväinen tiedote, joka on lähetetty ennen sairaahoitopiirin valtuuston kokousta, jossa asiasta päätettiin
http://www.pshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri_ja_Istekki_valmistelev(56749)