Euroopan vasemmisto on nuori, ketterä ja kasvava

Eurooppa -sarjan kolmas artikkeli määrittelee Euroopan vasemmiston, esittelee Euroopan vasemmistopuolueen ja avaa kummallisen GUE/NGL lyhenteen.

 

Sosiaalidemokraateista vasemmalla olevat puolueet ja liikkeet ovat nuoria, avoimia, keskustelevia, monet naisvoittoisia ja useimmat vaalivoittoisiakin. 1990-luku ei Euroopassa tuonut tullessaan vain sosialististen maiden yhteisön romahdusta. Läntisessä Euroopassa syntyi 1990-luvun laman ja valtioiden säästöpolitiikan varjossa uusia yhteiskunnallisia liikkeitä, joista monet ovat 2000-luvulla kasvaneet vasemmistopuolueiksi ja vaaliliitoiksi, jotka jo ovat mullistaneet politiikkaa useissa maissa.

Vasen Kaistan Eurooppa-sarjan kolmas artikkeli esittelee vasemmiston yhteisiä eurooppalaisia puolueita ja verkostoja. Ensi viikolla ilmestyvässä neljännessä artikkelissa tutustutaan eri maiden vasemmistolaisiin puolueisiin.

Mikä on Euroopan vasemmisto?

Euroopassa on noin 40 sosiaalidemokraateista vasemmalla olevaa puoluetta, joilla on kansanedustajia maansa parlamentissa. Näistä 30 osallistuu yhteistyöhön verkostossa, johon kuuluvat Euroopan vasemmistopuolue, Euroopan parlamentin yhtynyt vasemmisto ja Pohjoismaiden vihreä vasemmisto.

Parlamenteissa edustettuina olevien puolueiden lisäksi Euroopassa on alle sata jonkin asteista kansainvälistä toimintaa harjoittavaa, vasemmistolaiseksi laskettua puoluetta. Näistä 20 on Euroopan vasemmistopuolueen jäseniä ja kymmenkunta puoluetta voidaan laskea samanhenkisiin.

Kommunististen ja työväenpuolueiden aloite -puolue (Initiative of Communist and Workers’ Parties) on noin 30 puolueen yhteenliittymä. Vain kahdella jäsenellä on kansanedustajia. Tässä ryhmässä on monta puoluetta, joiden vasemmistolaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi niiden nationalistisen ja arvokonservatiivisen luonteen vuoksi.

Lisäksi eriasteisia trotskilaisia ja anarkistisia puolueita löytyy nelisenkymmentä. Trotskilainen IV internationaali ilmoittaa eurooppalaisten yksikköjensä määräksi noin 25.

Kun tässä ja seuraavissa sarjan artikkeleissa kirjoitetaan Euroopan vasemmistosta, sillä tarkoitetaan yksinkertaisuuden vuoksi nimenomaan Euroopan vasemmistopuolueen kanssa jonkinasteista yhteistyötä tekeviä, noin 60 puoluetta.

Mikä ihmeen GUE-NGL?

Italian, Tanskan, Espanjan ja Kreikan Euroopan parlamenttiin edustajia saaneet vasemmistopuolueet perustivat vuonna 1989 ryhmän Euroopan yhdistynyt vasemmisto (Gauche Unitaire Européenne, GUE). Kun osa pohjoismaista liittyi EU:n jäseniksi vuonna 1995, niiden europarlamentaarikot järjestäytyivät Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ryhmäksi (Nordic Green Left, NGA). Ryhmät yhdistyivät, ja niitä peruja on suomalaiseen suuhun vaikeasti istuva nimilyhenne GUE/NGL. Vuonna 1995 ryhmässä oli 34 jäsentä, viime vaalien jälkeen ryhmään liittyi 52 meppiä, eurokansanedustajaa.

Ainoa EU:n tasa-arvotavoitteet täyttävä puolueryhmä on kirjava joukko

Vasemmistoryhmä on ainoa, joka täyttää Euroopan parlamentin tavoitteen sukupuolten tasa-arvosta, ryhmässä on yhtä paljon miehiä ja naisia. Ryhmä on myös ainoa, jonka puheenjohtaja on nainen. Saksalainen Gabriele Zimmer on johtanut GUE/NGL-ryhmää vuodesta 2012.

Punaisissa ja vihreissä maissa on yksi tai useampi vasemmiston europarlamentaarikko ja Euroopan vasemmistopuolueen jäsen. Vihreissä maista ei ole Euroopan vasemmistopuolueen jäsentä. Oransseissa maissa ei ole vasemmiston europarlamentaarikkoa, mutta kylläkin Euroopan vasemmistopuolueen tai Pohjoismaiden vihreän vasemmiston jäsenjärjestö.

