Äitien tekemää ruokaa Pirkanmaalta

Vasen Kaista vieraili Saarioisten Sahalahden tehtaalla syyskuussa. Kuvassa tehtaanjohtaja Anu Lempinen, Pirkanmaan
Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula ja tehtaan pääluottamusmies Aapo Niemi. Kuva: Markku Uusiniemi.

 

Teksti: MARKKU UUSINIEMI
Maatalousmaasta vähintään 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon. Niiden tuotannosta aiheutuu valtavasti ilmastoa rasittavia kasvihuonekaasuja. Ruuantuotannon ilmastovaikutuksista suurin osa syntyy alkutuotannosta, eli rehun tuotannosta pelloilla ja eläinten kasvatuksesta. Näin kerrotaan WWF Suomen verkkosivuilla.

Johtopäätös on, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii vähentämään lihankulutusta.

Elintarviketeollisuus voi tarjota kuluttajille kestäviä ja terveellisiä kasvisruokavaihtoehtoja. Mutta se on liiketoimintaa: siinä mennään sen mukaan mitä ihmiset syövät ja ostavat.

Ruokatottumukset muuttuvat hitaasti. Ylen kesäisen uutisen mukaan kasvissyöjiä on koko ajan enemmän, silti esimerkiksi 98 prosenttia Scandic-hotelliketjun asiakkaista syö perinteisen muna-pekoni-aamiaisen.

Asenteetkin muuttuvat hitaasti. Kun varusmiehille kaavailtiin yhtä kasvisruokapäivää viikossa, tokaisi puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.), että armeija ei taistele kukkakaalipirtelöllä. Hän ei joko tiennyt tai ei piitannut siitä, että kaavailtu kasvisruoka olisi ravinto- ja energia-arvoiltaan liharuokaa vastaavaa.

Pirkanmaalainen ruokasampo

Kangasalan Sahalahdella toimii eräs Suomen suurimmista elintarviketeollisuuden yrityksistä, Saarioinen Oy. Sillä on yhteensä noin 1250 työntekijää. Saarioisten Sahalahden tehtaassa heitä on noin 450.

Ensimmäinen maininta Saarioisten kartanosta kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1469. Tänään kartanon mailla Saarioisten Sahalahden tehdas suoltaa uuneistaan esimerkiksi reilut yhdeksän miljoonaa maksalaatikkoa vuodessa. Rusinoilla tai ilman. Ja muuta ruokaa käsittämättömät määrät.

Vasen Kaista vei Pirkanmaan vasemmiston kansanedustajan Anna Kontulan tutustumaan tähän pirkanmaalaiseen ruokajättiin, pääluottamusmies Aapo Niemen ja tehtaanjohtaja Anu Lempisen vieraaksi.

Äitien tekemää kasvisruokaa?

‒ Saarioisten äitien tekemä ruoka on samaa ruokaa, mitä tehdään kotona. Sitä vain tehdään paljon enemmän ja se on varmasti tuotettu hygieenisesti, siitä ei tingitä, sanoo tehtaanjohtaja Anu Lempinen.

‒ Valmisruokia vastaan on asenteita ja ennakkoluuloja: ”Mitähän siihen ruokaan lisätään, että se säilyy niin hyvin?” Nämä ovat sitkeitä myyttejä. Meidän tehtaan tuotteissa ei käytetä säilöntäaineita, sanoo Anu Lempinen.

Äitien tekemää ruokaa tulee tehtaanjohtajalta tottuneesti. Meidän äiti -mainoskonsepti esitettiin ensi kerran vuonna 2005. Se on saanut Kaikkien aikojen paras suomalainen mainos -tittelin.

‒ Mitä teette, että tämän päivän nuori näkee teidät uskottavana kasvisruuan valmistajana, kysyy kansanedustaja Anna Kontula. Hän on kolmen lapsen äitinä usein tukeutunut valmisruokatuotteisiin.

