Vasemmistolaisuudessa ei ole koskaan ollut kysymys pelkästä työväen asiasta ilman ekologista kestävyyttä. Taistelu elinkelpoisen planeetan puolesta on historiallisesti erottamaton osa työväenliikettä. Kapitalistisen talousjärjestelmän aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon kriisiytyessä yhä pahemmin on vasemmistolaisten puolueiden ja liikkeiden haastettava avoimesti ja äänekkäästi nykyjärjestelmä. Ekososialismi ei kuitenkaan voi olla vain iskulause ilman sisältöä. Seuraava askel onkin konkretisoida se.
Kesäkuun 2022 puoluekokouksessa hyväksytyssä uudessa periaateohjelmassaan vasemmistoliitto määrittelee tekevänsä feminististä, ekososialistista ja antirasistista politiikkaa. Puolue on siis ottanut ekososialismin osaksi aatettaan. Aiemmin laajassa käytössä ollut hieman epämääräinen termi “punavihreä” on alkanut vähitellen tuntumaan vanhentuneelta. Muutos on sikäli merkittävä, sillä sitten kylmän sodan päättymisen ei vasemmistoliitto tai valtavirtaisempi vasemmisto laajemminkaan ole pitänyt sosialismin aatetta erityisen ylpeästi esillä. Ekososialismi terminä osoittaa, etteivät sosialismi aatteena ja sosialistinen politiikka päämääränä ole kuolleita, vaan niitä tarvitaan näinä ekologisen tuhon päivinä enemmän kuin koskaan ennen. Ekososialismi julkilausuu pyrkimyksen yhdistää taloudellinen oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi ekologisesti yhteiskunnan tavoitteiden kanssa, vapaana kapitalistisesta tuotantotavasta.
Ekososialismin ja sosialismin määrittely ei ole aivan yksinkertaista. Sosialismi voidaan ymmärtää sekä taloudellisena tuotantomuotona, joka koskee tuotantovälineiden omistamisen ja tuotannon tulosten jakamista, että filosofisena ideana yksilöiden vapaudesta ja tasa-arvosta. Periaatteessa ekososialismilla tarkoitetaan sosialismia, jossa maapallon ekologiset rajat sekä ekosysteemien ja muiden lajien oikeudet ja hyvinvointi ovat keskiössä. Näin ekososialismi asettuu sellaisia sosialismin ja vasemmistolaisen liikkeen muotoja vastaan, joissa tuotantovoimien ja talouden jatkuva kasvattaminen luonnon kantokyvystä ja hyvinvoinnista riippumatta on nähty työväenliikkeen ja inhimillisen edistyksen keskeisimmäksi tavoitteeksi. Karl Marxia mukaillen ekososialismin tavoite on palauttaa tasapainoon ihmisen ja luonnon välinen aineenvaihdunta (metabolia), johon kapitalistinen talous on aiheuttanut repeämän. Tällä tavoin määriteltynä se näyttäytyy kuitenkin hyvin abstraktina.
Vasemmistonuoret aloitti Suomessa keskustelun ekososialismista vuonna 2020 Kitke kapitalismi luonnosta -kampanjallaan. Kampanjan tiimoilta kirjoitetussa pamfletissa esitettiin askeleina kohti ekologista talousjärjestelmää muun muassa voitontavoittelun rajoittaminen taloudellisessa toiminnassa, rahajärjestelmän reformointi ja taloudellisen päätöksenteon demokratisointi. Kampanja toi ekososialismia ensimmäistä kertaa laajemmin esille suomalaisessa vasemmistossa, vaikka aiheesta on toki puhuttu jo aikaisemmin akateemisissa piireissä ja marginaalisemmissa ryhmissä. Esimerkiksi kampanjan tiimoilta tehty avaus omaisuuskatosta herätti paljon keskustelua.
Olin itse kirjoittamassa kyseistä pamflettia, ja vaikka siinä onkin jälkikäteen katsottuna monia puutteita, pidän sitä edelleen onnistuneena yrityksenä hahmottaa konkreettisemmin ekososialistisen aatteen sisältöä. Ammensimme kampanjaa varten monista erilaisista lähteistä ja ideoista, ja tässä tiivistyy myös sosialismin henki: sosialismissa ei ole kyse valmiiksi hahmotelluista unelmamaailmoista, vaan ennen kaikkea yhteiskunnallisesta mielikuvituksesta ja kokeiluista. Ekososialistisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii monenlaisten eri teorioiden ja käytänteiden yhdistelemistä.
Isojen aatteellisten linjojen lisäksi on tärkeää hahmotella myös sitä, miltä näyttää arki ja tavallinen elämä ekososialistisessa Suomessa ja maailmassa. Vain sillä tavoin aate voidaan realisoida konkreettiseksi poliittiseksi viestiksi ja tavoitteiksi. Siksi puolueessa ja vasemmistolaisessa liikkeessä tarvitaan yhä enemmän ja suorempaa keskustelua siitä, mitä me teemme kun teemme ekososialistista politiikkaa. Näin vasemmistolainen aate päivittyy aikamme realiteetteihin. Sillä pian meillä voi olla edessämme valinta: ekososialismi, ekofasismi vai kuollut planeetta.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen opiskelija ja Vasemmistonuorten hallituksen jäsen.
III
Ekososialismia kuntiin -työpajassa pääset mukaan hahmottelemaan ekososialistista maailmaa, Suomea ja kuntaa. Tervetuloa mukaan Pirkanmaan piirin työpajaan Tampereelle tiistaina 8.11. klo. 18.00 (Vasemmiston toimisto Ylävitonen, Näsilinnankatu 22 A 27). Työpajan järjestävät yhteistyössä KSL-opintokeskus ja Vasemmistonuoret.
Työpajan sisällöistä lisää Vasemman Kaistan tapahtumissa.