Artikkeli: Kuntavaalit 2013–2018

12.10.2016 klo 08:39

Kuntavaalien asetelmat Pirkanmaalla, lyhyt oppimäärä

Avainsanat: Pirkanmaa vaalit2017

Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI
Vuoden 2012 kuntavaalit olivat merkilliset vaalit. Kaikki eduskunnassa edustettuna olevat puolueet pettyivät. Perussuomalaisia lukuun ottamatta eduskuntapuolueet saivat vähemmän ääniä ja pienemmät ääniosuudet kuin vuoden 2008 kuntavaaleissa, RKP tosin piti ääniosuutensa. Vaalien ainoalle voittajalle menestys oli tappio, vuoden 2011 kaltaista jytkyä ei perussuomalaisille tullutkaan.

Perussuomalaiset voitti ääniosuudessa 7 prosenttiyksikköä verrattuna edellisiin kuntavaaleihin, mutta menetti 6,7 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Kun puolueet arvioivat kuntavaalitulosta 2012 eduskuntavaalien 2011 tulokseen niin kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit julistautuivatkin voittajiksi.

Kuntavaalit ovat kuitenkin aina eri vaalit kuin eduskuntavaalit. Äänestysaktiivisuus on pienempi, ja ehdokasasettelun onnistuminen kunnissa vaikuttaa paljon yksittäisten kuntien vaalitulokseen.

Kuntavaaleissa 2012 äänestysprosentti oli demokratian toimivuuden kannalta jo huolestuttavan alhainen ‒ 58,3 ‒ edellisen vuoden eduskuntavaaleissa se oli 67,4 ‒ alhainen sekin.

Pirkanmaalla kuntavaalien 2012 tulos erosi valtakunnallisesta siten, että perussuomalaisten lisäksi sosiaalidemokraatit lisäsivät kannatustaan edellisistä kunnallisvaaleista. SDP menetti silti valtuustopaikkoja.

Pirkanmaalla perussuomalaiset sai 79 uutta valtuustopaikkaa, kokoomus hävisi 29, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, keskusta ja ryhmä muut hävisivät kukin 10–15 paikkaa.

Vasemmistoliitto sai Pirkanmaalla 20 978 ääntä jotka antoivat 9 prosentin ääniosuuden ja 58 paikkaa 19 valtuustossa.

Valtuustoryhmää on valtuustokauden aikana tähän mennessä Pirkanmaalla vaihtanut yhteensä 23 valtuutettua, kaksi heistä kahdesti. Ryhmää on vaihdettu yhdeksässä pirkanmaalaisessa kunnassa. Kolmessatoista kunnassa poliittiset voimasuhteet ovat säilyneet ennallaan. Asiaa on selostettu yksityiskohtaisesti Vasen Kaistassa viime viikolla julkaistussa artikkelissa, johon löytyy linkki tämän kirjoituksen lopussa.

Puolue tarvitsi 174 tai 568 ääntä valtuustopaikkaan

Pirkanmaalla annettiin 2012 kuntavaaleissa 233 656 hyväksyttyä ääntä, paikkoja jaettiin 808. Valtuustopaikkaan tarvittiin siten keskimäärin 289 ääntä. Käytännössä kynnys valtuustopaikan saamiseksi on kuitenkin eri korkuinen eri puolueille ja eri kunnissa.

Pirkanmaalla valtuustopaikkaan tarvittava äänimäärä oli kaikkein matalin keskustan ehdokkaalla. Keskusta tarvitsi keskimäärin 174 ääntä valtuustopaikkaan. Keskusta on vahva pienissä maaseutupitäjissä. Sosiaalidemokraattien, kokoomuksen ja perussuomalaisten ehdokas pääsi valtuustoon keskimäärin alle 300 äänellä, mutta vasemmistoliiton ehdokas tarvitsi keskimäärin 362 ääntä tullakseen valituksi. Vihreiden äänikynnys oli vielä korkeampi, 568 ääntä.

Havainnollistan asiaa vielä vasemmistoliiton kynnyksillä: Tampereella vasemmistoliitto tarvitsi 1470 ääntä jokaista valtuustopaikkaa kohti, mutta Juupajoella 77 ääntä riitti valintaan. Äänioikeus on kyllä yleinen ja yhtäläinen, mutta yksittäisen äänen vaikuttavuus vaihtelee kunnittain. Mutta jokainen ääni vaikuttaa, ja yhden äänen marginaalilla valtuustoon valittuja tai valitsematta jääneitä löytyy joka kunnassa.

