SINIKKA TORKKOLA
Tampereen kaupungin liturgiassa säästöt ja ennaltaehkäisy on nivottu tiukasti yhteen. Ennaltaehkäisyn talousvaikutuksista puhutaan niin pormestariohjelmassa kuin kaupungin talousarviolinjauksissakin. Ennaltaehkäisyn tavoitteena on saada aikaan huomattavat säästöt. Tavoite on ongelmallinen, ellei mahdoton, sillä terveyden edistämisen ja tautien ennaltaehkäisyn tulokset näkyvät vasta vuosien työn jälkeen. Mahdolliset talousvaikutukset eivät näy yhdessä eivätkä kahdessa valtuustokaudessa.
Puheet ennaltaehkäisemisen tuomista säästöistä ovat ristiriidassa tiedolla johtamisen kanssa. Missä on se tieto, joka selvästi osoittaa, että ennaltaehkäisyllä voisi vähentää kaupungin menoja. Ennaltaehkäisy on ennemminkin hokemana, joka tarkoituksena on piilottaa palveluiden karsimiset. Ennaltaehkäisy on ristiriidassa esitettyjen säästökeinojen kanssa. Esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden leikkaukset kohdistuvat ei-niin-välttämättömiin-palveluihin, joilla kuntoutetaan ja ylläpidetään terveyttä. Kun leikkausten vaikutuksia ei arvioida, voi säästöjen sijaan tullakin lisää kuluja.
Usko ennaltaehkäisyn talousihmeitä tekevään voimaan tuottaa kummallisia kirjauksia kaupungin asiakirjoihin, kuten 2014 talousarvion kirjauksen, jossa vielä kehitteillä olevalla matalan kynnyksen palvelumallilla olisi tarkoitus vähentää tarpeettomia lääkärikäyntejä. Eikö mallin kehittäminen maksa mitään? Eikö uusien mallien kehittämisen aikana lääkärikäynnit ja niiden kulut pysy ennallaan? Terveysneuvonta saattaa toki vähentää kuluja, mutta vasta kun neuvonta toimii ja ihmiset oppivat sitä käyttämään. Se ei tapahdu yhdessä budjettivuodessa. Samoin erikoissairaanhoidon kuluja tahdotaan alentaa vahvistamalla perusterveydenhuoltoa. Käytännössä tämä edellyttäisi lisää rahaa perusterveydenhuoltoon, jotta tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon kulut vähenisivät.
Ennaltaehkäisypuhetta vaivaa myös yksiulotteisuus. Sairauksien ennaltaehkäisyä ei ole vain sairauksien syntymisen ehkäisy vaan myös tautien hyvää hoitoa. Toimivat lääkäripalvelut ja pitkäaikaissairauksien hyvä hoito kuuluvat osaksi ennaltaehkäisyä. Oireenmukainen ja oikea-aikainen hoito estää tautien etenemisen. Tamperelainen ennaltaehkäisypuhe unohtaa tämän puolen ja jatkaa säästökuplien pulputtamista. Olisikohan nyt aika puhaltaa nuo kuplat rikki.
Lisää aiheesta Vasemmalla Kaistalla
Kokemukseni mukaan terveysneuvonnassa pyritään ehkäisemään lääkäriin pääsyä. Tilanteet ovat välillä koomisia.
Ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat hitaita vaikuttajia. Säästöihin budjetissa pyritään lyhyellä aikavälillä ja silloin oikeat ennaltaehkäisevät toimet tulevat karsituiksi. Tampereella toimi oikein hyvin vielä 1990-luvulla lapsiperheille kotipalvelu. Äidin (tai isän) sairastuessa ammattitaitoinen kodinhoitaja saatiin kotiin helpottamaan kriisin tuomaa työkuormaa. Se palvelu lakkautettiin säästösyistä. Nyt siihen lienee palattu ainakin jollakin tavalla, mutta parinkymmenen vuoden kokemukset palvelun lopettamisen ”säästöistä” ovat karua kerrottavaa. Tarvitsee vain katsoa lastensuojelun kuluja, eivätkä luvut kerro inhimillisen kärsimyksen määrästä mitään. Tämä on vain yksi esimerkki ajattelemattomuudesta säästöjen saralla. Tyhmät säästöt tuovat arvaamattomia kustannuksia.