Pääoma 150 vuotta

Karl Marxin Pääomasta otetaan uusintapainoksia yhä edelleen. (Kuvat: Karl Marx, Moskova, Progress 1973;  Pääoma Wikimedia Commons)

 

Teksti: JORMA MÄNTYLÄ   
Tällä viikolla tuli kuluneeksi 150 vuotta Karl Marxin pääteoksen Pääoman ensimmäisen osan ilmestymisestä. Historioitsija David McLellanin mukaan Das Kapital ilmestyi Otto Meissnerin kustantamon painosta Hampurissa 14.9.1867. Pääoma on varmasti eniten maailmaa muuttaneita kirjoja. Yhä uusia käännöksiä ja painoksia ilmestyy koko ajan eri puolilla maailmaa.

Karl Marxin (1818–1883) suurteoksesta piti alun perin tulla viisiosainen tutkimus modernin yhteiskunnan yleisestä liikelaista. Ensimmäisen osan alaotsikoksi muodostui kuitenkin Kritik der politischen Ökonomie, poliittisen taloustieteen arvostelua. Niinpä suurin osa neliosaiseksi jääneestä teossarjasta onkin klassisen liberalistisen taloustieteen arvostelua. Marx arvioi ja korjaa Adam Smithin, David Ricardon ja John Stuart Millin talousteorioita.

Osittaisesta keskeneräisyydestä huolimatta Pääoma on monumentaalinen teos. Neliosaisessa sarjassa on lähes 3000 sivua. Marx itse ehti viimeistellä ja toimittaa painoon kirjasarjan ensimmäisen osan, joka hänen elinaikanaan käännettiin vain ranskaksi, italiaksi ja venäjäksi. Englanninkielinen käännöskin ilmestyi vasta Marxin kuoleman jälkeen 1887.

Historian ironiaa on, että venäjänkielistä laitosta myytiin aikoinaan eniten, yli 3000 kappaletta vuodessa. Saksassa tuhannen kappaleen ensipainoksen myynti kesti viisi vuotta. Marx itse piti Venäjää niin takapajuisena ja kehittymättömänä maana ettei sinne kannattanut viedä sosialistisia aatteita. Tsaarin Venäjän sensuuri arvioi, että kirjan voi julkaista, koska Venäjällä sitä ei kukaan ymmärrä. Sen sattui kuitenkin lukemaan muuan V. I. Lenin (1870–1924).

Karl Marxin kuoltua pitkän sairastelun jälkeen hänen kirjallinen jäämistönsä siirtyi työtoveri Friedrich Engelsin (1820–1894) haltuun. Häntä on kiittäminen, että Marxin käsikirjoitusten perusteella saatiin painokuntoon kirjan toinen ja kolmas osa. Pääoma II ilmestyi jo 1885 ja Pääoma III 1894. Se oli samana vuonna syöpään kuolleen Engelsin tieteellinen urotyö.

Engelsiä on sittemmin arvosteltu toimitustyöstä. Elämäkertakirjoittaja Tristram Hunt, joka on historian tohtori ja Britannian Labour-puolueen kansanedustaja, on syyttänyt Engelsiä Marxin käsikirjoitusten peukaloinnista. Useimmat Marx-tutkijat ovat kuitenkin olleet eri mieltä, ja taannoin Vesa Oittinen ja Paula Rauhala ovat todenneet Engelsin suoriutuneen kunniallisesti Pääoman toimitustyöstä.

Pääoman suomennosten historia on värikäs ja heijastaa jyrkästi muuttuneita arvioita Karl Marxista 150 vuoden aikana. Kiitosta ja ylistystä ovat seuranneet tuomiot ja kiroukset, vaikeneminen ja vähättely sekä suoranainen sensuuri. Oppipojat ja -tytöt ovat tulkinneet tekstejä poliittisten suhdanteiden ja tieteellisten muotivirtausten mukaisesti.

Pääoman ensimmäisen kirjan suomensi Oskari Wilho Louhiwuori (1884–1953). Se ilmestyi useina vihkoina 1913–1918, ja on kaikkien myöhempien suomennosten perusta. Louhiwuori oli kokoomuksen kansanedustaja sekä Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti ja Kauppakorkeakoulun rehtori. Arvostettu taloustutkija ymmärsi Marxin teoksen tieteellisen arvon ja otti siksi käännöstehtävän vastaan. Louhiwuoren tekstin tarkastivat Sdp:n kansanedustajat O.W. Kuusinen (1881–1964) ja Edward Gylling (1881–1938).

Louhiwuoren käännöstä paranteli ja Pääoman liiteosat käänsi suomeksi Karjalaan 1918 paennut Väinö Kangas (1903–1937). Yhdessä Edward Gyllingin he toimittivat uuden laitoksen painoon Petroskoissa 1933. Kirjan menestys jäi lyhytaikaiseksi, sillä Josif Stalinin vainot alkoivat ja Karjalaa alettiin venäläistää. Kangas ja Gylling menehtyivät Stalinin puhdistuksissa. Suomenkieliset Pääomat hävitettiin. Muutamia kappaleita ehdittiin salakuljettaa Suomeen, missä Marx oli tietenkin lapualaisvainojen aikaan kielletty. Vuoden 1933 Petroskoin painos on nykyään suuri antikvaarinen harvinaisuus.