Hankalin tilanne on niillä kuntalaisilla, joiden kannattamalla puolueella ei ole ehdokkaita vaaleissa. Kokoomus, sosiaalidemokraatit ja keskusta saivat asetettua ehdokkaat kaikissa Pirkanmaan 22 kunnassa, perussuomalaisilla ehdokas puuttui vain yhdessä kunnassa. Vasemmisto kävi vaalikampanjaa 19 kunnassa ja vihreillä oli lista 15 kunnassa.

Vasemmistoliitolla ei ollut ehdokkaita Kihniössä, Urjalassa eikä Vesilahdella. Eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto on saanut Urjalassa ja Vesilahdella niin paljon ääniä, että ne olisivat riittäneet valtuustopaikkaan.

Ehdokas valittiin valtuustoon 2 686 tai 15 äänellä

Korkeimman henkilökohtaisen äänimäärän Pirkanmaalla sai Tampereen valtuustoon valittu Hanna Tainio 2 686 äänellä. Hänestä tuli vaalipiirin ääniharava, vaikka sai 1 716 ääntä vähemmän kuin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Pienimmällä äänimäärällä valittu pirkanmaalaisvaltuutettu oli Juupajoen valtuustoon valittu Esko Välttilä 15 äänellään.

Korkeimmalla äänimäärällä valittu vasemmistoliiton ehdokas oli tamperelainen Ulla-Leena Alppi, joka sai 1 436 ääntä. Juupajokelainen vasemmistovaltuutettu Martta Lepistö tarvitsi vain 25 henkilökohtaista ääntä tullakseen valituksi.

Pirkanmaan valtuustot ovat edelleen miesvoittoisia

Vuoden 1968 kuntavaalien jälkeen naisten osuus valtuustossa ylitti ensimmäisen kerran kymmennyksen; 10,7 prosenttia valituista oli naisia. Sen jälkeen naisten osuus valtuutetuista kasvoi tasaisesti, ja oli jo 36,7 prosenttia vuoden 2008 vaaleissa.

Vuoden 2012 vaaleissa naisten osuus valtuutetuista laski ensimmäistä kertaa ja valtuutetuiksi valittujen naisten osuus väheni 36,2 prosenttiin. Tulokseen vaikutti valtuustopaikkojaan paljon lisänneiden perussuomalaisten miesvoittoisuus, vain 23,2 prosenttia puolueen valtuutetuista on naisia.

Kuntavaaleissa 2012 naisiin luotettiin Pirkanmaalla vähemmän kuin maassa keskimäärin. Pirkanmaan ehdokkaista naisia oli 37,7 prosenttia (manner-Suomessa 38,8 prosenttia), Pirkanmaalla annetuista äänistä naiset saivat 40,5 prosenttia (liki yhtä suuri osuus kuin manner-Suomen 40,7 prosenttia) ja valituista Pirkanmaan valtuutetuista oli naisia 35,1 prosenttia (36,2).

Lähes kaksi kolmasosaa Pirkanmaan valtuutetuista on siten miehiä. Vasemmistoliiton pirkanmaalaisvaltuutetuista 41,4 prosenttia on naisia. Manner-Suomen vasemmistovaltuutetuista naisia on vain 35,8 prosenttia.

Miesvoittoisimpia pirkanmaalaiskuntia ovat Punkalaidun, 76,2 prosenttia sekä Parkano, Pälkäne ja Urjala, kullakin 74,1 prosenttia valtuutetuista miehiä. Naiset ovat vahvoilla Lempäälän valtuustossa (46,5 prosenttia valtuutetuista), Tampereella (46,3 prosenttia) ja Pirkkalassa (41,9 prosenttia).

Vasemmistoliitolla on Kangasalla, Parkanossa, Pirkkalassa, Punkalaitumella, Pälkäneellä ja Virroilla valtuutettuina vain miehiä. Ikaalisten ainoa vasemmistovaltuutettu on mies. Juupajoella vasemmistoliiton ainoa valtuutettu on puolestaan nainen

Naisenemmistö on vasemmistoliiton valtuustoryhmissä Lempäälässä, Orivedellä, Ruovedellä ja Tampereella.

