Artikkeli: Uutiset 2013–2018

4.10.2016 klo 15:20

Tolkkua työelämään kiertue Pirkanmaalla keskiviikkona

Tampereen tilaisuus järjesteään Työväenmuseo Werstaalla, (Väinö Linnan aukio 2) ja Akaan tilaisuus Metallikellarissa (Mustanportinkatu 2)
Tampereen tilaisuus järjesteään Työväenmuseo Werstaalla, (Väinö Linnan aukio 2) ja Akaan tilaisuus Metallikellarissa (Mustanportinkatu 2)

 

Teksti ja kuva: CAI MELAKOSKI   
Vasemmistoliiton Tolkkua työelämään -kampanja haastaa uudistamaan työelämän lainsäädäntöä ja käytäntöjä muuttuvan maailman tarpeisiin. Kampanjan aikana vasemmistoliiton kansanedustajat kiertävät koko Suomen puhumassa työelämästä ja sen laadusta. Pirkanmaalle kiertue saapuu huomenna viides lokakuuta.

Tampereen tilaisuus järjestetään Työväenmuseo Werstaalla kello 18. Työstä ja sen tekemisen ehdoista puhuvat kansanedustajat Anna Kontula ja Paavo Arhinmäki. Keskustelua johdattelee Pirkanmaan vasemmistoliiton puheenjohtaja, pääluotto Sinikka Torkkola.

Akaan tilaisuudessa puhuu  kansanedustaja Jari Myllykoski. Tilaisuus järjestetään Metallikellarissa kello 18 yhteistyössä Toijalan Metalli 169 Vaikuttajaryhmän kanssa.

Kampanjaan liittyy myös joukko avauksia, jotka tähtäävät työelämän tolkullistamiseen. Kampanja on jo esitellyt kaksi avausta, ehdotukset minimipalkasta ja ryhmäkanneoikeudesta

Kymmenen euron minimipalkka

Vasemmistoliitto käynnisti Tolkkua työelämään -kampanjansa vaatimalla 10 euron minimituntipalkkalain säätämistä. 

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti jo keväällä aloitteen vähimmäispalkkalaista. Palkat määräytyisivät vasemmistoliiton mallissa jatkossakin työehtosopimusten mukaan, mutta laki asettaisi vähimmäispalkan, jota pienempää korvausta ei työntekijälle voi maksaa.

– Hallituksen politiikka on kasvattanut tuloeroja ja myös työssäkäyvien köyhien määrää. Ihmisten arjen ongelmat eivät ratkea leikkaamalla palkkoja vaan turvaamalla kohtuullinen korvaus työstä, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson perustelee.

Suomessa ei ole lakisääteistä vähimmäispalkkaa, koska palkat on perinteisesti sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa. Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan lähes 225 000 palkansaajaa, joiden palkoista ei ole sovittu lainkaan työ- tai virkaehtosopimuksilla.

Lakialoite ryhmäkanneoikeuden laajentamiseksi

Nykyisin ryhmäkanne on mahdollinen kuluttaja-asioissa, joissa kanteen nostaa kuluttaja-asiamies.  Lakialoitteessa esitetään vastaavanlaista kanneoikeutta rekisteröidyille yhdistyksille, joiden tarkoituksena on työntekijöiden edunvalvonta.  Yhdistysten, kuten ammattiliittojen, itsenäinen kanneoikeus tarkoittaisi, että ammattiliitto voisi haastaa työsopimuksia tai lakia rikkovan työnantajan oikeuteen. Nykykäytännön mukaan työntekijän on haastettava työnantaja oikeuteen eikä ammattiliitto voi sitä hänen puolestaan tehdä.

Lakialoitteessa esitetään ryhmäkanneoikeutta myös rekisteröidylle yhdistyksille, joiden tarkoituksena on ympäristöasioihin tai ihmisoikeuskysymyksiin vaikuttaminen. Myös tasa-arvovaltuutetulle ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle esitetään oikeutta ajaa kannetta kuluttaja-asiamiehen tavoin.

– Tavalliselle ihmiselle oikeudenkäynti on vaikea ja usein myös kallis prosessi. Aloitteen tavoitteena on rohkaista kansalaisia hakemaan oikeussuojaa tilanteissa, joissa he eivät sitä muutoin tekisi, sanoo aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Annika Lapintie.

Ammattiliitoille itsenäinen kanneoikeus olisi vahva työkalu puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Nykyistä vahvempia keinoja tarvitaan, sillä  työelämän muutokset, kuten kansainvälistyminen ja pätkä- ja silpputöiden yleistyminen, ovat heikentäneet työsuojeluviranomaisten  ja muiden viranomaisten mahdollisuuksia valvoa työelämää. Esimerkiksi ulkomaalaiset työntekijät eivät usein osaa eivätkä uskalla vaatia oikeuksiaan.

– Järjestöjen kanneoikeus täydentäisi viranomaisvalvontaa, mutta myös tukisi riitojen ennaltaehkäisyä, Lapintie sanoo. Rehellisiä yrittäjiä kuormittavan valvonnan ja paperisodan sijaan väärinkäytökset vähenisivät, kun keplottelijoilla olisi nykyistä suurempi riski joutua oikeuteen.

Ympäristöjärjestöjen kanneoikeus mahdollistaisi esimerkiksi kaivoksen toiminnasta aiheutuvien haittojen korvaamisen ja ennen kaikkea ennaltaehkäisemisen. Ihmisoikeusjärjestöjen kanneoikeus puolestaan antaisi vaikkapa vammais- tai vanhusjärjestölle välineen vaatia riittäviä kunnallisia palveluita.

Lisää tolkkua työelämään -kampanjasta:

Tolkkua työelämään kampanjasivut

Järjestäytymisvapaus koskee jokaista (5.10.2016)

Vasemmistoliitto haluaa laajentaa ryhmäkanneoikeutta (28.9.2016)

Minimipalkka ei romuta yleissitovuutta (21.9.2016)

Tolkkua työelämään ‒ vasemmiston kampanja käyntiin (16.9.2016)

Tolkkua työelämään -kampanja Vasen Kaistassa

Tolkkua työelämään -kampanjan runsas työkalupakki poliittiseen työhön (27.10.2016)

Lisää tasa-arvoa vanhempainvapaaseen (15.10.2016)

Tämän päivän torppari (8.10.2016)

Tolkkua työelämään -ilta kysyi, miten työ määritellään (6.10.2016)

Myllykoski vaati ryhmäkanneoikeutta Akaassa (6.10.2016)

Tolkkua työelämään kiertue Pirkanmaalla keskiviikkona (4.10.2016)

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *