Köyhyys on sitä, että menee nukkumaan nälkäisenä. Ei ole varaa ostaa lääkkeitä. Ei ole varaa tarjota lapsille asioita, joita kavereilla on. …Joutuu sanomaan lääkärille, että minulla ei ole tuohon varaa. … Köyhyys on masentava kutsu itsemurhaan.
Mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään tai yhteiskuntaan ovat joko äärettömän karsittuja tai olemattomat.
– Kuten näistä lainauksistakin voi lukea köyhyys ei ole ainoastaan toimeentulon äärimmäistä niukkuutta ja jatkuvia rahahuolia. Se on myös kokemuksia osattomuudesta, syrjäytymisestä, pelosta, turvattomuudesta. Ja häpeästä. Häpeän ja syyllisyydentunteita lisää se, että julkisessa keskustelussa usein otaksutaan köyhyyden olevan yksilöllinen ongelma, köyhien ihmisten omaa syytä, totesi Ulla-Leena Alppi puheenvuorossaan maanantaina Tampereen kaupunginvaltuustossa, joka käsitteli köyhyysohjelmaa.
Lainaukset Alpin puheenvuorossa ovat peräisin Eeva-Maria Grekulan tutkimusraportista Kertomuksia nykyajan köyhyydestä: syitä ja ratkaisuehdotuksia.
– Köyhyys on ani harvoin, jos koskaan, omaa syytä. Köyhyys on usein ylisukupolvista, periytyvää. Pitkään jatkunut työttömyys tai sairastaminen voivat johtaa köyhyyteen. Niin myös epäonnistumiset yrittäjyydessä. Kuka tahansa on voinut ajautua köyhyyteen, jatkoi Ulla-Leena Alppi.
Mitja Tapio pyysi puheenvuorossaan valtuutettuja pohtimaan, mitä kymmeneen vuoteen ihmiselämää mahtuu.
– Paljon, vastasi Tapio ja jatkoi toteamalla, että Suomessa alimpaan tulokymmenykseen kuuluva mies kuolee kymmenen vuotta aiemmin kuin samaa sukupuolta oleva ikätoverinsa, joka kuuluu ylimpään tulokymmenykseen.
– Tämä on yksi todiste siitä, että köyhyys on valtavan merkityksellinen ihmisoikeuskysymys, tiivisti Mitja Tapio.
Minna Minkkinen painotti puheessaan, etteivät tamperelaiset ole köyhinä toimenpiteiden kohteita, vaan tamperelaisia kuten me muutkin.
– Sosiaalinen eriytyminen on vaarallista ja on hyvä tarkastella köyhyyttä myös demokratian näkökulmasta, miksi valtuustossa ei ole enempää köyhiä ja köyhyyttä kokeneita, Minkkinen kysyi.
– Asuttomuuden poistamisen pitää olla Tampereen kaupungin kärkihankkeita. Samoin köyhyys pitää muistaa, kun toteutetaan bussien ja ratikan lippujen hinnankorotuksia, joita ensi vuonna valitettavasti on odotettavissa, esimerkitti Jouni Sirén todetessaan, että köyhyyden vähentäminen tulee ottaa huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa.
Köyhyysohjelman päivitys jatkuvaa
Tampere on ollut edelläkävijä köyhyyden vastaisessa työssä: valtuustossa hyväksytty köyhyysohjelma on kaupungin kolmas köyhyysohjelma. Tampereella työtä köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan erityisesti, sillä pienituloisia on kaupungissa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Myös toimeentulotuen saajia ja työttömiä on suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin.
Mitja Tapio esitti kokouksessa päätökseksi lisättävän ponnen, jonka mukaan köyhyystyöryhmä tarkastelee aktiivisesti sosiaalipolitiikan vaikutuksia tamperelaisten pienituloisuuteen ja sen kohdentumista eri väestöryhmiin, sekä päivittää tarvittaessa köyhyysohjelmaa jo ennen ohjelmakauden päättymistä. Ponsi hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.
Useissa puheenvuoroissa todettiin, että viime viikolla hyväksytyn 150 000 euron lisämääräraha vahvistaa köyhyystyötä Tampereella. Lisäys tehtiin vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitteessa. Yhteensä vuoden 2024 talousarviossa Tampereen kaupunki on varannut 630 00 euroa rahaa köyhyyden vähentämiseen.
Maksuton välipala perusopetukseen
Ulla-Leena Alppi jätti kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan kouluruokailun täydentäminen maksuttomalla, terveellisellä hedelmä- tai muulla välipalalla.
– Kaikki lapset eivät syö lainkaan aamupalaa, joten välipalalle voi olla tarvetta jo ennen lounasta riippuen sen ajasta, tai lounaan jälkeen koulupäivän kestäessä pitkään. Tällainen koululaisten jaksamista tukeva välipala on jo hyvin kokemuksin toteutettu joissakin kouluissa Suomessa.
– Lähes jokainen yhdeksäsluokkalaisten vaikuttamispäivässä tapaamistani useista kymmenistä varhaisnuorista totesi, että yksi lämmin ateria koulupäivän aikana ei ole riittävä. Välipalaa toivottiin etenkin pitkiin koulupäiviin. Laajemman kouluruokailukyselyn tulokset myös kertovat siitä, että kasvavien koululaisten ravinnon laatuun ja määrään on syytä kiinnittää huomiota. Kaikilla lapsilla ei ole varaa ostaa välipaloja, perusteli Alppi välipalan tarvetta.