ALDE vallan kahvaan ‒ oikeiston ote EU:sta lujittui

Tämä Eurooppa-sarjan artikkeli esittelee varsinaisesti Euroopan liberaalidemokraattiset puolueet, mutta ei voi välttyä havainnolta, että Eurooppaa saattaa hallita suomalaisen SOS-hallituksen kopio!

 

Euroopan unionissa vaihtui tammikuussa valta, tai pikemminkin hallitseva valtaliittoutuma. Sosiaalidemokraattisen ryhmän (S&D) ja kokoomuslaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmän 30 vuotta jatkunut yhteistyö, Grand Coalition (suuri liittouma) päättyi erimielisyyteen Euroopan parlamentin puhemiehen valinnasta. EPP ja keskustaliberaalien ALDE-ryhmä perustivat uuden liittoutuman, ja päättävät nyt yhdessä EU:n keskeisistä valinnoista ja linjauksista.

Puheenjohtajaäänestyksessä kokoomuslainen EPP ja keskustalainen ALDE saivat enemmistöön tarvittavat lisä-äänet perussuomalaisten Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) -ryhmältä. Kolmikko on pelottavalla tavalla tuttu, kopio Suomea kohta kaksi vuotta hallinneesta SOS-hallituspohjasta.

EPP:llä ja S&D:llä on aina ollut enemmistö Euroopan parlamentissa. Nykyisessä 751-jäsenisessä parlamentissa niillä on yhteensä noin 400 meppiä. EPP:llä ja parlamentin kolmanneksi suurimmalla ryhmällä, ALDE:lla on yhteensä 285 paikkaa, se on vain 38 prosenttia parlamentin paikoista.

Miten EPP ja ALDE voivat hallita? Euroopan parlamentissa ne joutuvat hakemaan liittolaisia. Puhemiehen vaalissa tarvittava apu tuli oikeistopopulistien ECR-ryhmältä, joka on kolmanneksi suurin ryhmä 74 mepin voimin.

EPP:n ja ALDE:n sopimuksen voima ei kuitenkaan nojaa vain Euroopan parlamentin voimasuhteisiin. Parlamentti ei ole EU:n tärkein elin. EU:n ylin poliittinen elin on Eurooppa-neuvosto. Eurooppa-neuvostossa valtioiden ja hallitusten päämiehet tekevät keskeiset unionia koskevat linjaukset ja päätökset.

Eurooppa-neuvostossa EPP:llä on 7 ja ALDE:lla 8 äänivaltaista jäsentä, muilla puolueilla yhteensä 13. Eurooppa-neuvoston äänivaltaiset jäsenet ovat valtioiden ja hallitusten 28 päämiestä, Suomea edustaa ALDE:en kuuluva pääministeri Juha Sipilä.

Eurooppa-neuvosto (European Council, arkikielessä huippukokous, puheenjohtaja Donald Tusk) on eri asia kuin Euroopan unionin neuvosto (Council of the European Union, arkikielessä ministerineuvosto, puheenjohtaja kulloinenkin puheenjohtajamaa puoli vuotta kerrallaan) ja Euroopan neuvosto (Council of Europe, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon ja kulttuuriin keskittyvä 47 maan järjestö, pääsihteeri Thorbjørn Jagland).

Kokoomuksen ja keskustan liitto vie Eurooppaa oikealle

ALDE on porvaripuolue, jota oikeisto tarvitsee vapaamielisenä vaihtoehtona vanhoillista kristillisdemokraattista perinnettä edustavalle EPP:lle. Mutta tärkeimmissä talous- ja rahapoliittisissa kysymyksissä, joissa sosiaalidemokraatit ovat ainakin jossain määrin jarrutelleet uusliberalistista politiikkaa, on ALDE EPP:n innokas partneri.

Molemmat uuden liittouman puolueet kannattavat talouskuripolitiikkaa ja julkisten menojen vähentämistä. Kumpikin puolue on innostunut byrokratian vähentämistalkoista silloin, kun sillä tarkoitetaan kansalaisten ja ympäristön hyvinvointia suojelevien normien purkamista. Kumpikin puolue kannattaa sotilasmenojen kasvattamista ja Euroopan puolustusliiton perustamista.

Puolueilla ja niiden jäsenillä on toki toisilleen vastakkaisiakin linjauksia. Useimmat EPP:n jäsenpuolueet haluavat tiukkaa aborttilainsäädäntöä ja vastustavat samaa sukupuolta edustavien henkilöiden oikeutta avioliittoon, useimmat ALDE:en kuuluvat puolueet ovat liberaaleja näissäkin asioissa. Myös vapaaseen liikkuvuuteen liittyvissä ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia koskevissa kysymyksissä ALDE:n jäsenet ovat usein lähempänä vasemmistopuolueiden ja vihreiden kuin EPP:n kantoja.

