Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI
Työväenpuolueiden yhteinen ääniosuus kasvoi kuntavaaleissa Pirkanmaalla ensimmäistä kertaa vuoden 1988 vaalien jälkeen ja ensimmäistä kertaa vasemmistoliiton elinaikana. Vasemmistoliitto lisäsi ääniosuuttaan sen verran enemmän kuin sosiaalidemokraatit omaansa hukkasivat, että pieni kasvu toteutui.
Toinen noteeraamisen arvoinen asia on SDP:n paluu Pirkanmaan suurimmaksi kuntapuolueeksi. Vuodesta 1976 lähtien SDP:n ja kokoomuksen kannatusosuuden ero oli kuntavaaleissa kahta poikkeusta lukuun ottamatta alle prosenttiyksikön, mutta sosiaalidemokraatit olivat karvan verran edellä. Vuoden 2008 vaaleissa kokoomuksesta tuli Pirkanmaan suurin ja puolue säilytti johtoasemansa vuoden 2012 vaaleissa.
Oikeanpuoleinen osuus kuva vasemmistoliiton sekä kummankin työväenpuolueen yhteisen ääniosuuden kehitystä. Edellisiä vaaleja paremmat yhteistulokset lihavoituna.
Eduskuntapuolueiden asemien muutokset kuntavaaleissa
Sosiaalidemokraatit
Sosiaalidemokraattien ääniosuus lisääntyi 14:ssä ja väheni 8 kunnassa. Vankin asema SDP:llä on Valkeakoskella, jossa ääniosuus on nyt 34,3 prosenttiyksikköä ja valtuutettuja 16, siis kahden paikan lisäys. Sastamalassa sosiaalidemokraatit lisäsivät ääniosuuttaan eniten, 6,4 prosenttiyksikköä, ja Nokialla tuli suurin kannatuksen lasku, ääniosuus pieneni 5,9 prosenttiyksikköä.
Kokoomus
Kokoomuksen ääniosuus väheni 14:ssä ja nousi 8 kunnassa. Pälkäne on Pirkanmaan kokoomuslaisin kunta, puolue sai siellä annetuista äänistä 36,6 prosenttia. Suurin valtuustoryhmänsä, 15 valtuutettua, kokoomuksella on Tampereella. Kokoomuksen suurin vaalivoitto tuli Virroilla (5,9 prosenttiyksikön lisäys) ja suurin tappio Sastamalassa (4,2 prosenttiyksikön vähennys).
Vihreät
Pirkanmaan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi nousi vihreät. Se sai ehdokkaita kaikissa kunnissa paitsi Kihniössä, Parkanossa, Punkalaitumella ja Virroilla. Se nousi uutena puolueena valtuustoon Ikaalisissa, Juupajoella, Pälkäneellä, Valkeakoskella ja Vesilahdella. Vain Ruovedellä ja Urjalassa vihreät osallistuivat vaaleihin saamatta yhtään valtuutettua.
Vihreiden ääniosuus väheni vain yhdessä kunnassa, Hämeenkyrössä (vähennystä 0,9 prosenttiyksikköä), jossa se kuitenkin säilytti yhden paikkansa. Suurin kannatusosuus, 20,5 prosenttia, vihreillä on nyt Nokialla, jonka suurimmaksi puolueeksi vihreät myös nousi. Vihreiden suurin valtuustoryhmä on Tampereella, 14 valtuutettua.
Keskusta
Keskustan ääniosuus kasvoi 14 ja väheni 8 kunnassa. Suurimman vaalivoittonsa, 6,1 prosenttiyksikköä, keskusta sai alle 5000 asukkaan Urjalassa. Urjala on Pirkanmaan keskustalaisin kunta, keskusta sai 34,6 prosenttia äänistä. Keskustan suurin vähennys ääniosuuteen (vähennystä 10,3 prosenttiyksikköä) tuli Juupajoella. Keskustalla on suurilukuisin valtuustoryhmänsä Parkanossa, 12 valtuutettua.
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitto osallistui vaaleihin 19 kunnassa. Ääniosuus kasvoi 14 kunnassa ja laski viidessä. Hämeenkyrössä kannatusosuus kasvoi eniten (5,0 prosenttiyksikköä) ja Akaassa oli suurin lasku (vähennystä 2,6 prosenttiyksikköä). Vasemmistoliiton vahvin kunta Pirkanmaalla on edelleen Nokia 16,6 prosentin ääniosuudellaan. Nokialla vasemmistoliitolla on myös suurin valtuustoryhmänsä, 9 valtuutettua. Tämän kirjoitussarjan ensimmäinen osa sisältää yksityiskohtaiset tiedot vasemmistoliiton vaalituloksesta Pirkanmaan kunnissa.
Perussuomalaiset
Ikaalinen ja Juupajoki ovat ainoat Pirkanmaan kunnat, joissa perussuomalaiset lisäsivät ääniosuuttaan ja sai lisäpaikan. Perussuomalaiset hävisivät 16 kunnassa yhteensä 44 paikkaa ja pitivät valtuustopaikkansa ennallaan kolmessa kunnassa. Ruovedellä (-5 paikkaa) ja Virroilla (-4 paikkaa) perussuomalaiset putosivat kokonaan valtuuston ulkopuolelle. Pälkäneellä, jossa perussuomalaiset saivat vuoden 2012 vaaleissa 13,8 prosentin ääniosuuden ja neljä valtuutettua, ei puolue nyt onnistunut saamaan ehdokkaita.
