Artikkeli: Maailma, Vasemmisto

30.3.2022 klo 11:28

Tampereen vasemmisto pohti Nato-jäsenyyden hakua

Markus Mustajärven alustus herätti vilkkaan keskustelun Nato-jäsenyyden hakemisesta Tampereen vasemmiston kevätkokouksessa. Keskusteluun osallistui parisenkymmentä jäsentä kasvotusten ja kymmenkunta etäyhteyden kautta (Kuva: Sinikka Torkkola)

Miten Ukrainan sota on muuttanut Euroopan turvallisuuspolitiikkaa? Miten muutos vaikuttaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan? Näihin kysymyksiin paneuduttiin maanantai-iltana Tampereella. Aiheeseen johdatteli kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.)

– Epävakaina aikoina on kyettävä katsomaan hetken yli. Pelko on ymmärrettävää, mutta huono peruste tehdä päätöksiä, Mustajärvi aloitti esityksensä.

Hetken yli katsominen edellyttää nykytilan ymmärtämistä. Mustajärvi muistutti lukuisista sopimuksista, jotka liittävät Suomen lännen etupiiriin. Suomella on yhdeksän kahdenvälistä ja kaksi kolmenvälistä puolustuspoliittista järjestelyä eri valtioiden kanssa sekä isäntämaasopimus Naton kanssa. Lisäksi vuosittain järjestetään noin kahdeksankymmentä kansainvälistä sotaharjoitusta.

Suomen sidokset länteen eivät kuitenkaan ole koko kuva: Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ovat luoneet vakautta Pohjois-Eurooppaan. Suomi ei myöskään ole slaavilainen maa eikä koskaan ole ollut Neuvostoliiton alusmaa.

Nato-jäsenyyden haitat hyötyä suuremmat

Markus Mustajärvi ei kannata Nato-jäsenyyden hakemista, sillä hän näkee Nato-jäsenyydessä huomattavasti enemmän haittoja kuin hyötyjä. Hakemisen puolesta puhuu kolme seikkaa: turvatakuiden ennaltaehkäisevä vaikutus, asehankintojen halpeneminen ja Suomen sotilaallisen turvallisuuden vahvistuminen.

Etäyhteydellä kokoukseen osallistuneen Markus Mustajärven muotokuvan taiteili Arkkitehtuuri- ja ympäristökoulun oppilas Lauri Marin. (Kuva: Markus Mustajärvi)

Mustajärven mukaan Nato-jäsenyyttä vastustavia perusteita on useita. Suomi sijaitsee Venäjälle elintärkeitten yhteyksien ja alueiden välittömässä läheisyydessä. Suomen Nato-jäsenyys muuttaisi sotilaspoliittista tilannetta, loisi pysyvän jännitteen Suomen ja Venäjän välille. Venäjä vastaisi sotilaspoliittiseen tilanteeseen ja Suomesta tulisi Venäjän asevoimien maalituksen kohde.

Mustajärvi arvioi myös, että Nato-jäsenyys supistaisi Suomen päätäntävaltaa ja liittäisi Suomen osaksi ydinasevaltioiden liittoutumaa. Suomi ei myöskään voisi pysytellä sotilaallisten selkkausten ulkopuolella vaan sen olisi osallistuttava muiden maiden puolustamiseen. Tämä puolestaan voisi johtaa yleiseen maanpuolustustahdon laskuun ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan armeijan korvaamista palkka-armeijalla.

Keskustelussa nousivat esiin näkökannat Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta ja sitä vastaan. Noora Tapio pohti muiden maiden puolustamisvelvoitetta, jonka näkeminen yksiselitteisesti haittana on ristiriidassa vasemmiston arvojen kanssa. On myös sellaisia tilanteita, joissa velvollisuus puolustaa toista maata hyökkäykseltä on solidaarisuusnäkökulmasta perusteltu. Tästä hän nosti esimerkiksi Baltian puolustamisen. 

Niko Vallenius pohti puolestaan tilannekuvaa, jonka mukaan Suomi on Naton etupiirissä. Vallenius kysyikin, onko tilannekuva Venäjällä sama.

Liban Sheikh pohti mitä sitten tapahtuu, kun päätös, olipa se mikä tahansa, on tehty. Miten ydinasepelote vaikuttaa ja miten Suomen turvallisuuspolitiikka muuttuu?

Jouni Sirén ja Jukka Peltokoski nostivat esiin vinoutuneet näkemykset Venäjän politiikasta. Putinin toiminta saattaa näyttää arvaamattomalta, mutta sitä se ei ole. Venäjä on noudattanut johdonmukaisesti jo ennen Georgian sotaa päättämäänsä poliittista linjaa. Markku Uusiniemi tiivisti tilanteen toteamalla, ettei Putin toiminta ole sekopäistä, mutta tuho on.

