Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyy liikkeenluovutuksella noin 18 000 työntekijää nykyisiltä kunnilta sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Valtavana työnantajana sillä on mahdollisuus vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon taakkaa ja kustannuksia henkilöstöpoliittisin keinoin.
Nyt ei siis puhuta niistä perinteisistä säästöistä, lomautuksista ja kurjistuksista. Päin vastoin: hyvä työnantaja ymmärtää henkilöstön olevan tärkein sen käytössä oleva resurssi, erityisesti kun puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä.
Esimerkiksi myöntämällä sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa ilman terveydenhoitajan todistusta ylimääräiset ja turhat terveydenhuollon käynnit sekä todistusten kirjoitukset vähenevät jo radikaalisti, mikä on selvää säästöä.
Myös erilaisilla paikallisilla sopimuksilla voidaan saada sekä säästöä että hyvinvointia työntekijöille: esimerkiksi työehtosopimuksen sallimissa rajoissa voidaan tehdä paikallisia sopimuksia pidemmistä vuoroista, joita vastaan työntekijät voivat saada enemmän vapaapäiviä näin halutessaan. Tämä voi vaikuttaa kummalliselta tavalta säästää, mutta tosi asiassa esimerkiksi viikonloppuna on työnantajalle halvempaa pitää yksi työntekijä 12–13 tunnin pituisessa vuorossa, kuin kaksi kahdeksan tunnin vuoroissa. Toisekseen se mahdollistaa samanaikaisesti myös osatyökykyisten, osittaisella vanhempainvapaalla olevien ja esimerkiksi työn ohella opiskelevien lyhyempiä työpäiviä, mikä on erityisen tärkeää aloilla, joilla on jo nyt valtavat rekrytointihaasteet.
Hyvinvointialueilla on myös mahdollisuus vähentää omien työntekijöiden osalta sosiaalihuollon kuormitusta joustamalla työntekijöiden erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen voi olla erityisen haastavaa, jos perheessä on esimerkiksi kroonisesti sairas, nepsyoireinen tai vammainen lapsi. Suhteellisen pienillä työaikajoustoilla saadaan työntekijät jaksamaan niin työssä kuin arjessaan.
Työaikajoustot, työntekijöiden hyvinvointi, liiallisen kuormituksen poistaminen ja turvallisuus ovat asioita, jotka toteutuessaan vähentävät poissaoloja ja kustannuksia. Hyvä sana myös kiirii kauas, jolloin rekrytointikin helpottuu.
Laajentaisin siis ajattelua ja keskustelua siihen, että hyvinvointialue on myös työnantaja, ja säästöä voi syntyä myös eri osa-alueilta pelkästään toimimalla hyvänä ja joustavana työnantajana.
Pidetään siis ammattilaiset terveinä, tyytyväisinä ja työkykyisinä!
Kirjoittaja on lähihoitaja, luottamusmies ja vasemmistoliiton aluevaaliehdokas Pirkanmaalla numerolla 14.
Vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaat 2022 Pirkanmaalla
Lue kaikki ehdokkaan puheenvuoro -sarjan kirjoitukset:
Sote-palveluiden kilpailutus ajaa resurssit ja työntekijät ahtaalle (Minna Minkkinen 22.1.2022)
On aika unohtaa myytti kutsumusammatista (Mirja Juusola 22.1.2022)
Tieto vähentää kärsimystä (Anna Weckström 21.1.2022)
Tehdään hyvinvointialueesta hyvä työpaikka (Anna Haaponiemi 21.1.2022)
Digipalveluiden rinnalla tarvitaan perinteisiä palveluita (Sinikka Torkkola 20.1.2022)
Pelastustoimi hyvinvointialueille – apua on saatava minne vain milloin vain (Aki Leppänen 18.1.2022)
Hyvinvointialueet ratkaisemaan mielenterveyskriisiä (Minna Malkamäki 16.1.2022)
Rautalankaversio lähipalveluista (Hannu Tiainen 14.1.2022)
Seis työn silppuamiselle ja kyllä palkkaamiselle (Katja Kotalampi 12.1.2022)
Sosiaalityötä soteen (Anu Ropponen 5.1.2022)
Kotihoidosta vaihtoehtovanhainkotiin (Leena Sulkanen-Rodriguez 4.1.2022)
Hyvinvointialue ja kunta (Hannu Tiainen 3.1.2022)
Tympeä johtaminen karkottaa työntekijät (Katja Kotalampi 30.12.2021)
Salaperäiset vaalit (Hannu Tiainen 21.12.2021)
Tule, tule hyvä sote, älä tule paha sote! (Rauno Jääskeläinen 20.12.2021)