Porin puoluekokous 10.–12.6. hyväksyy vasemmistoliitolle uuden periaateohjelman. Nykyinen ohjelma on peräti 15 vuotta vanha: sitä on viimeksi päivitetty vuonna 2007 Helsingissä pidetyssä puoluekokouksessa.
Periaateohjelman uudistustyöryhmää on vetänyt tamperelainen Jukka Peltokoski. Päivätyössään hän toimii KSL-opintokeskuksen koulutustuottajana. Hän on myös yksi periaateohjelmavaliokunnan sihteereistä. Markku Uusiniemi haastatteli Peltokoskea periaateohjelman tiimoilta.
Mitä nostaisit erityisesti esiin uudesta periaateohjelmaluonnoksesta?
– Koko ohjelma on tärkeä… No, mitä siitä nyt itse kukin haluaa korostaa. Vähäisin ei ainakaan ole poliittinen tavoite: ekologiseen ja demokraattiseen sosialismiin pohjautuva yhteiskunta, sanoo Jukka Peltokoski.
– Vanhassa ohjelmassa muotoilu oli tavallaan löysempi, se oli samastuminen sosialistiseen ajatussuuntaan. Siinä myös sanouduttiin irti sosialismiin liitetystä totalitarismista. Jos sama muotoilu olisi nyt, niin nuortunut jäsenkunta saattaisi ihmetellä, että mistä ja miksi tässä nyt on tarve irtisanoutua.
– Ohjelmaluonnoksessa muotoillaan myös , että vasemmistoliitto tekee ”feminististä ja antirasistista politiikkaa”. Nimenomaan että teemme sellaista politiikkaa ja samalla myös asetumme kaikkea eriarvoisuutta vastaan.
Vanhasta on itänyt uutta
– On paljon sellaista mikä vanhassa periaateohjelmassa vanhassa oli idullaan. Kokonaan uutta sisältää esimerkiksi ohjelmaluonnoksen luku ’Otamme tietoteknologiat haltuun’, Jukka Peltokoski kertoo.
– Googlen ja Facebookin kaltaisten tietojättien meistä keräämät tiedot ovat väärin käytettynä uhka demokratialle. Sosiaalisen median alustat toteuttavat käytännössä julkista tehtävää. Niitä pitää siis ehdottomasti säännellä yhteiskunnan toimesta.
– Joidenkin mielestä olemme jo suurimpien tietojättien hallitsemassa ’teknofeodalismissa’ Tästä mielenkiintoisen näkemyksen esitti Kreikan entinen valtiovarainministeri ja yleiseurooppalaisen kansalaisliikkeen Diem25 perustaja Gianis Varoufakis Kansan Uutisten haastattelussa huhtikuussa (Kansan Uutiset, 15.4.2022).
– Taistelemme valvontayhteiskuntaa vastaan kansalaisten yksityisyyden suojan puolesta. Erityisen tärkeää on yksityisten tietojättien julkinen kontrolli.
– Kaikille yhteiskunnan jäsenille – eritoten ikäihmisille – on taattava mahdollisuus saada julkista palvelua sekä fyysisessä että digitaalisessa muodossa, sanoo Jukka Peltokoski.
Perustulo, paikallistaloudet – ja reilu siirtymä
– Kun vanhassa ohjelmassa puhuttiin monisanaisesti oikeudesta työhön ja toimeentuloon, niin uudessa ohjelmassa lähtökohtana on yksiselitteisesti oikeus taattuun toimeentuloon – ja sen toteuttaminen perustulolla.
– Se on oikeudenmukainen tapa jakaa rikkautta. Se vastaa joustavan työelämän ja yrittäjyyden tarpeisiin ja se mahdollistaa aktiivisen kansalaisuuden, tiivistää Jukka Peltokoski.
– Myös ’Vahvistamme paikallistalouksia’ -luvussa on merkittävää uutta. Vasemmisto haluaa siirtää valtaa ja omistusta globaaleilta pääomilta ja huipputuloisten eliitiltä enemmän ihmisten ja yhteisöjen käsiin, sanoo.
Jukka Peltokoski siteeraa periaateohjelmaluonnosta: ”Paikallistalouksia vahvistamalla vasemmisto haluaa siirtää valtaa ja omistusta globaaleilta pääomilta ja huipputuloisten eliitiltä enemmän ihmisten ja yhteisöjen käsiin. Tämä edellyttää sitä, että tuotantovälineet ovat nykyistä laajemmin julkisessa ja yhteisöllisessä omistuksessa ja että paikallisten yrittäjien ja kansalaisyhteiskunnan verkostojen toimintamahdollisuuksista huolehditaan.”
– Tämä ei todellakaan ole mitään kepulaista aluepolitiikkaa, jos joku paikallistalouksien vahvistamisesta sellaista ajattelee, sanoo Jukka Peltokoski.
Vanha: kestävä kehitys uusi: reilu siirtymä
– Voimassa olevassa, 15 vuotta vanhassa periaateohjelmassa on maininta ilmastomuutoksesta. Tavoitteena on kestävä kehitys tulevien sukupolvien elinehtona. Nyt puhutaan ilmastokatastrofista ja vaaditaan ilmastoviisasta ja ympäristökestävää taloutta. Keskeinen slogan on reilu siirtymä, sanoo Jukka Peltokoski.
– Siirtymän reiluus tarkoittaa, että se toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Se edellyttää suuria investointeja uuteen tuotantoteknologiaan ja tutkimukseen, mutta se mahdollistaa samalla uusien työpaikkojen syntymisen, Jukka Peltokoski jatkaa.
Kompromisseja?
Vasemmistoliitolla on hyviä tavoitteita, sellaisia, joita vastaan ei oikein voi olla. Elämä vaatii kuitenkin yhteistyötä muiden kanssa. Naulaako periaateohjelma meidät kiinni liian kaukaisiin tavoitteisiin, kysyn Jukka Peltokoskelta.
– Periaateohjelma ei tee kompromisseja, mutta politiikassa ne ovat – joskus valitettavasti – välttämättömiä, naurahtaa Jukka Peltokoski.
– On toki myös mietitty, mitä on realistista muotoilla mutta silti periaatteellista. Periaateohjelman aikajänne on parikymmentä vuotta. 2030-luku on vuosikymmen, johon periaateohjelma ennen kaikkea tavoitteiden toteutumisen kannalta tähtää. Lyhyen aikajänteen tavoitteet esitellään tavoiteohjelmassa, sanoo Jukka Peltokoski.
Onko se sitten siinä?
Kun periaateohjelma on hyväksytty, onko se sitten siinä? Tutustukaa jos kiinnostaa. Vai tullaanko se jotenkin jalkauttamaan kentälle, kysyn.
– On ilman muuta ajatuksia ohjelman käsittelystä tilaisuuksissa ja muillakin tavoilla, eiköhän niistä syksyn tullen saada toteuttamiskelpoisia, Jukka Peltokoski lupaa.
– Haluamme, että periaateohjelma muodostuisi aidoksi keskusteluasiakirjaksi. Sitä valmistelleessa työryhmässä oli hyvä henki ja laaja konsensushaluisuus. Lopputulos on mielestäni hyvä tai vähintään tyydyttävä. Katsotaan nyt mitä puoluekokous on mieltä ja mennään sen jälkeen ohjelman kanssa sinne kentälle, päättää Jukka Peltokoski.
|||
Uuden periaateohjelman luonnos (Vaikuta Vasemmistossa -verkkosivut)