Kansanedustaja ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo vieraili Akaan Vasemmistoliiton vieraana maanantaina Viialan Sampolassa. Reilun kahden tunnin vierailun aikana ehdittiin keskustella Naton lisäksi soteuudistuksesta sekä kevään työmarkkinatilanteesta.
Saramo kertoi vasemmiston saavutuksista hallituksessa muun muassa koulu-, perhevapaa,- ja soteuudistuksesta. Myös hallituksen talouspolitiikasta Saramon mukaan voimme olla erittäin ylpeitä.
Vaikeinta ja työläintä on rakenteelliseen työttömyyteen ja toisaalta työvoimapulaan tarttuminen. Kokoomuksen lääke sosiaaliturvan leikkaamisesta ei poista näitä ongelmia. Tämä päinvastoin kohdistuisi iäkkäisiin pitkäaikaistyöttömiin ja toisaalta nuoriin työttömiin. Joka kuudes nuori Suomessa on vailla toisen asteen koulutusta. Pelkän peruskoulun varassa olevat nuoret työllistyvät heikommin kuin enemmän koulutetut toverinsa.
Oppivelvollisuuden ikärajan nostaminen tukee nuoria pysymään paremmin kiinni yhteiskunnassa ja työllistymään, kertoi Saramo. Oikeisto vaati oppivelvollisuuden ikärajan nostamisen sijasta ennemmin panostamaan varhaiskasvatukseen. Vasemmistolle tämä ei ole joko-tai-kysymys, vaan tällä hallituskaudella vasemmistoliiton ministerien vaatimuksesta on korjattu oikeistohallituksen jälkiä panostamalla molempiin.
Soten kehitys jatkuu uudistuksen jälkeenkin
Soteuudistus vietiin läpi, mutta se ei tarkoita etteikö ongelmia alkuvaiheessa olisi, Saramo kuvasi. Tuoreet aluevaltuustot ovat tärkeässä roolissa, jotta eriarvoistuneet perusterveydenhuollon palvelut saadaan kattaviksi ja tasa-arvoisiksi.
Myös lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut puhuttivat. Saramon mielestä hoitotakuu tai terapiatakuu ei toimi, ellei saada rakenteita toimimaan ja tarpeeksi ammattitaitoista henkilökuntaa jo perusterveydenhuollosta lähtien. Rahoitus on saatava kohdalleen. Ellei alueilla raha riitä, viime kädessä valtion on huolehdittava riittävistä taloudellisista resursseista.
Työmarkkinoilla kuohuu
UPM:n ja sen työntekijöiden välillä oli alkuvuodesta 2022 pitkä, liki neljä kuukautta kestänyt työtaistelu. Saramon mielestä UPM:n duunarit taistelivat neljän kuukauden lakollaan koko yhteiskunnan puolesta. UPM:n johdon toiminta oli Saramon näkemyksen mukaan poliittinen ja ideologinen valinta horjuttaa työntekijäjärjestöjä. Tähtäimessä oli selvä palkan leikkaus.
Saramo kertoi suhtautuvansa varovaisesti meneillään olevaan kunta-alan työkiistaan, mutta hallituksen on jossain vaiheessa puututtava asiaan jos sopua ei synny. Viimeisin käänne kiistassa oli, kun hoitajaliitot hylkäsivät keskiviikkona annetun sovintoesityksen.
Sampolassa oli kuitenkin yksimielisyys siitä, että kunta-alan työntekijät ovat palkkansa ansainneet ja matalapalkkaerät on tärkein asia tässä kiistassa. Työntekijöiden saatavuus ja kouluttautuminen alalle vaatii arvostusta palkkauksen muodossa ja myös työntekijöiden kuuntelemista työolojaan koskevissa asioissa.
Natostako turvaa?
Suomen liittyminen Natoon puhutti eniten Sampolan tilaisuuteen osallistujia.
Saramon mukaan Ukrainassa käytävä sota on kammottava asia paitsi ukrainalaisille myös Venäjän joukoissa taisteleville. Sotilaat eivät ole Moskovan hienostoalueen poikia vaan Venäjän etnisten vähimmistöjen laita-alueiden köyhiä, joilla ei ollut oikein muuta mahdollisuutta kuin mennä armeijaan.
Turvatakuista kysyttäessä Saramo vastasi, että eduskunnan saamassa Nato-selonteossa sanotaan, että viime kädessä turvatakuut ovat kiinni Yhdysvaltojen ydinasepelotteesta. Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump vallassa ollessaan kyseenalaisti Yhdysvaltojen sitoutumisen Natooon ja sanoi ettei välttämättä auta Baltian maita. Saramon mukaan turvatakuut eivät tarkoittaisi automaattisesti, että Yhdysvallat lähettää Suomeen heti sotilaita hyökkäyksen sattuessa. He voivat lähettää myös villasukkia ja kypäriä.
Saramo kertoi omana näkemyksenään, että Suomen tehtävä Natossa olisi puolustaa Baltian maita, koska puolustuksensa nojaa pääasiallisesti Naton turvatakuisiin.
– Eikä tämä tarkoita sitä etteikö minua kiinnosta Baltian turvallisuus. Virolaisten mielestä meidän pitäisi ottaa mallia heistä. Olemme puolustuksen suhteen kuitenkin aivan erilaisia maita, Saramo tarkensi.
Kysymykseen, onko todellinen vaara, että Venäjä hyökkäisi lähikuukausina Suomeen, hän vastasi seuraavasti.
– Koska Venäjän ongelmat kasaantuvat Ukrainassa ja kaikilla muilla rajoillaan, Putin ei halua ongelmia Suomen rajalla. Silti Venäjän sotilaallista voimaa ei pidä vähätellä.
– Venäjä on ydinasevaltio. Jos siellä on joku syy alkaa ampua ohjuksia rajan yli, niin sille emme voi mitään. Kukaan ei lisäksi tiedä, onko Putin vaarallisin silloin kun hän on vahva vai silloin kun hän on heikko.
Saramo moitti Suomen Nato-päätöksen valmistuneen ennen asiasta käytyä keskustelua, kun Ruotsissa toimitaan toisin päin. Joka tapauksessa Suomi olisi vaikeassa tilanteessa, jos Ruotsi hakisi Naton jäseneksi mutta Suomi jäisi sen ulkopuolelle.
– Minusta ei saisi Naton kannattajaa koskaan, jos Pohjois-Euroopan turvallisuuden voisi järjestää toisella tapaa, mutta jos ei ole muuta vaihtoehtoa, niin sittenhän se on siinä, Saramo tiivisti.
Onnistunut vierailu
Vierailu toi tilaisuuteen kolmattakymmentä osallistujaa ja keskustelu oli elävää. Tunnelma oli hyvin vapaa ja paikalla olleet pitivät vieraan tyylistä kertoa avoimesti kaikesta mitä kysyttiin. Ja tärkeää oli se, että kansanedustajamme kiireettömyys antoi tilaisuuden kaikille kysyä tai sanoa oma mielipiteensä ja hänellä oli aikaa keskustella myös tilaisuuden jälkeen.
Tilaisuuden juonsi Akaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antti Maijala, joka kiitteli Jussi Saramoa hyvistä esiintymisistä tiedotusvälineissä eduskuntaryhmän puheenjohtajana sekä ministerin pestiä hoitaessaan.
Lisätty Jussi Saramosta tieto, että hän on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja 13.5.2022 klo 17.21.