Teksti: AIMO MINKKINEN Kuvat: CAI MELAKOSKI
Tampereen vasemmistolaisen työväenliikkeen aloitteesta vuonna 1946 perustetusta Lenin-museosta on tullut tunnetuin suomalainen museo maailmalla. Se vetää ulkomaalaisia turisteja Tampereelle. Ennestään se tunnetaan entisen Neuvostoliiton alueella ja itäisessä Euroopassa. Kiinalaiset ja japanilaiset museovieraat ovat enenevässä määrin löytäneet Tampereen Lenin-museon. Myös länsimaisten turistien määrä on merkittävä, etenkin Ranskasta, Italiasta, Saksasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista. Vuosittain kävijöitä on tullut yli 70 maasta.
Museo perustettiin Työväentalon saleihin, missä venäläiset vallankumoukselliset pitivät Leninin johdolla salaisia kokouksiaan vuosina 1905 ja 1906. Silloin Lenin lupasi suomalaisille taistella Suomen itsemääräämisoikeuden puolesta tsaarin Venäjän sortovaltaa vastaan. Hänen johtamansa bolshevikkihallitus allekirjoitti Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Suomen itsenäisyyden tunnustamisasiakirjan ja Suomesta tuli itsenäinen tasavalta.
Kuvan kolmimetrinen Lenin-patsas on Lenin-museon remontin ajaksi siirretty tilapäiseen Työväenmuseo Werstaan näyttelyyn. Moskovan Lenin-keskusmuseo lahjoitti veistoksen Tampereelle museon toiminnan alkuvuosina.
Tampereen Lenin-museon merkitys kohosi vuonna 1993 myös museosta itsestään riippumatta sen takia, että siitä tuli tuolloin maailman ainoa vakituisesti avoinna ollut Lenin-museo, kun Moskovan Lenin-museon ovet marraskuussa 1993 suljettiin.
Museossa on ollut kaksi suosittua perusnäyttelyä: Leninin elämänkerta sekä Lenin ja Suomi. Tämä aineiston jako on osoittautunut onnistuneeksi ja toimivaksi. Museovieraita on kiinnostanut nimenomaan Leninin henkilö sekä toisaalta hänen merkityksensä Suomelle.
Museon johto ei ole pitänyt järkevänä muuttaa museota Stalinin toimintaa esitteleväksi museoksi.
Kiinalaiset museovieraat ovat löytäneet viime vuosina Tampereen Lenin-museon. Kiinan valtion virallinen uutistoimisto Xinhua on tehnyt Lenin-museosta laajalevikkisiä artikkeleita ja televisiotaltiointeja.
Lenin-museon nettisivut on käännetty kiinaksi ja museon opaskirjanen on myös kiinaksi. Museossa työskenteli vuonna 2010 kiinaa puhuva työntekijä. Vakinainen henkilökunta opiskeli kiinan kieltä kiinalaisen opettajan avulla.
Kiinalaisten kasvava kiinnostus Lenin-museota kohtaan on ollut luonnollista, sillä Kiinassa on saavutettu Leninin oppeja soveltaen eli kommunistisen puolueen kontrolloimalla markkinataloudella maailman historian kaikkien aikojen mittavin talouskasvu.
Pirkanmaan Yhteistyö arvioi 12.5.1993 osuvasti: ”Lenin-museo kuuluu niihin lamakauden ihmeisiin, joita tullaan tutkimaan ja selittämään vielä seuraavalla vuosituhannellakin”. Pippuri-lehti (3/1993) totesi: ”Lenin-museo on persoonallinen ja sympaattinen paikka – kannattaa käydä.”
Nyt ovensa sulkeneen Lenin-museon perusnäyttely uusitaan ja museo avataan jälleen entisessä paikassa vuoden 2016 kesällä. Ensi vuonna 70 vuotta täyttävä museo siis uudistuu ja nuortuu. Sillä välin Lenin-museon aineistoa on esillä Työväenmuseo Werstaalla.
Lue lisää aiheesta muualla:
Lenin-museon verkkosivut
Työväenmuseo Werstaan verkkosivut
Lue lisää aiheesta Vasen Kaistassa:
Lenin-museo yhdistyi Työväenmuseo Werstaaseen (8.1.2014)
Tampere ja Lenin (21.1.2014)
Tungosta museoiden yössä (20.5.2014)
Lenin-museo riehaantuu ennen remonttia (26.8.2015)
*