Avainsana:
historia
Köyhäinhoitomenoista hyvinvointivaltion rakentamiseen
- 16.6.2024
- TEKSTI: JUHA DRUFVA
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut talvi- ja jatkosotaa huomattavasti suurisuuntaisempi, pitkäjänteisempi ja kaikkia suomalaisia hyödyttänyt ja edelleen hyödyttävä ja eteenpäin vievä suurhanke. Hyvinvointivaltion rakentaminen ei ole kuitenkaan herättänyt yhtä suuria kansallistuntoja talvi- ja jatkosodan tavoin. Se ei ole nostanut ketään näkyvälle paikalle kansakunnan kaapin päälle. Ainoastaan hyvinvointivaltion kalleuden kauhistelijoille ja sosiaaliavustuksille irvistelijöille osoitetaan säännöllisin väliajoin suurta julkista […]
Franz Kafkan mielestä oli olemassa tie, joka vie kohti vapautta ja iloa
- 3.6.2024
- TEKSTI: JUHA DRUFVA
Eurovaaleissa pelätään äärioikeiston saavuttavan jymymenestyksen. Samalla kynnyksellä Euroopassa seistiin päivälleen sata vuotta sitten, kun kirjailija Franz Kafka kuoli. Neljä kuukautta aiemmin oli haudattu Lenin Moskovassa. Kaksi kuukautta aiemmin Adolf Hitler tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen kumppaniensa kanssa Münchenissä tekemästä vallankaappausyrityksestä. Maanpetosoikeudenkäynnin Hitler käänsi poliittiseksi voitokseen tuomarien lempeällä avustuksella. Hän istui tuomiostaan vain kahdeksan kuukautta Landsbergin vankilassa. […]
Sputnikin lentovuonna ratkaistiin Suomen hyvinvointivaltion suunta
- 11.5.2024
- TEKSTI: JUHA DRUFVA
Hävittyään huhtikuussa 1957 Väinö Tannerille SDP:n puheenjohtajuuden äänin 95–94, K.A. Fagerholm jätti hallituksensa eronpyynnön. Hallitushuolet peri toukokuussa pääjohtaja V. J. Sukselaisen porvarillinen vähemmistöhallitus. Kuuden maalaisliittolaisen lisäksi siinä oli neljä RKP:n ja kolme Suomen kansanpuolueen ministeriä. Elokuussa 1957 valtion kassa oli jälleen tyhjä. Eduskunta kutsuttiin niin kutsutuille mätäkuun valtiopäiville etsimään kassakriisiin ratkaisua lapsilisien supistuksista ja niiden […]
Kohti hyvinvointivaltiota: keskustelu hyvinvointivaltiosta avattiin syksyllä 1956
- 29.4.2024
- TEKSTI: JUHA DRUFVA
Syksyllä 1956 Tampereen työväenopiston opettaja V.O. Veilahti (1926-94) esitti ensimmäisen kokonaisvaltaisen vision suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisesta. Tämä tapahtui Synteesi ry:n järjestämässä tilaisuudessa. Tammi julkaisi keväällä 1957 Veilahden esitelmän Ajankysymyksiä -sarjassaan nimellä Hyvinvointivaltio – sen taloudelliset, poliittiset ja sivistykselliset kehittämisedellytykset. Veilahti määritteli hyvinvointivaltion englantilaisen New Statesmanin päätoimittaja Kingsley Martinin (1897-1969) määritelmän mukaisesti: ”Hyvinvointivaltiossa valtiovaltaa käytetään nimenomaan taloudellisen kilpailun […]
Werstaalla keskustellaan Pirkanmaan vasemman laidan lähihistoriasta
- 27.4.2024
- TEKSTI: CAI MELAKOSKI
Hämeen Yhteistyö oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) pirkanmaalainen äänenkannattaja, jota seurattiin tarkkaan myös muualla maassa erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli kahden lehden toimittajan, Taisto Harran ja Mauri Sirnön kirjoitukset, joissa arvioitiin persoonallisesti ja poleemisesti kulttuurielämän ja politiikan ilmiöitä. Tutkija Pentti Raittilan juuri ilmestynyt, 557-sivuinen Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran julkaisema […]
