Teksti: CAI MELAKOSKI
Saksan syyskuisissa vaaleissa Vaihtoehto Saksalle (Alternative für Deutschland, AfD) nousi liittopäivien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 12,6 prosentin ääniosuudella. Radikaalioikeiston juhlamieltä toisaalta synkistää joukkopako puolueesta. Kymmenet AfD:n ryhmähuoneiden ovet ovat paukkuneet eron merkiksi, ja vain yksi AfD:n alunperin seitsemästä europarlamenttipaikasta on jäljellä.
AfD:n riemukkaaksi aiottu vaalien jälkeinen lehdistötilaisuus sai nolon käänteen. Puolueen puheenjohtaja Frauke Petry ilmoitti ettei tule liittymään AfD:n liittopäiväryhmään ja marssi mielenosoituksellisesti pois hämmentyneiden puoluetovereidensa seurasta.
Petry ilmoitti toimivansa puolueettomana kansanedustajana. Itse asiassa hän oli jo viikkoa ennen vaaleja rekisteröinyt Sinisen puolueen (Die blauen Partei, lyhennettynä Die Blauen). Petry kritisoi AfD:tä yhteistyöhaluttomuudesta kaikkien muiden puolueiden kanssa. Sininen puolue pyrkii hallitusvastuuseen kaikissa osavaltioissa ja liittovaltiossa.
Puolue etsii kannatusta konservatiivisen Saksan kristillisdemokraattisen unionin (Christlich Demokratische Union Deutschlands, CDU) oikealta puolelta. Baijerin osavaltiossa toimii CDU:n tilalla sitäkin oikeistolaisempi sisarpuolue Baijerin kristillissosiaalinen unioni (Christlich-Soziale Union in Bayern, CSU).
Petryn unelmana on tarjota Sinisen puolueen avulla CSU:lainen vaihtoehto koko Baijerin ulkopuoliselle Saksalle. Petry uskoo puolueensa saavan paljon sellaisia äänestäjiä, jotka syyskuun vaaleissa äänestivät CDU:ta, liberaalipuolue FDP:tä, sosiaalidemokraattien SPD:tä tai AfD:tä vain paremman puutteesta. Sinisten äänestäjäpotentiaali kattaa puheenjohtajansa mukaan 75 % Saksan äänestäjistä.
‒ Me tulemme vuonna 2019 Saksin maapäivävaaleissa ja viimeistään vuoden 2021 liittopäivävaaleissa näkemään, mille politiikalle valitsijat äänensä antavat, uhosi Frauke Petry viime lauantaina esitellessään puolueensa oheen on perustettua kansalaisfoorumia Sininen käänne (Bürgerforum Blaue Wende.) Foorumissa kootaan kansalaisten ajatuksia ja aloitteita, ja siinä voi toimia Sinisten puolesta ilman puolueen jäsenkirjaa.
Petry täsmensi puolueensa tavoitteita ja linjaa: Siniset haluavat edustaa niitä konservatiiveja liberaaleja, jotka toivovat toimivaa valtiota. Nykyisen valtion vikoja ovat kansalaisvapauksien ja yrittäjyyden rajoittaminen. Toisaalta valtio on jättänyt suuria aukkoja sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen.
Petry arvosteli AfD:tä etnisiin kysymyksiin takertumisesta. Siniset tarjoavat niiden tilalle kulttuurista patriotismia. On mielenkiintoista odottaa, kuinka nopeasti Suomenkin siniset ottavat käyttöönsä käsitteen kulttuurinen isänmaallisuus uutena kiertoilmaisuna muukalaiskammolle.
AfD menettänyt 14 prosenttia maapäiväpaikoistaan
AfD ja Suomen perussuomalaiset muistuttavat monessa suhteessa toisiaan. Yksi yhteinen piirre on vaikeus tulla toimeen ‒ ei vain ihmisten kanssa yleensä, vaan myös puoluetovereiden kanssa. Ryhmähuoneiden ovet ovat käyneet myös Saksassa, kun AfD:n edustajat ovat eronneet osavaltioiden maapäiväryhmistä.
Jo 26 kaikkiaan 186:sta maapäiväedustajasta on jättänyt AfD:n. Vauhti kiihtyi heti liittopäivävaalien jälkeen kun Frauke Petry oli eronnut puolueesta. Neljän viikon aikana peräti 13 maapäiväedustajaa seurasi Petryn esimerkkiä. Lisää eroilmoituksia on luvassa.
Vain viidessä osavaltiossa AfD on onnistunut pitämään kaikki maapäiväedustajansa. Tänä vuonna vaalit järjestäneistä osavaltioista kolmessa: Ala-Saksissa (liittopäiväedustajia 137, AfD:llä 9), Saarlandissa (51 ja 3) ja Schleswig-Holsteinissa (73 ja 5).
Brandenburgissa (88 ja 11) vaalit järjestettiin vuonna 2014 ja Rheinland-Pfalzissa (101 ja 14) viime vuonna. Baijerin ja Hessenin maapäiville ei AfD vuoden 2013 syksyllä järjestetyissä vaaleissa saanut edustajia.
