Teksti: OSKARI JOKINEN
Eilen oli kulunut 200 vuotta filosofin, sosiologin, taloustieteilijän ja vallankumouksellisen Karl Marxin syntymästä. Marx syntyi 5.5.1818 Trierissä, silloisessa Preussin kuningaskunnassa. Marxin synnyinkaupungissa juhlittiin merkkipäivää näkyvästi muun muassa paljastamalla Kiinan valtion lahjoittama viisi ja puolimetrinen Marxia esittävä veistos. Lisäksi liikennevaloihin on lisätty Marxia esittäviä hahmoja.
Tänä vuonna on tullut täyteen pyöreitä vuosia paitsi Marxin syntymästä, mutta myös 170 vuotta Kommunistisen manifestin julkaisusta ja Euroopan hullun vuoden vallankumouksista.
Marxin juhlavuotta on vietetty ympäri maailmaa, myös Suomessa. Jo aiemmin huhtikuussa Tampereen yliopistolla järjestettiin Marx 200 -seminaari, jossa pohdittiin Marxin ja hänen työnsä ajankohtaisuutta. Lauantaina syntymäpäiväjuhlia pidettiin ainakin Porissa ja Tampereella. Porin torilla suomen kommunistinen puolue järjesti kakkukahvitarjoilun, jossa luettiin myös Kommunistista manifestia.
Tampereella Työväenmuseo Werstas järjesti koko päivän kestäneen tapahtuman, jossa Marxia lähestyttiin niin teorialla kuin käytännölläkin. Aiheesta olivat luennoimassa väitöskirjatutkija Paula Rauhala sekä tohtorit Mikko Lahtinen ja Juha Koivisto. Tapahtuman avasi museonjohtajan Kalle Kallion tervetuliaispuhe.
Marx ja hänen työnsä
Paula Rauhalan luennossa valotettiin Pääoman suomentamisen monimutkaista historiaa. Käännöksen ensimmäinen versio 1900-luvun alun Suomessa oli pitkällinen ja poliittisten käänteiden värittämä prosessi. Prosessia monimutkaisti sen hetkellisesti keskeyttänyt sisällissota ja monien suomalaisten vasemmistojohtajien pako Neuvostoliittoon sodan jälkeen.
Hankkeen vetureina olivat luonnollisesti sosialidemokraattinen puolue ja sen silloiset johtohahmot Edvard Gylling ja Otto Wille Kuusinen, mutta varsinaisen käännöksen laatija oli Oskari Wilho Louhivuori, senaattori ja kokoomuksen kansanedustaja. Aihetta tutkineet Rauhala ja Jussi Silvonen ovatkin esittäneet, että oikeistolaisilla tahoilla oli tärkeä rooli Pääoman ensimmäisen ja toisen osan laatimisessa, sillä ne rahoitettiin suomalaisen kirjallisuuden edistämisvaroista. Kolmannen osan käännös, ja Suomessa laajalevikkisin koko Pääoman painos, laadittiin 1970-luvulla Neuvostoliitossa.
Mikko Lahtinen käsitteli luennossaan Kommunistista manifestia ja Marxin historiakäsitystä. Toisin kuin monet Marxin vastustajat, mutta myös jotkin vasemmistolaiset, esittävät, ei Marx Lahtisen mukaan koskaan ajatellut historian kulkua ennalta määrättynä. Sen sijaan hänen oppinsa keskittyi hyvin tiiviisti olemassa olevien yhteiskunnallisten suhteiden paljastamiseen ja niihin liittyvän ymmärryksen välittämiseen työväestölle. Marxille keskeistä oli saada ihmiset ymmärtämään oma tilanteensa, jotta heillä olisi välineitä muuttaa sitä. Vallankumous ei tällöinkään saapuisi itsestään, vaan työväestön olisi toimillaan saatava se aikaan. Lahtinen halusikin täydentää manifestin kuuluisaa loppulausetta: ”Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen… mikäli aiotte voittaa taistelunne!”
Juha Koiviston luento käsitteli saksalaista sanakirjaa Historisch-Kritisches Wörterbuch des Marxismusta ja hieman myös marxilaista tutkimusta laajemmin. Koivisto kuvasi marxilaisen teorian suosion aaltoilleen Suomessa voimakkaasti koko 1900-luvun. 1990-luvulla saavutettiin viimeisin aallonpohja Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Valtiososialismin katoaminen toisaalta poisti sosialistiselta teorialta sen käytännön pohjan, mutta toisaalta myös mahdollisti sille valtiokoneistosta irrallisen elintilan kehittää itseään.
Ajankohtainen Marx
Sekä Rauhala että Koivisto tähdensivät molemmat, että Marxia ei tule nähdä minään museaalisena, 1900-luvun neuvostososialismin romahduksen myötä unohtuneena jäänteenä. Hyvin konkreettiset 2000-luvun ongelmat, kuten talouskriisi ja ilmastonmuutos, ovat nostaneet Marxin arvoa jälleen huimasti.
Toisin kuin porvarillisissa piireissä on annettu ymmärtää, on Marxin läpileikkaus kapitalismista edelleen tarkka. Yhteiskunta ja tuotanto on teorian tasolla edelleen järjestetty jokseenkin samalla tavoin kuin 1800-luvulla. Uusliberalistisen talousteorian ongelmat selittää vallitsevaa järjestelmää, josta vuoden 2008 finanssikriisi kieli, on tehnyt taas tarpeelliseksi löytää Marxin sisällöt. Rauhala esitti, että 2000-luvulla Marxin tulisi akateemisten piirien lisäksi palata myös poliittisen vasemmiston asialistalle.
Hupia, hyötyä
Luentojen lisäksi Marxin syntymäpäivillä nautittiin elokuvaesityksestä, Kommunistisen manifestin nonstop-luennasta ja kangaskassityöpajasta. The Young Karl Marx -elokuvaa (2017) ei ole julkaistu virallisesti Suomessa, mutta sitä on nyt esitetty sekä Werstaalla että aiemmin Tampereen yliopiston Marx-konferenssissa. Nuoren Marxin ja Friedrich Engelsin elämän alkutaipaletta kuvaava elokuva keräsi Werstaan auditorion täyteen kiinnostuneita.
Kangaskassityöpajassa osallistujien oli mahdollista askarrella itselleen Marxin kuvalla ja sitaateilla varustettu kantoväline. Työpaja oli niin ikään suosittu ja levittää marxilaisen sanoman näkyvästi museosta myös kaduille. Pöydän ääressä osallistujat käsittelivät omaa suhdettaan Marxiin ja sitaatteja liimaillessaan pohtivat myös omia tulkintojaan niistä. Luennoitsijoiden perusteesit ilmenivät keskusteluissa hyvin: Marx on edelleen ajankohtainen, kunhan hänen teoriansa anti muokataan nykyajan kysymyksille sopivaksi. Marx ei itsekään olisi halunnut enempää tai vähempää.
Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa
Pääoma 150 vuotta Osa II (15.9.2017)
Pääoma 150 vuotta (14.9.2017)
Kesäkoulussa opiskeltiin Marxia aamusta iltaan (3.8.2017)
Paluu 1800-luvulle on totta. Menneisyys nielee tulevaisuuden (22.1.2017)
Ajankohtainen Engelsin teos työväenluokasta (2.9.2015)
Lisää aiheesta muualla verkossa
Karl Marxilla kolmituntinen synttärijuhla Porin torilla: Vetonaulana kakku ja otteita Kommunistisesta manifestista (Yle, 4.5.2018)
*