Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina yhtiöittää Tampereen Veden. Päätöstä edeltäneen parituntisen keskustelun aikana käytiin monipolvista keskustelua yhtiöittämisen eduista ja riskeistä. Vasemmistoliiton valtuutetut painottivat keskustelussa kahta keskeistä riskiä: yhtiöittäminen vähentää päätöksenteon avoimuutta ja demokraattista valvontaa sekä heikentää kaupungin käyttötaloutta useaksi vuodeksi.
Vasemmistoliiton Milka Hanhela totesi puheenvuoronsa aluksi arvostavansa sitä, että yhtiöittämiskeskustelussa on otettu kaupunkilaisten huolet vakavasti ja yhtiöitetty vesilaitos on jatkossakin Tampereen kaupungin omistuksessa.
– Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on kriittinen yhtiöittämistä kohtaan. Vasemmiston ryhmällä on eri prioriteetit ja sen takia eri arvio yhtiöittämisen kannattavuudesta kuin esittelijöillä – käytännössä me pidämme esittelymateriaaleissa esiin tuotujen uhkien ja heikkouksien merkitystä isompana kuin vahvuuksien. Kyse ei siis ole siitä, ettemmekö ymmärtäisi yhtiömallin etuja. Emme vain näe yhtiöittämiselle sellaista tarvetta, minkä vuoksi yhtiömallin heikkoudet pitäisi hyväksyä, totesi Milka Hanhela.
Päätös tehtiin äänin 47–19, yksi tyhjä. Yhtiöittämistä vastustivat kaikki vasemmistoliiton ja perussuomalaisten valtuutetut. Vastaan äänestivät myös sosiaalidemokraattien Ulla Kampman ja Anneli Kivistö. Vihreiden Mirja Salmijärvi äänesti tyhjää.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös yksimielisesti ponnen, jonka tavoitteena on varmistaa veden hintakehityksen maltillisuus ja tiedon saanti yhtiön päätöksistä. Perussuomalaisten Aarne Raevaaran esittämän ponnennen, jonka mukaan vesilaitoksen myyntiä ei saa valmistella ilman valtuuston lupaa, valtuusto hylkäsi äänin 48–17, kaksi äänesti tyhjää.
Lisää velkaa, vähemmän demokratiaa
Mikko Aaltonen (vas.) avasi puheenvuorossaan yhtiöittämisen vaikutuksia kaupungin talouteen toteamalla yhtiöittämisen kasvattavan kaupunkikonserni velkaa. Julkinen velka kasvaa, sillä osakeyhtiön perustamiseen Tampereen Vesi -osakeyhtiö ottaa lainaa Tampereen kaupungilta 268 miljoonaa euroa. Lainan lyhennyksiin ja vuosittaisiin 9,4 miljoonan euron korkokuluihin varat kerätään asiakkailta.
Yhtiöittämisen vaikutukset veden hintaan nousi esiin useissa puheenvuoroissa. Valtuusto hyväksyikin yksimielisesti ponnen, jossa tavoitteena on mahdollisimman alhainen veden hinta. Aaltonen kannatti puheenvuorossaan pormestarin pontta, mutta ihmetteli puheessaan ponnen vaikutuksia yhtiön velanmaksuun, otetaanko varat lainanhoitoon huoltobudjetista.
Toinen valtuutettuja keskusteluttanut yhtiöittämisen riski on yhtiön päätöksenteon avoimuus. Toisin kuin liikelaitosten, osakeyhtiöiden päätöksenteko ei ole julkista. Vasemmistoliiton valtuutettu Noora Tapio totesi demokratian olevan erinomainen järjestelmä, joka tarjoaa vakiintuneet puitteet ristiriitojen ratkaisemiseen ja erimielisyyden kanssa elämiseen.
– Vesi on periaateasia. Se kuuluu vahvan demokratian piiriin ja se kuuluu julkisuuteen. Osakeyhtiö on erinomainen organisaatiomuoto, jos tarkoitus on virittää toiminta tehokkuuden ehdoilla ja voittoa tuottavaksi. Nämä molemmat tavoitteet soveltuvat vesihuoltoon melko heikosti. Tehdyn selvitystyön tulokset eivät viittaa sellaisiin hyötyihin, jotka ovat merkittävyydeltään yhtä vaikuttavia kuin päätöksenteon demokraattisuus, mutta joita ei voisi tavoitella myös liikelaitosmuotoisessa toiminnassa, perusteli Noora Tapio kantaansa yhtiöittämiseen.
Huonoja vai hyviä kokemuksia yhtiöistä
Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi totesi yhtiöittämispäätöksen olevan vaikean. Hän sanoi valtuustoryhmän keskusteluissaan epäilleen, mitä yhtiöittämisellä haetaan. Salmen mukaan kokemukset aiemmin yhtiöitetyistä toiminnoista ovat kuitenkin hyviä: tuottavuus ja työhyvinvointi on parantunut.
Yhtiöittämisen hyvistä puolista keskustelussa tuotiin esiin päätöksenteon joustavuus ja investointien parempi mahdollisuus. Muun muassa vihreiden Olga Haapa-aho korosti investointimahdollisuuksien olevan yhtiöissä paremmat, sillä yhtiön investoinnit eivät kilpaile kaupungin muiden investointien, kuten koulujen ja päiväkotien rakennushankkeiden kanssa.
Yhtiöittämispäätöstä valmistellut viranhaltija, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen totesi, ettei yhtiömuoto ole tie onneen, mutta työkaluja toiminnan parantamiseen yhtiömuoto antaa.
Valtuutettujen kokemukset yhtiöiden toiminnasta ja tietojen saannista eivät olleet yhteneväisiä. Ulla Kampman (sd.) kuvasi puheenvuorossaan kohtaamiaan tiedon saannin ongelmia: valtuutettuna hän ei ole saanut yhtiöistä suoraan pyytämiään tietoja.
Liban Sheikh (vas.) muistuttikin puheenvuorossaan, ettei julkisuuslaki koske yhtiöitä, minkä vuoksi päätöksistä on usein hankalampaa saada tietoa. Tästä eräs esimerkki löytyy viime vuosilta pääkaupunkiseudun Länsimetrosta, jota koskevista päätöksistä median on ollut vaikea saada tietoja.
Milka Hanhela puolestaan nosti esiin toiminnallisia ongelmia, joita on esimerkiksi ollut katujen kunnossapidosta vastaavan, yhtiöitetyn Tampereen Infran kanssa.
– Talvikunnossapidon ongelmat eivät ole olleet mitenkään helppo pala ratkottavaksi edes apulaispormestari Aleksi Jäntiltä (kok.), joka kyllä on ymmärtääkseni tehnyt kaiken voitavansa saadakseen näitä ongelmia ratkottua, totesi Milka Hanhela.
Jouni Sirén (vas.) muistutti, miten Tampereen vuokra-asunto osakeyhtiön hallitus päätti myydä 106 vuokra-asuntoa ilman mitään keskustelua Tampereen kaupungin kanssa. Konsernijaostoon, joka käsittelee kaupungin yhtiöiden merkittävät päätökset, käsiteltäväksi kauppaa ei tuotu, koska 106 asunnon myyminen ei ollut yhtiön liiketoiminnan osalta merkittävä asia.
Yhtiöiden tiedonsaannin ja valvonnan ongelmia käsiteltiin myös valtuuston kokousta edeltäneellä valtuustokyselytunnilla, jonka molemmat kyselyt käsittelivät Sulkavuoren keskuspuhdistamon ilmennyttä ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä.