Euroopan parlamentissa on ratkaisevaa, keiden kanssa EPP ja ALDE liittoutuvat eri kysymyksissä turvatakseen enemmistön parlamentissa. Jos lähin liittolainen on ECR, saa koko Eurooppa tuta Suomen SOS-hallituksen linjan mukaista politiikkaa entistä suorasukaisemmin.

Euroopan kansanpuoluetta on tarkasteltu lähemmin tämän artikkelisarjan aiemmassa kirjoituksessa. Tässä kirjoituksessa katsotaan ALDE:n toimintaa ja kannatusta eri puolilla Eurooppaa.

Euroopan demokraattinen puolue

ALDE ‒ Alliance of European Liberals and Democrats for Europe group, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä Euroopan parlamentissa, on itse asiassa kahden eurooppalaisen puolueen yhteinen ryhmä.

Suurempi puolue ‒ Alliance of Liberals and Democrats for Europe Party, Euroopan liberaalidemokraattinen puolue, käyttää parlamenttiryhmän tapaan lyhennettä ALDE.

ALDE-ryhmän toinen jäsen on Euroopan demokraattinen puolue, European Democratic Party (EDP).

EDP:llä on Euroopan parlamentissa 11 paikkaa, joista yhdeksän kuuluu ALDE-ryhmään. Neljä jäsentä tulee Ranskasta, kaksi Belgiasta, ja yksi meppi puolueella on Saksasta, Portugalista, Sloveniasta, Irlannista ja Espanjasta.

EDP perustettiin vuonna 2004. Tavoitteena oli muodostaa EU-myönteinen puolue, joka olisi perinteisen puoluejaon yläpuolella. Suurin osa jäsenpuolueista tuli EPP:stä. Se on perustamisvuodestaan lähtien muodostanut itsenäisen ryhmän ALDE-ryhmän sisällä.

EDP:llä oli ensimmäisellä parlamenttikaudellaan 26 meppiä, mutta sen jälkeen kannatus on hiipunut. Puolueen jäsenillä ei ole myöskään merkittäviä asemia maidensa parlamenteissa. EDP:n lippulaiva, ranskalainen Demokraattinen liike -puolue (Mouvement Démocrate, MoDem) sai vuoden 2007 vaaleissa vielä kolme paikkaa 7,6 prosentin ääniosuudella, mutta vuoden 2012 vaalien 1,2 prosentin ääniosuus riitti enää kahteen paikkaan.

ALDE on enemmän RKP kuin keskustapuolue

Euroopan liberaalidemokraattinen puolue perustettiin jo vuonna 1976, nykyisen nimensä se tosin otti käyttöön vuonna 2012. Puolue on yleiseurooppalaisen liberalismin ajaja. Se haluaa vahvistaa Euroopan unionia, varsinkin sisämarkkinoita sekä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. ALDE:n poliittisia linjauksia esiteltiin jo aikaisemmin. Poliittiselta profiililtaan se muistuttaa ehkä enemmän pienempää suomalaisjäsentään, ruotsalaista kansanpuoluetta, kuin maalaisliitosta syntynyttä keskustapuoluetta.

ALDE on kokoonsa verrattuna hyvin vaikutusvaltainen Euroopan unionin jäsenmaissa. Kahdeksan jäsenpuolueen edustaja hoitaa pääministerin tehtävää. Suomen keskustan lisäksi hallituksia vetävät Viron keskustapuolue (Eesti Keskerakond), Slovenian Moderni keskustapuolue (Stranka modernega centra, SMC), Alankomaiden Vapauden ja demokratian kansanpuolue (Volkspartij voor Vrijheid en Democratie, VVD), Tanskan liberaalipuolue (Venstre), Belgian reformistinen liike -puolue (Mouvement Réformateur, MR), Luxemburgin Demokraattinen puolue (Demokratesch Partei, DP), sekä Bulgarian Kansallinen liike vakauden ja edistyksen puolesta -puolue (Национално движение за стабилност и възход, НДСВ).

Muita asemansa vakiinnuttaneita ja kannatukseltaan merkittäviä puolueita ovat Irlannin Kohtalon sotilaat -puolue (Fianna Fáil, FF), ja Espanjan uudehko Kansalaiset-puolue (Ciudadanos, C). Saksan Vapaat demokraatit (Freie Demokratische Partei, FDP) on keskeisiä liberaalipuolueita, vaikka se viime vaaleissa yllättäen jäi äänikynnyksen alle. Mielipidetiedustelut lupailevat sille paluuta Saksan liittopäiville syyskuun vaaleissa.