Vasemmiston kannatus epätasaista Pirkanmaalla

Vasemmistoliiton äänistä Pirkanmaalta yli 90 prosenttia tuli kymmenestä kunnasta. Vasemmistoliitto sai 70 prosenttia äänistään Nokialta, Tampereelta ja Valkeakoskelta, vaikka vain 60 prosenttia Pirkanmaalla annetuista äänistä annettiin näissä kunnissa.

Suurin kannatus vasemmistoliitolla oli Nokialla, 14,9 prosenttia hyväksytyistä äänistä. Yli 10 prosenttin ääniosuuteen vasemmisto ylsi myös Akaassa (10,8), Hämeenkyrössä (10,6), Ruovedellä (10,1), Tampereella (10,2) ja Valkeakoskella (10,4).

Pirkanmaan kunnissa, joissa vasemmistoliitolla oli ehdokkaita, vaatimattominta kannatus oli Ikaalisissa. Puolueen ääniosuus oli 3,7 prosenttia.

Muita alle viiden prosenttiyksikön kannatuksen kuntia olivat Kangasala (4,8) ja Parkano (4,6).

Kannatuserot ovat suuret myös kuntien sisällä, eri äänestysalueiden välillä. Sastamalaan liitetyn Keikyän äänestysalueella vasemmistoliitto sai 20 prosenttia äänistä, mutta myös Sastamalaan liitetyn Kiikoisten äänestyskopeissa vain 0,6 prosenttia vaaliin osallistuneista luotti vasemmistoliiton ehdokkaaseen.

Vasemmiston kannatus korkein suuren työttömyyden kaupunkialueilla

Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemän, vuoden 2012 kuntavaaleja koskevan tulosanalyysin mukaan vasemmistoliitto menestyi Pirkanmaalla parhaiten alueilla, jotka olivat tai joille oli ominaista:

kaupunkiasutus
suuri työttömyys
eläkeläisten osuus keskitasoa
elinkeinorakenteeltaan palvelualuetta
tulotaso keskimääräinen
alueella alle seitsenvuotiaiden osuus keskimääräinen

Keskimääräistä huomattavasti pienempi vasemmistoliiton kannatus on haja-asutusalueilla, maatalousalueilla ja alueilla, joissa on vähän työttömiä.

|||

Kuntavaalit Pirkanmaa on seitsenosainen kirjoitussarja, joka tarkastelee lähtöasetelmia kuntavaaleihin Pirkanmaalla yleensä ja erityisesti vasemmistoliiton kannalta. Ensimmäinen osa erittelee vuoden 2012 kuntavaalin tuloksen koko Pirkanmaalla monesta näkökulmasta. Seuraavat artikkelit esittelevät tilanteen jokaisessa Pirkanmaan kunnassa erikseen. Toinen osa käsittelee eteläistä, kolmas läntistä ja neljäs pohjoista ja viides osa itäistä Pirkanmaata. Kuudennen osan aihe on Tampere ja Nokia, ja viimeinen osa käsitteleekunnanhallitusten ja maakunnallisten luottamuselinten valintaa.

Kuntavaalit Pirkanmaa -kirjoitussarjan artikkelit:

Matematiikan lait vaihtelevat Pirkanmaalla (8.12.2016)

Tampereen valtuusto maan kirjavin, Nokian Pirkanmaan punaisin (23.11.2016)

Vasemmistoliitolle vaalivoitto ja täpärät tappiot itäisellä Pirkanmaalla vuonna 2012 (12.11.2016)

Virrat ja Ylöjärvi: lisäpaikka jäi parinkymmenen äänen päähän (3.11.2016)

Persulandia löytyy läntiseltä Pirkanmaalta (28.10.2016)

Kuntavaalit: Akaassa ja Valkeakoskella viides paikka jäi 12 äänen päähän (20.10.2016.)

Kuntavaalien asetelmat Pirkanmaalla, lyhyt oppimäärä (12.10.2016)

Sarjan oheisjuttuina syntyi kaksi artikkelia:

Pirkanmaan kunnat supistavat valtuustoja 52 paikalla (29.11.2016)

PS häviöllä valtuustojen tuolileikissä (5.10.2016)

|||