Europarlamentti: Kahden puolueen valta murenee

Vuonna 2014 valittu Euroopan parlamentti on nyt istunut puolet toimikaudestaan. Jos parlamentti valittaisiin nyt, olisivat tulokset mielipidemittausten mukaan mullistavat, kertoo Euroopan poliittisten asetelmien kehitystä arvioivan kirjoitussarjan toinen artikkeli.

 

Jos Euroopan parlamentin vaalit järjestettäisiin nyt, kärsisivät sosiaalidemokraatit ja EU-myönteiset porvarit sekä vihreät rökäletappion. Voittajia olisivat EU-myönteiset keskustaliberaalit, EU:n talouskuripolitiikkaa kritisoiva vasemmisto sekä EU-vastaiset oikeistopopulistiset ja äärioikeistolaiset ryhmät.

Sosiaalidemokraattien S&D ja konservatiivien EPP -ryhmillä on aina tähän asti yhdessä ollut enemmistö Euroopan parlamentissa. Uusimpien kannatusmittausten mukaan kaksi suurta menettäisivät todennäköisesti ehdottoman enemmistönsä. Tätä on jo ennakoinut kaksipuoluejärjestelmän mureneminen monessa Euroopan maassa.

Euroopan parlamentin valtapuolueet unohtivat valtansa kukkuloilla lupauksensa sosiaalisesta ja avoimesta Euroopasta. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sijaan puolueet ovat toteuttaneet finanssijättien etujen mukaista talouskuripolitiikaa. Ajatus yhteisestä, solidaarisesta maanosasta on muuttunut Fortress Europe, Euroopan linnoitus -projektiksi.

Saksalainen Treffpunkt Europa julkaisee kuukausittain ennusteen Euroopan parlamentin vaalituloksesta. Se kokoaa aineiston kansallisista vaaliennusteista ja -tuloksista. Eri maiden vaaliennusteet se julkaisee reaaliajassa Facebookissa ja Twitterissä käyttäjänimellä Europe Elects.

 

Euroopan kaksi suurinta puolueryhmää ovat yrittäneet estää äänikatoa oikealle toteuttamalla oikeistopopulistien vaatimuksia liikkuvuuden ja pakolaispolitiikan ehtojen kiristämisestä. Tämä ei ole toiminut toivotulla tavalla, se ei ole padonnut, vaan päinvastoin kiihdyttänyt kahden valtapuolueen kannatuksen siirtymistä oikeistopopulistisille ja nyttemmin äärioikeistolle.

Euroopan unionin uskottavuus on jo pitkään ollut kovalla koetuksella. Kansalaisten kiinnostus Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan on lopahtanut. Ensimmäisiin eurovaaleihin vuonna 1979 osallistui kohtuulliset 62 prosenttia äänioikeutetuista, vuoden 2014 vaaleissa vain vähemmistö ‒ 42,5 prosenttia.

Vuonna 2014 molemmat valtaryhmät saivat ensimmäistä kertaa samanaikaisesti alle 30 prosenttia Europarlamentin paikoista.

 

Kahden valtapuolueen kannatuksen hiipuminen ei ole mikään hetkellinen ilmiö. Tällä vuosisadalla ne ovat menettäneet kannatustaan jatkuvasti. Vuoden 1999 vaaleissa kaksi suurta saivat 66 prosenttia Euroopan parlamentin istuimista, viisitoista vuotta myöhemmin, vuonna 2014 enää 55 prosenttia paikoista. Jos vaalit järjestettäisiin nyt, ne eivät enää yhdessä saisi enemmistöä paikoista.

Maltilliset oikeistopopulistit (ECR) nousivat kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi vuoden 2014 vaaleissa, mutta keskustaliberaalit (Alde) ovat saaneet takaisin menettämäänsä kannatusta.

Paikat 13.1.2017 viittaa puolueryhmien parlamenttipaikkoihin viime vuoden lopussa. EU-parlamentissa on tapahtunut useita loikkauksia toimikauden ensimmäisen puoliskon aikana. Uusi äärioikeiston ENF-parlamenttiryhmä on saanut jäseniä useista ryhmistä, yhden myös sosiaalidemokraateilta. Vain vasemmiston paikkaluku on pysynyt samana koko istuntokauden ajan.

 

Sosiaalidemokraateista vasemmalla oleva vasemmisto oli jo ehditty julistaa kuolleeksi. Uudistunut vasemmisto on kuitenkin lisännyt kannatustaan monissa maissa. Kannatuksen lisääntyminen näkyy myös eurovaaleissa, vaikka Euroopan unioni ei vasemmiston kannattajia kovin helposti liikkeelle saa.