‒ Työtä sen eteen tehdään, mutta kuluttaja tekee valinnat. Flexaajat, eli he, jotka suuntautuvat kasvisruokiin, mutta syövät aika ajoin liharuokia, on kasvava joukko, sanoo Anu Lempinen, myös kolmen lapsen äiti. Valmistamme tinkimättömästi herkullista ruokaa ja pyrimme tuotevalikoimaan, joka tarjoaa jokaiselle jotakin, Anu Lempinen jatkaa.

Entä vegaanit. Nuorissa ja opiskelijoissa on paljon vegaaneja, jotka eivät syö lainkaan eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita?

‒ Perinteisissä laatikoissamme Vihreään vuokaan pakatut tuotteet ovat vegaanisia ja näiden lisäksi tämän vuoden uutuuksista vege-hampurilainen ja vege-kebakko, tehtaanjohtaja kertoo.

Naiset töihin tehtaalle

Saarioinen aloitti einesten tuotannon 1957. Maksalaatikkoa myytiin suoraan kuorma-autoista työpaikolla. Elettiin Suomen teollista murrosta. Tehtaat tarvitsivat työvoimaa.

‒ Valmisruuat ja puolivalmisteet vapauttivat naisia keittiöistä: ruuan laittaminen perinteisin menetelmin vei useita tunteja, valmisaterian sai pöytään minuuteissa. Kun avioituneiden naisten ei tarvinnut vahtia kotona kokkauksiaan, he saattoivat mennä kokopäivätöihin kodin ulkopuolelle, Anna Kontula pohtii.

‒ Aikaisemmin naimisissa olevat naiset olivat tehneet lähinnä silpputöitä kodin ulkopuolella, naimattomat toki saattoivat käydä myös kokopäivätöissä. Elintarvikkeiden teollisella valmistamisella on ollut iso rooli siinä, että naiset pääsivät työelämään. Siinä Saarioinen on toiminut tienraivaajana, Anna Kontula jatkaa.

Sahalahden Saarioinen on Kangasalan suurin työnantaja. Täällä tuotetaan noin puolet Saarioisten ruokatuotannosta. Myös Viron Raplaan avattiin 2009 moderni ruokatehdas: välipalatuotteita ja laatikkotuotteita suurkeittiöille Suomen ja Baltian markkinoille. Henkilöstöä noin 180.

Anna Kontulan kysymys Viroon menon syistä saa vastaukseksi, että Saarioisten on tärkeää olla myös Baltian markkinoilla, kuluttajia ja asiakkaita varten. Viron Suomea alempien henkilöstökulujen mahdollinen merkitys ei selviä.

Kaikki ovat asiantuntijoita

Olemme neuvotteluhuoneessa, tuotekehityksen rakennuksessa, ‘Innolassa’. Sen arkkitehtuuri on saanut innoituksensa maksalaatikosta: talo tosiaan muistuttaa laatikkovuokaa. Seinällä on kyltti ”Jos sinä et tarkasta laatua, asiakkaasi tekevät sen”.

Elintarviketeollisuus toimii herkällä alueella: kaikki syövät, melkein kaikki laittavat ruokaa – olemme kaikki ruuan asiantuntijoita. Kotimaisuus, puhtaus, eettisyys, ympäristöystävällisyys, hiilijalanjälki, ilmastonmuutos. Kaikkea valvotaan, niin pitääkin.

Saarioinen käyttää mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita, pääosin lähituottajilta. Kotimaisuus on ykkösjuttu. Aina ei kaikkia raaka-aineita läheltä saa, mutta toiminnan pitää olla läpinäkyvää, toteaa tehtaanjohtaja Anu Lempinen. Ellei ole, jokin media sen kuitenkin paljastaa.

Henkilöstö mukana strategian toimeenpanossa

‒ Edellisen strategian aikaan työntekijät pääsivät mukaan strategian toimeenpanoon. Työnantaja koulutti kaksitoista muutoslähettilästä vetämään 12–15 henkilön työpajoja. Lähettiläitä haettiin kaikista henkilöstöryhmistä. Koko henkilöstöä haluttiin kuunnella ja hakea parannuksia työyhteisökulttuuriin ja toimintatapoihin, Aapo Niemi kertoo.