 

Läheskään kaikki ryhmän jäsenet ja tarkkailijajäsenet eivät kuulu Euroopan vasemmistopuolueeseen. GUE/NGL-ryhmän yhdestätoista espanjalaisjäsenestä vain neljä on Euroopan vasemmistopuolueen edustajia, viisi Podemoksen jäsentä ja kaksi muiden kansanliikkeiden listoilta valittua edustajaa.

Podemos ja irlantilainen Sinn Féin ovat päättäneet pysyä riippumattomina jäseninä. Irlannin delegaateista yksikään ei kuulu Euroopan vasemmistopuolueeseen.

Kaksi vasemmistoryhmän sitoutumatonta jäsentä valittiin eläinsuojeluliikkeiden listoilta. Joukossa on muitakin sitoutumattomia ehdokkaita. Tanskalaisen Kansanliike EU:ta vastaan (Folkebevægelsen mod EU) listoilta valittu MEP kuuluu Euroopan kansat demokratian puolesta (Europeans United for Democracy EUD) -puolueeseen.

Kaikkia GUE/NGL -ryhmään osallistuvia kuitenkin yhdistää tavoite sellaisesta yhdentyneestä Euroopasta, joka on sosiaalisesti oikeudenmukainen, rauhanomainen ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Jos Eurooppa niin haluaa, se voi yhdessä parantaa monien ihmisten elämää, ryhmä lupaa nettisivuillaan. Ryhmän jäsenten mielestä EU on kuitenkin pääasiassa toiminut markkinatalouden ehdoilla sekä sisäisesti että kolmansia maita kohtaan. Eurooppa ei ole talous- ja globaalin kriisin uhri, vaan yksi sen moottoreista. Ryhmän yhteinen tunnus on: toisenlainen Eurooppa on mahdollinen.

Valtaosa Euroopan vasemmistopuolueista on perustettu hiljan

Vuonna 2004 perustettuun Euroopan vasemmistopuolueeseen (Party of the European Left, EL) on liittynyt 38 puoluetta ja ja niiden yhteistyöjärjestöä 25 maasta. Enemmistö jäsenistä on perustettu viimeisten 20 vuoden aikana ja 14 on alle kymmenvuotiaita.

Vanhimmat puolueet on perustettu noin sata vuotta sitten, kun työväenliike hajosi kahtia. Valtavat rauhanliikkeet olivat monen 1980-luvun lopulla syntyneen puolueen kätilöitä.

Osan puolueista synnytti sosialististen valtioiden hajoaminen ja lännen talouskriisi 1990-luvulla. Monet uusimmista Euroopan vasemmistopuolueen jäsenistä ovat nousseet talouskuripolitiikan vastaisista joukkoliikkeistä. Uusissa jäsenissä on myös sosialisteja, jotka ovat pettyneet sosiaalidemokraattisten puolueidensa oikeistolaistumiseen.

Puolueen jäsenjärjestöt ovat siis hyvin erilaisia, monet myös sisäisesti. Osa jäsenistä etsii vielä toimintamallia leniniläisistä kirjoituksista, suuri osa näkee itsensä enemmän vapaina kansanliikkeinä kuin puolueina. Yhteistyö Euroopan vasemmistopuolueessa kuitenkin onnistuu, koska kaikki ovat sitoutuneet erilaisuuden sietämiseen, jotta yhteisiä, suurimpia tavoitteita voitaisiin edistää.

Taustoistaan ja muista tavoitteistaan riippumatta kaikkien Euroopan vasemmistopuolueen jäseneksi pyrkivien tulee toimia toisenlaisen Euroopan puolesta, Euroopan joka

  • sanoo ei sodalle ja militarisoinnille
  • puolustaa ja uudistaa sosiaalisesti oikeudenmukaista valtiota, jakaa uudelleen vaurautta ja valtaa
  • pitää sisällään moninaisen kulttuurien kirjon, henkisen vapauden ja avoimuuden. Euroopan vasemmisto on kulttuurivasemmisto, joka kieltäytyy historian uudelleenkirjoittamisesta, koska puolue kykenee suhtautumaan omaan historiaansa kriittisesti ja kunnioittavasti.
  • joka vastustaa kapitalistista globalisaatiota. Euroopan vasemmistopuolue suhtautuu kriittisesti kapitalismiin. Puolue on antikapitalistinen ja pyrkii muuttamaan yhteiskuntia kapitalismin vallan ulottumattomiin.
  • on demokraattinen. Politiikka on saatava vallan peräkammareista ulos yhteiskuntaan, kansan keskuuteen.