Pispalan kirjastossa keskustellaan orjuudesta
- 1.4.2024
- TEKSTI: VK
Valistuksen aikana Euroopassa annetuissa ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksissa vakuutettiin ihmisten syntyvän ja elävän vapaina ja oikeuksiltaan tasavertaisina. Samaan aikaan eurooppalaiset kuljettivat miljoonia afrikkalaisia Atlantin yli orjuuteen. Orjien omistaminen esitettiin paradoksaalisesti ihmisoikeutena. Pispalan kirjastossa keskustellaan torstaina orjuudesta ennen ja nyt Into Kustannuksen juuri ilmestyneen kirjan Orjuuden arvet siivittämänä. Keskustelun alustavat kirjan tekijät Pekka Isaksson ja Jouko […]
Kansa käy sinne, minne eliitin miekka viittaa tien
- 25.2.2024
- TEKSTI: JUHA DRUFVA
Päivä päivältä tulen entistä vakuuttuneemmaksi, että Orpon hallituksen runnoma rakenneuudistuspolitiikka ja varsinkin sen luksusta kavahtavan kulttuuripolitiikan henkiset eväät ovat peräisin 400 vuoden takaisesta Englannista. Vastauksen aavisteluihini antoi Urho Kekkosen kuolinvuonna syntynyt elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) A-talkissa (15.2.2024) yhdessä lestadiolaistaustaisen Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäisen kanssa. Rydman harmitteli, miten ay-herrojen masinoimat ja propagandallaan höystämät poliittiset lakot […]
Väinö Linnalle Runebergin näkemykset edustivat ryysyevankeliumia
- 5.2.2024
- TEKSTI: JUHA DRUFVA
Minkä vuoksi alemmat kansankerrokset eivät hyväksyneet J. L. Runebergin heille tarjoamaa osaa, jossa kansallisrunoilijamme kuvasi suomalaisen rahvaan jäsenen urhoollisena, uskollisena, ahkerana, jumalallisena, nöyränä ja omalla tavallaan arvonsa tuntevana? Tätä kysyi Väinö Linna tasan 60 vuotta sitten Åbo Akademin ylioppilaskunnan järjestämässä Runebergin päivän tilaisuudessa. Tänään kansallisrunoilijamme syntymästä on kulunut 220 vuotta. Linnan mielestä juuri Runebergiltä on […]
Miten Jeesus olisi ajatellut 70-vuotiaana?
- 9.1.2024
- TEKSTI: JUHA DRUFVA
Luonnonlakeja uhmaavan neitseestä syntymisjuhlan jälkeen voimme tarkastella joulun ihmettä laajemmin historian ja sosiologian näkökulmasta. Nuorena kuolleelle Jeesukselle ei ehtinyt kertyä paljonkaan käytännön kokemusta ja realistista todistusaineistoa oppiensa pilkuntarkan toteuttamisen mahdollisuuksista esimerkiksi uusliberalistisessa työelämässä, kansainvälisessä politiikassa tai muussa yhteiskuntaelämässä. Jos Jeesus olisi vanhemmiten ryhtynyt kirjoittamaan ajatuksiaan muistiin, olisiko meidän luettavissamme nyt Jeesus Nasaretilaisen kootut teokset, kuten […]
Työväenliike kansanvallan ja oikeuden puolesta
- 6.12.2023
- TEKSTI: JORMA MÄNTYLÄ
Kun Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917, menossa oli ensimmäinen maailmansota. Runsas kuukausi myöhemmin Suomessa puhkesi sisällissota. Se päättyi valkoisen osapuolen voittoon ja punaisen osapuolen häviöön. Siksi olemme tänään vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Siinä on kiveen hakattu kirjoitus: Kansanvallan ja oikeuden puolesta v. 1918 henkensä uhranneitten työläistoverien muistoksi. Kirjoitusta on syytä pysähtyä tutkimaan, sillä se pitää asiallisesti […]