Puoluekokouksessa päätetään kannasta Nato-jäsenyyteen

Keskustelussa sivuttiin myös Nato-jäsenyyspäätöksen vaikutuksia vasemmistoliiton toimintaan. Jäsenyyden hakemisesta käydään parhaillaan keskustelua. Linjaukset tultaneen tekemään puoluekokouksessa kesäkuussa Porissa. Oskari Jokinen nosti esiin vasemmistoliiton kannan. Jos vasemmistoliitto jää ainoaksi Nato-jäsenyyttä vastustavaksi puolueeksi, niin miten se vaikuttaa puolueen vaikutusmahdollisuuksiin.

Minna Minkkinen totesi keskustelun turvallisuuspolitiikasta olevankin vasemmistoliitolle kypsyyskoe. Hän muistutti, että vasemmistoliiton muistakin linjauksista tullaan päättämään kesäkuun puoluekokouksessa, jossa päätetään myös tavoite- ja periaateohjelmista.

Pirkanmaalta valitaan puoluekokoukseen 33 edustajaa. Jäsenäänestys puoluekokousedustajista on parhaillaan käynnissä.

Noora Tapion puheenvuoroa täsmennetty 30.3.2022 klo 12.04.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:

Kommentteja: 2

  1. Hei. Mun mielestä ei kannata liittyä Natoon. Se toisi taas vaan köyhille suomalaisille lisää veroja. Nyt olisi oikea aika nostaa rikkaimpien verotusta. Köyhempien verotusta voi pudottaa ja poistaa kokonaan alle 20000€/v tienaavilta. Pääomaveron voisi heti nostaa 40%. Ja poistaa siltä vähennykset.
    Kiinteistösijoittajilta vastikkeiden ja lainojen verovähennysoikeus pois. Eihän työläinenkään saa vähentää asumiskulujaan/lainoja tai vuokraa verotuksesta. Samalla kiinteistöveron pitää ulottaa koskemaan kaikkia kiinteistöjä, kuten metsää ja muuta maata ja myös yksityisiä isompia vesialueita.
    Jos niin onnettomasti kävisi, että venäjä uhkaa hyökätä Suomeen, niin sitä varten voimme ostaa ulkopuolista apua sotavoimille. Natolta ja tai euroopalta. Tulisi halvemmaksi kuin liittymiset ja pitkän ajan sitoumukset.
    Suomen puolustukseen voi nyt sijoittaa, valmistaa lisää rynkkyyn panoksia, miinoja, sinkoja, ”urkuihin” ohjuksia, yms. Varastoon. Samalla voi ruveta rakentamaan lisää panssari ajoneuvoja. Varastoon itärajan läheisyyteen. Sillä olisi hyvä työllistävä vaikutus. Jos niitä ajoneuvoja ei tarvitsekaan sodassa, niin niitä voi käyttää suomessa rauhanaikana sattuvissa onnettomuuksissa apuna.
    Sijoitukseen otettavat velat pitää periä täysimääräisesti rikkaimmilta, koska heidän omaisuuttaan eniten suojellaan. Köyhällä kun ei ole mitään muuta arvokasta kuin henki kulta.

  2. Kansanäänestyksen sivuuttaminen Nato-kysymyksessä on demokratian halventamista. Kun seuraa poliitikkojen käymää keskustelua , on helppo todeta, että niissä avauksissa ei ole ainuttakaan asiaa, jota ei politiikan ulkopuolella oleva valveutunut kansalainen osaisi ihan itse punnita.
    Kunhan kriisi rauhoittuu Ukrainassa , käynnistetään sitten toimet kansanäänestyksen järjestämisestä. Esimerkiksi eduskuntavaalien yhteydessä äänestys olisi erittäin hyvä äänestysajankohta. Samalla poliitikot joutuisivat ottamaan kantaa kysymykseen avoimemmin kuin nyt. Kansa valitsisi tien. Kansanvalta saisi mahdollisuuden uuteen nousuun.
    Lisäksi on erityisesti huomioitava (Mustajärvikin viittaa tähän ) se, että kansalaisten mielipiteeseen vaikuttaa nyt selvästi turvattomuuden pelko. Pelastuksena esitetään aseiden lisäämistä. Aseriisunta ja vaihtoehtoinen aseettomaan maailmaan perustuva globaalipolitiikka ei nouse – sitä ei päästetä nousemaan – näkyvästi julkiseen keskusteluun.
    ”Kyllä kansa tietää! ” Tässä on tänäkin päivänä hyvä muistutus harvainvaltaan ajautuneille demokratioille, mihin on luisuttu vain pienen kansanosan tuesta nauttivien poliitikkojen toimesta. Hyväksytäänkö se, että muutama satatuhatta puolueiden jäsentä, tosiasiassa vain eri puolueissa se hyvin kapea johtoporras, päättää kaikesta meille kansalaisille elintärkeimmistäkin asioista? Demokratian laajentaminen on mielestäni aivan pakollista. Kun vaaleissa äänestävien määrä jää jopa reippaasti alle puoleen, pitäisi olla demokratian tilasta kovasti huolissaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.