Me haluamme tietenkin uskoa siihen, että työntekijäpuolen avaukset strategian jalkauttamiseen auttoivat työnantajaa tämän projektin käynnistämisessä”, Aapo Niemi naurahtaa. 

Pääluottamusmies Aapo Niemi kertoo, miten henkilöstö otettiin mukaan Saarioisten strategian toimeenpanoon työyhteisötaidot -työpajoissa. Kuva: Markku Uusiniemi.

 

‒ Työpajoissa käsiteltiin työntekijöiden vaikutuksia työilmapiiriin, esimies–alaissuhteisiin ja strategiaan. Muutkin asiat kirjattiin ylös. Työpajoihin osallistuivat kaikki saarioislaiset toimitusjohtajasta alkaen. Kahden tunnin työpajoja pidettiin konsernissa yhteensä 77, Aapo Niemi kertoo.

‒ Tämä oli tosi kiinnostava projekti, Niemi toteaa. Alkuun arvelutti niiden pajojen reaktiot, missä oli ylempää johtoa mukana. Sahalahdella tuntui näissä työpajoissa olleen eniten hyvää keskustelua ja ainakin täällä saimme vietyä asioita hyvin eteenpäin.

Työpajoista kertyneitä tietoja ja ajatuksia käytetään nyt myös uuden strategian läpiviennissä. Työpajoissa syntyivät työyhteisön pelisäännöt, ’Me teemme Saarioisen’.

Aapo Niemi kertoo esimerkkejä pelisäännöistä: ’En synkistele tai lähde mukaan huonon hengen levittämiseen’, ’Huonoa tuotetta ei lähetetä asiakkaalle’, ’Olen ylpeä omasta työstäni’, ’Puhun suoraan. Kysyn jos en tiedä’, ’Annan myös positiivista palautetta’.

‒ Meidän johtajat ja päälliköt päättivät jalkautua tuotannon tekijöiden arkeen: he olivat viime vuonna myös tuotantotöissä, kertoo Aapo Niemi ja jatkaa, että työntekijät suhtautuivat tähän positiivisesti ja arvostivat johdon tekemisen asennetta.

Järjestäytymisaste on lähes sata prosenttia

Aapo Niemi kertoo tehtaan, että noin neljästäsadasta tuotannon työntekijästä 98 prosenttia, siis lähes kaikki, kuuluvat Suomen Elintarviketyöläisten liiton paikallisosastoon, SEL:in Sahalahden Elintarviketyöntekijäin ammattiosastoon. Aapo Niemi on SEL:in liittovaltuuston jäsen. 

Tehtaan työsuojeluvaltuutettu Terhi Åhman (keskellä) jakaa työhuoneen Aapo Niemen kanssa. Kumpikin on osan työviikosta tuotannossa. Terhi Åhman kertoo Anna Kontulalle (kuvassa oikealla), että käytäntö on hyvä, sen myötä säilyy tuntuma tuotantoon ja kosketus työtovereihin elävänä. Kuva: Markku Uusiniemi.

 

‒ Meillä on mahtavat osastojen luottamusmiehet ja työsuojeluasiamiehet. Heidän kanssaan on ilo tehdä tätä työtä yhdessä. Ja tietenkin työsuojeluvaltuutettu Terhi Åhman ja varapääluottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu Antti Villgren – he ovat minun tukeni ja turvani, Aapo Niemi kehuu Sahalahden luottamusorganisaatiota.

‒ Sahalahdessa meillä on hyvät välit työnantajan kanssa, sanoo Aapo Niemi. Rehellinen ja avoin keskustelu helpottaa myös vaikeista asioista puhumista ja sopimista. Hankalaa, ellei jopa mahdotonta, asioita olisi pelkällä työntekijäpuolen panostuksella kehittää.