Vasemmistoryhmä (GUE/NGL) ja vihreät (Green/EFA) ovat kilpailleet kannatuksesta rinta rinnan, mutta useimmissa maissa vihreiden kannatus on vähentynyt. Vasemmisto saisi vuoden vaihteen kannatusmittausten mukaan 11 lisäpaikkaa ja vihreät liittolaisineen menettäisivät 22.

EU:n vastaisten oikeistopopulistien EFDD menettää kannatusosuuksiaan äärioikeiston ENF:lle, joka ilmestyi EU-parlamenttiin vasta kesällä 2015, yli vuosi vaalien jälkeen.

Suurin istuntokaudella tapahtunut muutos onkin ENF-ryhmän kasvu. Äärioikeistolaiset edustajat olivat runsaan vuoden ilman omaa virallista parlamenttiryhmää. Keskenään ja sisäisestikin eripuraisista joukoista oli aluksi mahdotonta saada EU:n vaatimukset täyttävää parlamenttiryhmää. Lopulta Ranskan Kansallisrintama (Front National, FN) onnistui haalimaan kokoon tarvittavat 25 edustajaa seitsemästä maasta. Myöhemmin ryhmä on kasvanut, siihen kuuluu nyt 40 edustajaa yhdeksästä maasta.  

Miltä Euroopan parlamentti näyttää ilman Brittejä?

Britit tekevät lähtöä Euroopan unionista. Kun Yhdistyneet kuningaskunnat on yksi EU:n suurimmista jäsenmaista, tarkoittaa sen lähtö myös voimasuhteiden muuttumista Euroopan parlamentissa.

Brexitin, brittien EU:sta eroamisen myötä euroskeptikkojen ECR menettää kolmasosan paikoistaan. Konservatiivien EPP-ryhmä ei sen sijaan menetä yhtään jäsentä. Sosiaalidemokraattien ryhmä hupenisi yli kymmenyksen, samoin kävisi vihreiden ja vapaan allianssin ryhmälle.

Vasemmistoryhmä (GUE/NGL) menettäisi vain pohjoisirlantilaisen jäsenensä ja äärioikeiston ENF niin ikään yhden.

Kohtalokas Brexit on sen sijaan Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -ryhmälle. EFDD:lle ei jää riittävästi jäseniä Euroopan parlamentin ryhmäksi, joten se hajoaa. Yksi Brexitin paradokseja onkin, että se heikentää eurokriitikkojen asemaa Euroopan unionissa.

<< Artikkelisarjan alkuun | Seuraavaan artikkeliin >

|||

Artikkelisarjassa Eurooppa rakentaa ja raivoaa täytetään valtamedian pinnallisen ja valikoivan uutisoinnin jättämiä aukkoja Euroopan poliittisessa kehityksessä. Kirjoittaja on Cai Melakoski.

Sarjan artikkelit:

1. Euroopan vaalit 2016

2. Europarlamentti: Kahden puolueen valta murenee (Jos Euroopan parlamentin vaalit olisivat nyt, 16.1.2017)
3. Euroopan vasemmistopuolue (20.1.2017)
4. Vasemmistopuolueet Euroopan parlamenteissa (27.1.2017)
5. Sosiaalidemokraattiset puolueet Euroopassa (3.2.2017)
6. Euromyönteiset oikeistopuolueet (10.2.2017)
7. Radikaalioikeistolla jo viidenneksen kannatus (17.2.2017)
8, ALDE, keskusta ja Liberaalidemokraatit (24.2.2017)
9. Vihreät, regionalistit ja piraatit (15.3.2017)
10. Onko Euroopasta unioniksi? (24.3.2017, sarjan viimeinen osa)

Vaalitulosten päälähde:

Parties and elections (Wolfram Nordsieckin tietokanta Euroopan puolueista ja vaalituloksista)

Kannatusmittausten päälähteet:

Treffpunkt Europa
Europe Elects (Facebook)
Europe Elects (Twitter)
Wikipedian linkkilista kannatusmittaussivuilleen

Paljon lisätietoa sarjan aiheista:
Transform! (Euroopan vasemmistopuoluetta lähellä oleva tutkimuskeskusten verkosto. Kielet: Englanti, Saksa, + 4 muuta)
Rosa Luxemburg Stiftung (Saksan Linke-puoluetta lähellä oleva tutkimuskeskus. Kielet: Saksa ja Englanti)

Artikkelisarjan tunnuskuvat:

Euroopan kartta noin vuodelta 650 on Ramsey Muirin teoksesta Muir’s Historical Atlas–Mediaeval and Modern ( Lontoo, 1911)
Kuvan lähde (Wikimedia commons)

Pieni tunnuskuva, Öisen Euroopan valot on Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston NASA:n kuvagallerian kuvasta City Lights of Africa, Europe, and the Middle East leikattu yksityiskohta.
Kuvan lähde (NASA)

Artikkelisarjan taulukot on laatinut kirjoittaja.

|||

Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:

Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)

Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:

Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)

*

Leave a Reply