Esitys sallia musiikin soitto ravintoloiden terasseilla sai valtuutetut puhumaan pitkään ja monipolvisesti Tampereen kaupunginvaltuustossa maanantaina. Valtuusto käsitteli yöaikaisen äänentoiston poistoa osana ympäristösuojelumääräysten päivityspäätöstä.
Nykysäädöksen mukaan iltakymmenen ja aamuseitsemän välillä äänentoiston käyttäminen ulkotiloissa on kielletty. Öisen äänentoistokiellon poistaminen mahdollistaa musiikin soittamisen ravintoloiden terasseilla myös iltakymmenen jälkeen. Terassien yömusisoinnin mahdollistaminen saikin useat valtuutetut avaamaan sanaisen arkkunsa. Tosin lähestyvät eduskuntavaalit saattoivat keskustelua vilkastuttaa, sillä keskusteluun osallistui moni sellainenkin valtuutettu, joka on tavannut puhua harvakseltaan.
Pitkälle toista tuntia kestäneessä keskustelussa puitiin muun muassa musiikkia kaupunkitilan elävöittäjänä ja äänten kuulumista kaupunkiin. Yösoittokiellon jatkamista puoltaneet puolestaan epäilivät muutoksen tekevän Tampereen keskustasta juottolaparatiisin, jossa ei saa öisin nukutuksi. Tosin musiikin aiheuttaman häiriön vakavuutta epäiltiin useissa puheenvuoroissa, sillä äänentoiston pääsääntöiseksi melurajaksi tulisi 50 desibeliä, mikä on matalampi kuin tyypillinen liikenteen aiheuttama melu.
Päätöstä valmistelleet viranhaltijat muistuttivat, että päätösehdotus on kompromissi, jossapidetään kaupunkiympäristö rauhallisena mutta ei tarpeettomasti rajoiteta yritystoimintaa. Kohtuuttoman häiriön aiheuttaminen on edelleen kielletty ja melun aiheuttajilla on mittausvelvoite.
Keskustelun aikana perussuomalaisten Lassi Kaleva teki äänentoistokiellon säilyttämisehdotuksen. Häntä kannattivat kristillisten Sirpa Pursiainen ja sosiaalidemokraattien Aila Dündar-Järvinen, joka kiitteli valtuustoryhmäänsä suomasta mahdollisuudesta äänestää vapaasti. Äänestyksessä Kalevan esitys hävisi äänin 4–62, yksi äänesti tyhjää.
Ympäristösuojelumääräysten päivityksessä lievennettiin myös meluilmoitusvelvollisuutta koskevia määräyksiä. Meluilmoitusten ulkopuolelle rajattiin muun muassa liikenneväyliin tai yhdyskuntatekniikkaan liittyvä kunnossapitotyötä sekä lyhytaikainen energiakaivon poraustyö.
Lisäksi ympäristömääräyksistä poistettiin vaade, jonka mukaan käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö on poistettava maaperästä. Hyväksytty, uusi määräys ohjeistaa tyhjentämään, puhdistamaan ja tulppaamaan käytöstä poistetun öljysäiliön niin, ettei säiliöstä valu öljyä maaperään. Näistä varmistustoimista tulee myös toimittaa tarkastuspöytäkirja ympäristönsuojeluun ja pelastusviranomaiselle.
Keskustelu valtuustoaloitteista vaimennettiin
Valtuuston hyväksyi sekä Ikurin, Tesomajärven, Taimiston ja Tuomarinkadun alueen asemakaavan että muutti Kalevanrinteen asemakaavan käyttötarkoitusta. Muutos mahdollistaan uuden asuintalon rakentamisen Uintikeskuksen raitiotiepysäkin läheisyyteen, osoitteeseen Sammonkatu 50.
Valtuuston käsittelyssä oli myös tilannekatsaus käsittelemättömistä valtuustoaloitteista, jotka hallintosäännön mukaan on vuosittain käsiteltävä valtuustossa. Käsittelyn aluksi valtuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen totesi valtuustoryhmien sopineen suosituksesta, että asian esittelee pormestari Anna-Kaisa Ikosen eikä aiheesta käydä muuta keskustelua. Syytä puhumattomuussuositukselle ei kerrottu, mutta ilmeinen syy oli vaalikaranteeni.
Vasemmistoliiton Ulla-Leena Alppi kritisoi Nurmisen ohjausta ja totesi kiellon olevan demokratian vastaista. Valtuutettuja ei voi kieltää puhumasta käsiteltävästä asiasta. Ulla-Leena Alppi oli valmistautunut puhumaan digisyrjäytymisen ehkäisemisestä käsittelevästä valtuustoaloitteestaan. Myös muilla valtuutetuilla olisi varmasti ollut sanottavaa, sillä käsittelemättömiä valtuustoaloitteita on 47. Niistä vanhimmat on tehty jo ennen nykyistä valtuustokautta. Vuosilta 2018 ja 2019 on kummaltakin käsittelemättä yksi aloite ja vuodelta 2020 kuusi aloitetta.
Käsittelemättömistä aloitteista vasemmistoliiton valtuustoryhmän tai vasemmistoliiton valtuutetun jättämiä on 17 prosenttia, yhteensä kahdeksan kappaletta. Vanhin näistä on joulukuussa 2020 tehty valtuustoaloite Kalevankankaan joukkohaudan uhrien nimeämisestä osana kulttuuripääkaupunkihakua.
Tampereen kaupungin valtuustossa tehdään vuosittain 60–70 aloitetta. Valtuutetuille aloitteet ovat keino saada tärkeinä pitämiään asioita keskusteluun. Aika ajoin aloitteiden määrästä on käyty keskustelua ja pohdittu aloitteiden aiheuttamia kuluja. Aloitteiden merkityksestä olisikin ollut hyvä käydä avointa keskustelua.