Vaikutusvalta kasvaa ja kannatus hupenee

Vaikka ALDE on poliittisella ylätasolla päässyt tärkeisiin pöytiin, vaivaa sitä sama ongelma kuin EPP:tä ja S&D:tä: kannatus vaaleissa hupenee. ALDE:lla oli parhaimmillaan 12 prosenttia Euroopan parlamentin paikoista vuonna 2004, mutta vuonna 2009 osuus oli laskenut 11,4 prosenttiin, vuoden 2014 vaaleissa 8,9 prosenttiin. Kannatusmittaukset lupaavat tasan kahdeksan prosentin osuutta paikoista, jos vaalit olisivat nyt.

Yllä olevan taulukon mukaan ALDE:n kannatus on vakaata puolueelle tärkeimmissä maissa, mutta jos huipputulokset Virossa ja Sloveniassa nollataan, paljastuu, että kannatus on laskemassa. Kannatusmittaukset povaavat Alankomaiden VVD:lle rökäletappiota maaliskuun vaaleissa. Paikkaluku on nykyään 41, luvassa on 23‒24.

ALDE:n ryhmä on vaikuttanut hajanaiselta ja kyllästyneeltä puheenjohtajansa Guy Verhofstadtin sooloiluihin. Vuoden vaihteessa hän oli sopinut oikeistopopulistisen M5S-ryhmän puheenjohtajan Beppe Grillon kanssa tämän ryhmän siirtymisestä Euroopan vapauden ja suoran toiminnnan parlamenttiryhmästä (EFDD) ALDE-ryhmään. Tämä kauhistutti monia liberaaliryhmän jäseniä, onhan ALDE Euroopan integraation puolesta, kun M5S puolestaan kuuluu euroskeptisiin voimiin.

ALDE:n mepit Nils Torvalds Suomesta ja Fredrik Federley Ruotsista kirjoittivat ryhmätovereilleen kirjeen, jossa korostivat, että tämänkaltainen yhtyminen ei lainkaan sovi ALDE:n edustamiin arvoihin. Äänestyksessä ryhmän enemmistö torjuikin epäpyhän liiton. Myöhemmin Torvalds valittiin ALDE-ryhmän johtotroikkaan, toiseksi varapuheenjohtajaksi.

<< Artikkelisarjan alkuun | < Edelliseen artikkeliin | Seuraavaan artikkeliin >

|||

Artikkelisarjassa Eurooppa rakentaa ja raivoaa täytetään valtamedian pinnallisen ja valikoivan uutisoinnin jättämiä aukkoja Euroopan poliittisessa kehityksessä. Kirjoittaja on Cai Melakoski.

Sarjan artikkelit:

1. Euroopan vaalit 2016

2. Europarlamentti: Kahden puolueen valta murenee (16.1.2017)
3. Euroopan vasemmistopuolue (20.1.2017)
4. Vasemmistopuolueet Euroopan parlamenteissa (27.1.2017)
5. Sosiaalidemokraattiset puolueet Euroopassa (3.2.2017)
6. Euromyönteiset oikeistopuolueet (10.2.2017)
7. Radikaalioikeistolla jo viidenneksen kannatus (17.2.2017)
8, ALDE, keskusta ja Liberaalidemokraatit (24.2.2017)
9. Vihreät, regionalistit ja piraatit (15.3.2017)
10. Onko Euroopasta unioniksi? (24.3.2017, sarjan viimeinen osa)

Vaalitulosten päälähde:

Parties and elections (Wolfram Nordsieckin tietokanta Euroopan puolueista ja vaalituloksista)

Kannatusmittausten päälähteet:

Treffpunkt Europa
Europe Elects (Facebook)
Europe Elects (Twitter)
Wikipedian linkkilista kannatusmittaussivuilleen

Paljon lisätietoa sarjan aiheista:
Transform! (Euroopan vasemmistopuoluetta lähellä oleva tutkimuskeskusten verkosto. Kielet: Englanti, Saksa, + 4 muuta)
Rosa Luxemburg Stiftung (Saksan Linke-puoluetta lähellä oleva tutkimuskeskus. Kielet: Saksa ja Englanti)

Artikkelisarjan tunnuskuvat:

Euroopan kartta noin vuodelta 650 on Ramsey Muirin teoksesta Muir’s Historical Atlas–Mediaeval and Modern ( Lontoo, 1911)
Kuvan lähde (Wikimedia commons)

Pieni tunnuskuva, Öisen Euroopan valot on Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston NASA:n kuvagallerian kuvasta City Lights of Africa, Europe, and the Middle East leikattu yksityiskohta.
Kuvan lähde (NASA)

Artikkelisarjan taulukot on laatinut kirjoittaja.

|||

Vuoden 2017 Euroopan vaalitulokset Vasen Kaistassa:

Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.2017)
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.2017)
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.2017)
*

Leave a Reply