– Se, mikä tekee (lasten ja nuorten) tilanteesta erityisen haastavan on, että me emme edelleenkään tiedä, miksi tämä on näin, totesi Miila Halonen-Saari puheenvuorossaan Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina koskien hyvinvointikertomuksen tietoa lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä.
– Mikään lisärahoitus, henkilöstölisäys tai uusi projekti ei auta, jos emme löydä ratkaisuja taustalla rehottaviin juurisyihin, jotka aiheuttavat nuorten pahoinvointia, Halonen-Saari jatkoi.
Milka Hanhela jatkoi aiheesta ja analysoi nuorten ahdingon johtuvan lisääntyneistä suorituspaineista ja niistä johtuvasta stressistä.
– Just nyt me vaaditaan nuorilta liikaa vastuunottoa liian aikaisin. Sen sijaan me voisimme määrätä nuorille vähän vähemmän läksyjä ja antaa enemmän sijaa palauttavalle tekemiselle ja olemiselle, Hanhela linjasi.
Nuorten seksuaalinen häirintä lisääntynyt
Keskustelu hyvinvointikertomuksesta kävi vilkkaana. Kaupunginvaltuutetut nostivat puheenvuoroissaan esiin useita eri kohtia hyvinvointikertomuksesta. Suosituin keskustelunaihe oli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ohella tyttöjen lisääntynyt seksuaalinen häirintä.
Liban Sheikh oli huolissaan nuorten kokemasta häirinnästä ja väkivallasta.
– Turvallisuuden kokemuksen osalta on Tampereella menty taaksepäin. Tyttöjen kokemukset häiritsevästä seksuaalisesta ehdottelusta tai ahdistelusta ovat kasvaneet viime vuosista ja ovat Tampereella hälyttävän yleisiä, huomautti Sheikh.
– Fyysisen uhan kokemukset ovat myös yleistyneet ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden osalta. Pahoinpitelyn uhka koskettaa usein poikia, jatkoi Sheikh puheenvuoroaan.
Ulla-Leena Alppi puolestaan osoitti hyvinvointikertomuksesta puuttuvan kirjaukset neuroepätyypillisten lasten ja nuorten oikeudesta riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen.
– Riittävät, oikein ja oikea-aikaisesti kohdennetut tukitoimet auttavat nepsy-lapsia suoriutumaan koulunkäynnistä, kouluttautumaan ammattiin ja työelämään, ja ennen muuta välttymään itsetuntoa horjuttavilta kokemuksilta, muistutti Alppi puheenvuorossaan.
Päihdehoidon puutteet ja asunnottomuus kertovat aikuisten pahoinvoinnista
Hyvinvointikertomuksen puheenvuoroissa nousi esiin myös aikuisten tamperelaisten pahoinvoinnin tekijöitä.
Minna Minkkinen muistutti valtuustoa siitä, että Tampereella ei ole täysin pystytty täyttämään päihdehuoltolain mukaista hoitoa päihderiippuvaisille.
– Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan, lainasi Minkkinen päihdehuoltolakia.
Mikko Aaltonen nosti puheenvuorossaan esiin työn asunnottomuutta vastaan olevan tärkeä osa tamperelaisten hyvinvoinnin turvaamista. Aaltonen korosti myös yhteistyön Pirkanmaan aluevaltuuston kanssa olevan tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeää.
– Asunnottomuuden hoito ei ole pelkästään asuntojen tekemistä, vaan siihen kuuluu olennaisena osana myös sosiaali- ja terveyspalvelut, huomautti Aaltonen.
Noora Tapio otti puheenvuorossaan kantaa Tampereen köyhyystyön jatkamiseen myös soteuudistuksen jälkeen.
– Työn Tampereella ei pidä päättyä soteuudistukseen. Meillä on laaja kirjo työkaluja, joilla voimme parantaa köyhyyttä kokevien ihmisten elämänlaatua, ehkäistä köyhyysriskiä ja helpottaa köyhyydestä pois pääsyä myös uudistuksen jälkeen, linjasi Tapio.
Valtuustoaloite – kulttuuri kuuluu kaikille
Valtuutettu Noora Tapio jätti kokouksessa valtuustoaloitteen neurodiversiteetin huomioimiseksi kaupungin kulttuuripalveluissa.
Aloitteessa Tapio esittää, että Tampereen kaupunki laatii kattavan toimenpidesuunnitelman neurodiversiteetin huomioimiseksi ja neurokirjolla olevien yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi kulttuuripalveluissa. Kulttuurin tekijöille suunnatuissa palveluissa toimenpiteet voivat olla esimerkiksi kulttuuriavustusten hakuprosessin selkeyden edistämistä ja kulttuuritilojen kehitystyössä sellaisten ratkaisujen valitsemista, jotka tukevat myös neurokirjolla olevien toimimista tiloissa.