Avainsana:
Teksti: JAANA MÄKINEN Voiko olla ei-kenenkään puolella kansalaissodassa, jonka jälkimuistoissa edelleenkin kannamme vahvasti väriä, punaista tai valkoista? Varmaa on, että myös näitä värittömiä ja puolueettomia kansalaisia oli. Eipä ole niin yksinkertaista pysytellä omassa linjassaan, kun mauserilla uhaten kaapataan mies, hevonen ja reki ja myöhemmin lyödään valkoinen hihanauha käteen, jotta ei punaisena ammuttaisi. Näin alkaa […]
ULLA-LEENA ALPPI Aloitin puheeni Työväenmuseo Werstaan kansainvälisen naistenpäivän juhlassa noilla Irja Askolan säkeillä teoksesta Mikä nainen. Ne on kirjoitettu 1980-luvun alkupuolella, mutta taitavat olla ajankohtaiset edelleen. Mikä kaikki on muuttunut, sitä oli hyvä pohtia kansainvälisenä naistenpäivänä, jonka juuret juontavat jo 1800-luvulle. Vuonna 1857 nimittäin new yorkilaisen vaatetehtaan naistyöläisten mitta täyttyi pienistä palkoista, pitkistä työpäivistä […]
VASEN KAISTA Nokialla järjestettiin perinteiseen tapaan työväenjärjestöjen yhteinen sisällissodan alkamisen muistotilaisuus. Tänä vuonna tilaisuudessa oli erityinen ilonaihe: punaisten puolella henkensä menettäneet saavat vihdoinkin nimensä Nokialla oleviin punaisten muistomerkkeihin. ‒ Sisällissota alkoi 27.1.1918. Kapinan aiheutti työväestön kurjistaminen, heidän elinehtojensa kaventaminen, nälkä ja suoranainen orjuuttaminen, totesi muistotilaisuudessa Nokian vasemmiston edustajana puhunut Ilkka Kotiranta. ‒Yhteensä menetti silloisen […]
MINNA MINKKINEN Tampereella oli oma merkittävä roolinsa 1918 vuoden tapahtumissa, eikä ole siis ihme, että teatterit ja museot panostavat aiheen käsittelyyn. Historian tunteminen on edellytys tämän päivän ymmärtämiseen. On hyvä, että kulttuuri on ottanut vahvan roolin asian käsittelyssä. Omaa 33-vuotista elämääni ei sisällissota ole enää suoranaisesti varjostanut. Kävin katsomassa kolme vuoden 1918 tapahtumia käsittelevää teatteriesitystä, […]
Teksti: ANNE SOIMAJÄRVI, kuvat: IIKKA NIKKINEN Sata vuotta sitten Kangasala oli keskeinen sisällissodan alkupäivien näyttämö. Suinulan verilöylyksi nimetty tapahtuma sai paljon julkisuutta, mikä lisäsi sodan osapuolten välistä vastakkainasettelua. ‒ Sisällissodan muistelu on sävyltään asiallisempaa kuin esimerkiksi viisikymmentä vuotta sitten, totesi kaupunginvaltuutettu Jorma Mäntylä avatessaan viime lauantaina Kangasalla sisällissodan syitä ja seurauksia pohtineen seminaarin. […]
Teksti: JAANA MÄKINEN Laukaukset kaikavat, tulitus viuhuu melkein korvien juurissa. Piiloon, pakoon pitää päästä. Kuin vahingossa, löytyy kellarivarasto, jossa ei ole ketään – vaan pian on. Ensin tilaan sääntää nuori tyttö ja pian hänen peräänsä sinne pyrähtää nuori poika. Eihän siinä mitään, kaksin on turvaisampaa, vai onko? Miten selvitään, kun huomataan, että ollaankin […]
Teksti: SINIKKA TORKKOLA – Puhuin tällä paikalla ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivänä 1973 Suomen Demokraattisten Nuorten tilaisuudessa. Puheeni jälkeen iäkäs, jo hauraan oloinen nainen lahjoitti minulle vuodelta 1947 olevan Juho Mäkelän toimittaman kirjan Luokkasodan muisto. Luokkasota ja sen muisto toki oli tulikirjaimin piirtynyt omaan mieleeni, koska oma isäni osallistui siihen kuusitoistavuotiaana poikana. Hän oli myös täällä Kalevankankaan vankileirillä […]
LIISA AHOLA Sata vuotta sitten Eurooppa kuohui. Ensimmäinen maailmansota oli kestänyt vuosia, ja rintamat olivat juuttuneet paikoilleen. Sotilaita vaivasi väsymys. Saksalla oli kaksi rintamalinjaa, idässä ja lännessä. Venäjällä oli kyllästytty tsaariin ja aatelistoon. Kansa kärsi kotirintamalla ja miehet juoksuhaudoissa. Sotilaat olivat tykinruokaa. Armeijan huolto ei toiminut. Jo hävityn Japanin sodan aikana oli ollut […]
VK Kangasalan Vasemmistoliitto järjestää luento- ja keskustelutilaisuuden ensi lauantaina vuoden 1918 sisällissodasta. Luvassa on keskustelua mitä ja miksi tapahtui vuonna 1918 ja voiko vastaava yhteiskunnallinen kriisi toistua. Kangasala oli vuoden 1918 keskeisiä tapahtumapaikkoja. Se jätti syvät arvet ja paikkakuntalaisilla on paljon sukulaisia, jotka menehtyivät tuolloin. Sodan alkamisesta tulee kuluneeksi sata vuotta lauantaina 27. […]
SINIKKA TORKKOLA Kunniallisilla ihmisillä on hautakivissä nimet. Suomessa ei näin kuitenkaan ole vaan tuhansien vuoden 1918 sisällissodan uhrien viimeinen leposija on edelleen nimetön joukkohauta. Syyllisiksi tuomittujen punaisten sotauhrien häpeärangaistus on kestänyt lähes sata vuotta. Riittäisikö se jo? Olisiko jo nyt aika lisätä vainajien nimet punaisten muistomerkkeihin? Kysyn tänään Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunnilla, onko Tampereen kaupungilla aikeita […]