AFD:n paniikin kerrotaan olevan suuren monissa osavaltioissa, menettihän AfD jo Bremenissä kolme neljästä edustajastaan, ja suuria lohkaisuja odotetaan muuallakin.
AfD:llä enää yksi seitsemästä edustajastaan Euroopan parlamentissa
AfD:n perustivat taloustieteilijät, liikemiehet ja journalistit vuonna 2013 alunperin vastustamaan Saksan politiikkaa Euroopan velkakriisin yhteydessä. Puolueen näkyvin tavoite oli Saksan irrottaminen eurosta. Puolue loi nopeasti läheiset suhteet Britannian konservatiiveihin ja Euroopan konservatiivit ja reformistit (European Conservatives and Reformists, ECR) -puolueeseen.
AfD ei ylittänyt viiden prosentin äänikynnystä vielä puolueen perustamisvuonna pidetyissä Saksan liittopäivävaaleissa, mutta vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa puolue teki läpimurron saamalla seitsemän jäsentä Saksan 96:n MEPin ryhmään.
AfD:n puoluekokous kesällä 2015 syrjäytti puolueen alkuperäisen oikeistoporvarijohdon ja nosti valtaan Frauke Petran johtaman radikaalioikeistolaisen, nationalistisen ja muukalaiskammoisen ryhmän. Uusi johto ryhtyi yhteistyöhön Itävallan vapauspuolueen kanssa ja puolueen pääteemoiksi nousivat maahanmuutto, islamin vastaisuus ja yhteistyön parantaminen Venäjän kanssa.
Viisi AfD:n europarlamenttiedustajaa perusti uuden puolueen, ja kaksi erotettiin ECR:n europarlamenttiryhmästä. Toinen AfD:n edustajista liittyi Euroopan parlamentin ryhmään Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (Europe of Freedom and Direct Democracy, EFDD) ja toinen Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (Europe of Nations and Freedom, ENF) -ryhmään.
Nigel Farage ohitti Marine Le Penin
Nigel Faragen (Britannian UKIP-puolue) johtama EFDD on Treffpunkt Europan vaalibarometrissä saanut pienemmän kannatuksen kuin Marine Le Penin ENF siitä lähtien, kun ENF perustettiin Euroopan parlamentin viralliseksi ryhmäksi kesällä 2015. Molemmat ryhmät ovat EU:n vastaisia, mutta ENF:in jäsenten kannanotoissa muukalaisvastaisuus, rasismi ja äärioikeistolaisuus korostuu enemmän. EFDD:n kannatus EU:n jäsenmaissa on vaihdellut neljän ja seitsemän prosentin välillä ja ENF:in viiden ja yhdeksän prosentin välillä.
Tällä viikolla julkaistussa Treffpunkt Europan mittauksessa seitsemän prosentin kannatukseen noussut EFDD ohitti ensimmäisen kerran kuuden prosentin kannatukseen pudonneen ENF:in.
Muutoksen selittää se, että AfD:n kannatus ensimmäistä kertaa laskettiin EFDD:n hyväksi. Vaikka AfD:llä on ollut aikaisemmin MEP molemmissa europarlamenttiryhmissä, on AfD:n kannatuslukemat luettu ENF:n hyväksi sen vuoksi, että Frauke Petry esiintyi Marine Le Penin ja muiden ENF:in johtajien yhteistyökumppanina.
ENF-ryhmään kuulunut AfD:n listalta valittu meppi Marcus Pretzell seurasi puolisonsa Frauke Petryn esimerkkiä lokakuussa eroamalla AfD:stä. Siten EFDD on ainoa europarlamenttiryhmä, johon AfD:llä on yhteys.
Pakolaiset pysäytettävä rajalle ampumalla?
Siniseen puolueeseen liittynyt Prezell linjasi AfD:n puoluekokouksessa vuonna 2015 puolueen Pegida-puolueeksi. Pegida oli äärioikeistolainen liike, joka vastusti maahanmuuttoa mielenosoituksin ja polttopulloin.
Kun Frauke Petry tammikuussa 2016 nousi kansainväliseen kuuluisuuteen vaatimalla että rajapoliisin tulisi pysäyttää “laittomat” maahantulijat rajoillaan asevoimin, Prezell tuki puolisonsa vaatimusta. Tällainen kyseenalaistaa tämänkin sinisen puolueen arvomaailman “maltillisuuden”.
Lue lisää muualta verkossa:
Immer mehr Austritte nach Petry-Rückzug NRW-Fraktion fast am Ende: So viele Abgeordnete hat die AfD in Landtagen verloren (Online Focus 23.10.2017
”Wir wollen eine bundesweite CSU sein” (Der Tagesspiegel 11.11.2017)
Frauke Petry startet ”Blaue Wende” in Rodgau (Hessenshau 11.11.2017)
Umfragen: Europas Rechte wachsen wieder (Treffpunkt Europa/Eurometer 15.11.2017)
Aiheesta aiemmin Vasemmassa Kaistassa tänä vuonna:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Kaappausdraamaa Saksan malliin? (14.6.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Radikaalioikeistolla jo viidenneksen kannatus (17.2.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
*