‒ Esimerkki yhteisöllisyydestä on perhepäivä, jota vietimme Saarioisten kartanolla viimekeväisenä lauantaina. Osanottajia oli yli neljäsataa, kertoo Aapo Niemi.

Maksalaatikkoa 4500 vuokaa tunnissa

Menemme kierrokselle tehtaaseen. Se tehdään korkealla tuotantotilojen yllä kiertävillä lasitetuilla parvilla. Silti meillä on suojavaatteet. Hygienian vuoksi. Hiukset peitetään. Anna Kontula panee korvakorut säilöön. Aapo Niemi suojaa muhkean punaruskean viikinkipartansa. 

Kansanedustaja Anna Kontula ja Saarioisten Sahalahden tehtaan pääluottamusmies Aapo Niemi eivät ole menossa leikkaussaliin vaan tutustumiskierrokselle Sahalahden tehtaan tuotantoon. Suojavaatetus on välttämätön. Kuva: Markku Uusiniemi.

 

‒ Tuossa jättikattilassa on maksapuuroa. Siitä saadaan 4500 maksalaatikkovuokaa, kunhan vuoat kulkevat ensin 30 metriä pitkän uunin läpi +225 asteessa – melkein niin kuin kotona, virnistää Aapo Niemi.

Tuotteet kypsennetään kunnolla ja ne jäähdytetään puolessatoista tunnissa +95 asteesta +4 asteeseen. Se takaa noin kahden viikon säilyvyyden ilman säilöntäaineita, kertoo Aapo Niemi.

Silmäilemme toinen toistaan suurempia ja hygieenisempiä tuotantosaleja ja kuulemme lisää lukuja. Kun riisumme pukuhuoneessa suojavaatteita, olemme vaikuttuneita.

Tehtaanjohtaja tulee hakemaan Aapo Niemen kokoukseen. Pääluottamusmiestä tarvitaan nyt muualla, hän sanoo ja kysyy vastasiko kierros odotuksiamme. Kerromme, että vastasi hyvinkin, kaikki oli vain suurempaa kuin odotimme.

Jostain muistin syövereistä nousee pintaan 1960-luvulla jakeluauton kyljessä näkemäni mainoslause ”Tätä Saarioisten paistipoikaa syökää surutta ja hyvin voikaa.”

|||

Saarioisten Sahalahden tehtaan 30 metrin pituisista uuneista valmistuvia laatikoita. Kuva: Saarioinen Oy

Saarioisten historiaa:

1469 Saarioisten kartano mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä.

1945 Sahalahden Saarioisten kartano aloitti kanalan pidon. Tila ryhtyi 1950-luvun alussa ensimmäisenä Suomessa myymään säilöttyjä vihanneksia, marja- ja hedelmäsoseita ja -mehuja teollisessa mittakaavassa.

1955 perustettiin Saarioinen Oy

1957 alkoi einesten tuotanto, menekkituote oli maksalaatikko.

1969 Sahalahdelle rakennettiin einestehdas.

1991 rakennettiin pääkonttori yhtiön uuteen kotipaikkaan, Tampereelle.

2003 valmistui Valkeakoskelle Saarioisten historian suurin investointi, keskuslähettämö.

2005 lanseerattiin tähän asti menestynein mainoskonsepti ”Meidän äiti”. TV-mainos voitti mm. Kaikkien aikojen paras suomalainen mainos -tittelin.

2009 valmistui Viroon Raplan kylään moderni ruokatehdas.

2015 Saarioinen täytti osakeyhtiönä 60 vuotta. Yhtiö on säilyttänyt asemansa valmisruokien ja marjavalmisteiden markkinajohtajana Suomessa.

Tänään Saarioisten tulos on kasvusuunnassa. Valtaosa paremmasta kannattavuudesta on tullut tuottavuuden ja yleiskulutehokkuuden parantamisella.

Historiikin lähde, lisätietoja:

Saarioisten verkkosivut 

 

Saarioisten Sahalahden tehdas. Kuva: Saarioinen Oy

*

Leave a Reply