Perussuomalaisten surkean vaalituloksen valopilkku löytyy alle 2000 asukkaan Juupajoelta, jossa puolue lisäsi kannatusosuuttaan 5,4 prosenttiyksikköä. Eniten ääniosuus pieneni Ruovedellä, jossa se kutistui 18,3 prosenttiyksikköä. Suurimman kannatusosuutensa 30,5 prosenttiyksikköä, perussuomalaiset saivat alle 2000 asukkaan Kihniössä.
Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraattien ääniosuus nousi 13:ssa ja laski 5 kunnassa, ja valtuutettujen määrä nousi viidellä ollen nyt 36 valtuutettua. Kristillisdemokraatit ei asettanut ehdokkaita Punkalaitumella, Pälkäneellä, Ruovedellä eikä Urjalassa, ja Juupajoella äänimäärä ei riittänyt valtuustopaikkaan. Suurin kannatusosuuden nousu, 7,2 prosenttiyksikköä tuli Vesilahdella, jossa puolue palasi valtuustoon kahdella valtuutetulla. Kristillisdemokraattien vankin tukialue on Kihniö 14,9 prosenttiyksikön kannatusosuudella. Suurin kannatusosuuden lasku, vähennystä 1,3 prosenttiyksikköä, tuli Mänttä-Vilppulassa.
Ruotsalainen kansanpuolue sai yhden paikan Tampereen kaupunginvaltuustoon vaaliliitossa kokoomuksen kanssa. RKP on jäänyt ilman valtuustopaikkaa Tampereella vain vuosien 1976 ja 2004 kuntavaaleissa.
Muut puolueet ja yhteislistat
Viisi muuta puoluerekisteriin merkittyä puoluetta, Suomen kommunistinen puolue (SKP), piraattipuolue, liberaalipuolue, eläinoikeuspuolue ja feministipuolue asetti ehdokkaita yhdessä tai useammassa Pirkanmaan kunnassa, mutta vain SKP onnistui saamaan valtuutetun. SKP hävisi kaksi kolmesta paikastaan Nokialla ja ainoan paikkansa Tampereella. Näiden vaalien jälkeen SKP:lla on koko maassa vain kaksi valtuutettua, Nokian lisäksi Hangossa.
Vuonna 2012 valittiin myös Vesilahdella neljä valtuutettua yhteislistalta.
Vuonna 2012 valittiin Pirkanmaalla yhteislistoilta kahdeksan valtuutettua neljässä kunnassa. Tällä kerralla seitsemän yhteislistaa viidessä kunnassa onnistui saamaan 13 valtuutettua. Vaalityössä menestyneiden yhteislistojen lisäksi vaaliin osallistui yhteislistat Akaassa ja Sastamalassa ja neljä yhteislistaa Tampereella, jotka jäivät valtuustojen ulkopuolelle. Nämä kuusi yhteislistaa saivat yhteensä 621 ääntä.
|||
Vuoden 2017 kuntavaalien tulokset Pirkanmaalla
Kooste koko Pirkanmaan kuntavaalituloksista on ensimmäisessä osassa, osat 2-17 esittelevät kuntien vaalituloksia, ja osat 18-20 analysoivat vaalien tulosta yleisemmällä tasolla.
20: Ennakoivatko kuntavaalit maakuntavaalien tuloksia? (10.5)
19: Keskusta voittaa aina? (7.5.)
18: Punaisen Pirkanmaan paluu? Miten kukin kuntavaaleissa menestyi (28.4.)
17: Kihniössä, Urjalassa ja Vesilahdella vasemmistolla ei ehdokkaita, vaikka kannatusta on (27.4.)
16: Mänttä-Vilppulassa kolmannesta paikasta uupui 13 ääntä, Punkalaitumella vaaliliitto (26.4.)
15: Vasemmistolle lisäpaikka Parkanossa, myötätuulta Ikaalisissa, Juupajoella ja Pälkäneellä (26.4.)
14: Ruovesi: perussuomalaiset romahti, yhteislistojen kannatus kasvoi (24.4.)
13: Sosiaalidemokraatit, vasemmisto ja vihreät Sastamalan suurimmaksi ryhmäksi (23.4.)
12: Oikeisto hävisi kuntavaalit Tampereella (21.4.)
11: Virtain vasemmiston paikkojen triplaus jäi 24 äänen päähän (20.4)
10: Lempäälän vasemmisto piti asemansa kuntavaaleissa (20.4.)
09: Vasemmiston suurin valtuustoryhmä Pirkanmaalla kasvoi, vaalivoitto Nokialla (19.4.)
08: Valkeakoski yhden paikan päähän vasemmistoenemmistöstä (19.4.)
07: Pirkkalassa vasemmiston kolmas paikka jäi kahdeksan äänen päähän (18.4.)
06: Pirkanmaan vasemmiston suurin vaalivoitto tuli Hämeenkyrössä (16.4.)
05: Akaan valtuusto pieneni, vasemmisto menetti vain yhden paikan (15.4.)
04: Ylöjärven vasemmiston valtuustoryhmä kasvoi ja nuortui (12.4.)
03: Kangasalla vasemmisto ja vihreät voittivat vaalit (11.4.)
02: Vasemmistoliitto vahvistui Orivedellä (11.4.)
01: Vasemmistolle vaalivoitto myös Pirkanmaalla (10.4.)
*