Lempäälä, Lukijalta, Näkökulma

MAARIT LAKKALA, ESA SALMINEN

4.5.2021 klo 11:43

Kirjastot paljon vartijana

Lempäälän uuden pääkirjaston aulan rappusilla voi vaikka istua. (Kuva: Maarit Lakkala)

Ylen kuntavaalikoneessa oli kysymyksenä väittämä, että lähikirjastoja tarvittaisiin nykyistä vähemmän, kun kirjat ja muu materiaali muuttuvat digitaaliseksi. Olemme aivan eri mieltä väittämän kanssa. Kirjastotoiminta on toki muuttunut viime aikoina ja tulee muuttumaan jatkossakin, mutta lähikirjastojen merkitys ei ole poistumassa tai edes vähenemässä.

Kirjastotoimintaa on supistettu tälläkin hetkellä koronan hillitsemiseksi. Keväällä 2020 kirjastot suljettiin jopa kokonaan joksikin aikaa. Jo se näytti, kuinka monella tavalla kirjastoilla on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa. Suomen kirjastoseura teetti selvityksen kirjastosulun vaikutuksista. Yli kolmannes opiskelijoista kertoi kirjastosulun haitanneen opiskelua. Lisäksi puolet vastaajista arvioi sululla olleen kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään.

Osmo Rauhalan veistos ”Taivas on suuri kirjasto” Lempäälän pääkirjaston edustalla. (Kuva: Maarit Lakkala)

Opiskelijat tarvitsevat kirjastoja työtilaksi, maksuttomien oppimateriaalien saamiseksi ja muuhun tiedonhankintaan. Monenlainen virastoasiointi on siirtynyt paljolti verkkoon ja kirjastot ovat harvoja paikkoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden käyttää maksutta tietokonetta ja internetiä välttämättömien asioiden hoitamiseksi. Köyhille lapsiperheille, työttömille ja eläkeläisille kirjastot tarjoavat sivistystä ja kulttuuria sekä yksinkertaisesti fyysisen tilan, jossa vierailla tyhjälläkin lompakolla. Lähikirjastot ovat tärkeä resurssi myös kouluille erityisesti lukutaidon vahvistamisessa.

Kirjastotoiminnan supistamisella olisi eriarvoistava vaikutus. Digitaalinen aineisto ei voi korvata kaikkea sitä, mitä fyysinen lähikirjasto tarjoaa. Lähikirjastojen supistaminen vaikuttaisi eniten juuri niihin ihmisiin, joille kahvilat, kirjakaupat ja maksullinen harrastustoiminta eivät ole taloudellisesti mahdollisia.

Supistamisen sijaan lähikirjastojen roolia olisikin kasvatettava yhteisöllisyyttä lisäävien kylätalojen suuntaan. Sivistyksen ja kulttuurin tarjoamisen lisäksi kirjastot toimivat kuntalaisten yhteisinä olohuoneina, ei-kaupallisina ajanviettopaikkoina ja eri ikäisten ihmisten kohtaamispaikkoina.

Lempäälän uusi pääkirjasto mahdollistaa jo hyvät tilat nykyaikaiselle kirjastotoiminnalle. Kunnan on edelleen huolehdittava riittävällä henkilöstöllä ja toiminnan rahoituksella siitä, että kirjastolla on mahdollisuus toimia laajentuneessa tehtäväkentässään. Esimerkiksi kirjojen lainaamisen ohelle muodostunut tavaroiden lainaustoiminta on mainio esimerkki nykyaikaisen kirjaston mahdollisuuksista.

Kirjastojen riittävät resurssit tukevat ja edistävät myös koulun ja kirjaston yhteistyötä. Kirjasto toimii koulun ohella lukutaidon kehittäjänä. Tässäkin helposti saavutettavat lähikirjastot ovat tärkeässä asemassa. Sekä Kuljussa että Sääksjärvellä on säilytettävä lähikirjastot ja niille on varattava riittävät tilat.

Myös kirjastoauto on välttämätön kirjastopalvelujen mahdollistamiseksi kaikkialle kuntaan. Esimerkiksi Kelhon, Mattilan, Nurmen ja Säijän kouluilla kirjastoauto tarjoaa mahdollisuuden kirjastopalveluiden käyttämiseen oppimisen tukena. Kirjastoautolla on merkitys myös kyläyhteisöille osana kylän palveluja ja kylien vireyden ylläpitäjänä.

Maarit Lakkala, Kulju
Esa Salminen, Sääksjärvi
Kirjoittajat ovat vasemmiston kuntavaaliehdokkaita Lempäälässä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.