Näkökulma

ILKKA HIRVI

27.11.2019 klo 16:17

Uskottava ja väärä ihmiskuva

Porvarillinen yhteiskunta kuvittelee voivansa luoda tyhjästä. (Kuva: Anoop Menon, Atlas Shrugged. Julkaistu lisenssillä CC BY 2.0)

Ilkka Hirvi (kuva: Cai Melakoski).

Innokkuuden voi sammuttaa monella tavalla. Sen voi sammuttaa puhumalla yksinkertaisista asioista hämärästi ja monimutkaisista asioista vielä sotkuisemmin. Kuitenkin meidän on tartuttava myös vaikeisiin käsitteisiin ja niiden merkityksiin.

Yksi sellainen vaikea käsite on ihmiskuva. Mutta millainen on vasemmiston tavoiteohjelman ihmiskuva?

Perustellusti ihmisen ajatellaan olevan perimän ja ympäristövaikutusten yhdistelmä. Kaikella, mitä ihminen on, on jokin syy. Löytyykö vasemmiston teksteistä tällainen ihminen? Vai olemmeko saaneet tartunnan porvarillisesta ihmiskuvasta?

Kristittynä ajattelen, että ainoastaan Jumala on se, joka kykenee luomaan tyhjästä. Porvari haastaa Jumalan. Vapaan tahtonsa ratkaisuilla hän kuvittelee luovansa tyhjästä  menestyksensä ja omaisuutensa. Aikoinaan ranskalainen filosofi Descartes ajatteli aivojen käpyrauhasen paikaksi, jossa erilliset ruumis ja sielu kohtaavat. Uskommeko mekin johonkin käpyrauhaseen, jossa ainakin porvarin nerokkaat ajatukset kohtaavat aineellisen todellisuuden?

Mutta me emme ole valinneet geenejämme, emme ympäristöämme, johon synnyimme. Myöhemmätkin valintamme perustuvat aikaisempaan kehityshistoriaamme. Itse asiassa olemme koko ihmisyhteisön tuote.

Viimeistään 2030-luvulla elävät vasemmistolaiset tekevät yhden tärkeän päätelmän. Jos ihminen siis on yhteisön tuote, hänen työnsä on yhteisön omaisuutta. Kukaan ei voi markkinoilla myydä mitään, koska hän ei omista mitään. Jos hän haluaisi siellä jotain myydä, hänen täytyy ensin ostaa geneettinen perimänsä ja koko se ympäristövaikutus, joka häneen on kohdistunut. Siihen ei kukaan kykene.

Ajaudummeko siis tulevaisuuden tavoiteohjelmassamme tällaisten ajatusten siivittämänä pakkososialismiin? Kyllä, mutta ei sellaiseen, josta Suomen Maaseudun Puolueen Veikko Vennamo puhui. Vaan sellaiseen, joka on johdonmukainen seuraus oikeasta ja uskottavasta ihmiskuvasta. Sellaisesta ihmiskuvasta, jonka pohtiminen ei tule olemaan traumaattinen vaan vapauttava kokemus.

Teksti perustuu vasemmistoliiton 2019 puoluekokouksessa pidettyyn puheeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.