Sotien jälkeen kommunistien toiminta Suomessa laillistettiin. Vasemmistolainen kirjankustantamo Kansankulttuuri julkaisi Pääoman I ja II osat 1948 ja 1950. Louhiwuoren käännöksen tarkastivat nyt Tuure Lehén (1903–1976) ja Mauri Ryömä (1911–1958). Toisen osan oli kääntänyt Ryömä, Skp:hen siirtynyt entinen Sdp:n kansanedustaja. Hän teki osan käännöstyöstä jo istuessaan vankilassa sodan aikana. Julkistustyötä sodan jälkeen tuettiin Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvaroista (SKEV), joka on nykyisen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry:n (SKS) edeltäjä. SKEV:lle antamassaan lausunnossa O.W. Louhiwuori antoi luvan Lehénin ja Ryömän uudelle suomennokselle, mutta puolusti ensimmäistä Marx-työtään. Samalla ilmeni, että ensimmäisen osan suomennokseen 1913–1918 oli osallistunut myös neiti Elli Tavastähti. Sittemmin hänet tunnettiin Elli Hiidenheimona (1883–1950) ja kokoomuksen kansanedustajana 1917–1927 Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä.

Kansankulttuurin kirjat myytiin loppuun, ja niinpä uuden painoksen tarve oli ilmeinen. Moskovan Progress-kustantamo julkaisi suomeksi osat I–III 1973–76. Kolmannen kirjan käänsi Antero Tiusanen, joka on suomentanut myös Marxin Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset eli Grundrisse der Kritik der politischen Ökonomie. Se on vuosina 1857–1858 kirjoitettu Pääoman esityö, jonka perusteella Marx muokkasi lopullisen tekstin.

Progressin kirjatkin myytiin loppuun, ja Kansankulttuuri lopetti toimintansa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen luultiin, että Marxista on viimein päästy eroon. Niin on julistettu monta kertaa 150 vuoden aikana. Viimeistään finanssikriisi 2007–08 sekä tietotekniikan vaikutus pääoman arvonlisäykseen ovat luoneet Marx-renessanssin eri puolilla maailmaa. Marxin ja Engelsin koottujen teosten 50-osainen englanninkielinen laitos saatiin valmiiksi 2005. Tulossa on peräti 120-osainen koottujen teosten sarja Marx-Engels-Gesamtausgabe (MEGA). Sen pitäisi korvata 1956–1990 ilmestynyt DDR:n Dietz-kustantamon 42-osainen Marx-Engels-Werke (MEW).

Skp:tä lähellä oleva kustantamo TA-tieto Oy on julkaissut 2013–15 uudelleen Pääoman osat I–III. Toimitustyö on ollut huolellista ja Antero Tiusasen johdolla on tehty yli 200 korjausta Progress-kustantamon painoksiin.

Pääoman 150-vuotisjuhlavuonna voisi esittää kainon toivomuksen, että kirjasarjan neljäs osa Lisäarvoteoriat eli Theorien über den Mehrwert saataisiin joskus suomeksi. Engelsin kuoleman jälkeen käsikirjoitus päätyi Karl Kautskyn (1854–1937) haltuun. Hän julkaisi siitä toimittamansa 1754-sivuisen version 1905–10, jota pidetään reformistisen sosialidemokratian perustana. MEW- ja MEGA-sarjoissa on sittemmin julkaistu paremmin editoidut versiot.

Marxin suosion kasvua kuvaa, että Lisäarvoteoriat on julkaistu 2013 Yhdysvalloissa kolmiosaisena painettuna kirjana sekä sähköisenä Kindle-versiona.

Vaikka Marx on kirottu ja julistettu moneen kertaan kuolleeksi, hän seuraa meitä tietoyhteiskunnassakin. 

Artikkeli perustuu Paula Rauhalan ja Jussi Silvosen antikvariaatti Sofiassa 22.8.2017 pitämään esitelmään Pääoma Suomessa. Se on Suomea käsittelevä luku teoksessa The Routledge Handbook of Marx’s ’Capital’: A Global History of Translation, Dissemination and Reception, 2018. (Huomautus on lisätty 18.9. 2017 klo 19.45.)
Editoitu19.9.2017 klo 6.57 ja poistettu viittaus varoitukseeen käyttää käännöksiä poliittisten suhdanteiden.

 

Lisää aiheesta Vasen Kaistassa
Pääoma 150 vuotta II osa

Lisätietoa
Tristram Hunt: The Revolutionary Life of Friedrich Engels. Penguin, Lontoo 2009.
David McLellan: Karl Marx: elämä ja teokset. Love-kirjat, Helsinki 1990.
Vesa Oittinen & Paula Rauhala: Marx, Engels ja Pääoman III osa. Tiede&edistys 1/2016.

 

*

Leave a Reply