Euroopan vasemmistopuolueen viides puoluekokous pidettiin viime vuoden joulukuussa Berliinissä. Se valitsi puheenjohtajaksi saksalaisen Gregor Gysin. Puoluehallitukseen valittiin vasemmistoliiton edustajina poliittinen sihteeri Dan Koivulaakso ja Vasemmistonaisten puheenjohtaja Saila Ruuth, puhemiesneuvostoon kansanedustaja Paavo Arhinmäki.

Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

Vuonna 2004, kolme kuukautta ennen Euroopan vasemmistopuolueen perustamista perustettiin Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liitto. Siihen kuuluvat suomalainen Vasemmistoliitto, Ruotsin Vasemmistopuolue (Vänsterpartiet), Tanskan Sosialistinen kansanpuolue (Socialistisk Folkeparti), Norjan Sosialistinen kansanpuolue (Sosialistisk Venstreparti) ja Islannin Vihreä vasemmisto (Vinstrihreyfingin-grænt framboð) sekä Färsaarten Tasavalta-puolue (Tjóðveldi) ja Grönlannin Kansanyhteisö (Tjóðveldi).

Vihreän vasemmiston kaikki puolueet osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston ryhmään Vasemmistososialistinen vihreä ryhmä. Vain Vasemmistoliitto kuuluu Euroopan vasemmistopuolueeseen. Vasemmistoliiton ja Vänsterpartietin eurokansanedustajat kuuluvat GUE/NGL -ryhmään, mutta Tanskan Sosialistisen kansanpuolueen MEP on Euroopan parlamentin Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä.

Euroopan antikapitalistinen vasemmisto -puolue putoamassa kyydistä

Yli valtionrajojen toimivia eurooppalaisia puolueyhteisöjä on myös Euroopan antikapitalistinen vasemmisto (The European Anti-Capitalist Left, EACL). Se ei määrittele itseään puolueeksi, vaan epämuodolliseksi vasemmisto- ja kapitalisminvastaisten eurooppalaisten puolueiden verkostoksi.

EACL perustettiin vuonna 2000, viidestä perustajasta kolme oli neljä vuotta myöhemmin perustamassa Euroopan vasemmistopuoluetta. EACL:n päätoimintamuoto on puolen vuoden välein pidettävät konferenssit.

Vain viidellä EACL:n 31 jäsenestä on edustus maansa parlamentissa, kolme näistä on myös Euroopan vasemmistopuolueen jäseniä. Monet EACL:n jäsenet liitetään trotskilaisuuteen, ja useimmat ovat kooltaan hyvin pieniä.

Vaikuttaa siltä, että EACL:n toiminta on hiipunut. Verkkosivuja ei enää ole, ja puolueen Facebook-sivun viimeisestä päivityksestä on kulunut yli vuosi.

Yhteenveto

Lopuksi yhteenveto Euroopan vasemmiston asemista. Euroopan vasemmistopuolueella ja Pohjoismaiden vihreällä vasemmistolla on jäsenjärjestöjä 28:ssa Euroopan 50 maasta ja europarlamentaarikkoja 14:ssä Euroopan unionin 28 jäsenmaasta. Seuraavassa artikkelissa nähdään, missä Euroopan parlamenteissa Euroopan vasemmisto on edustettuna

 

<< Artikkelisarjan alkuun | < Edelliseen artikkeliin | Seuraavaan artikkeliin >

Vuosi tämän artikkelin jälkeen, vasemmiston vuosi 2017:
Euroopan parlamenttivaalit 2017 – vasemmiston nousu jatkuu (Vasen Kaista 3.4.2018)

|||
GUE/NGL
European Left
Mapping the European Left (Dominic Heilig, Rosa Luxemburg Stiftung 2016)

|||

Artikkelisarjassa Eurooppa rakentaa ja raivoaa täytetään valtamedian pinnallisen ja valikoivan uutisoinnin jättämiä aukkoja Euroopan poliittisessa kehityksessä. Kirjoittaja on Cai Melakoski.

Sarjan artikkelit:

1. Euroopan vaalit 2016

2. Europarlamentti: Kahden puolueen valta murenee (16.1.2017)
3. Euroopan vasemmistopuolue (20.1.2017)
4. Vasemmistopuolueet Euroopan parlamenteissa (27.1.2017)
5. Sosiaalidemokraattiset puolueet Euroopassa (3.2.2017)
6. Euromyönteiset oikeistopuolueet (10.2.2017)
7. Radikaalioikeistolla jo viidenneksen kannatus (17.2.2017)
8, ALDE, keskusta ja Liberaalidemokraatit (24.2.2017)
9. Vihreät, regionalistit ja piraatit (15.3.2017)
10. Onko Euroopasta unioniksi? (24.3.2017, sarjan viimeinen osa)

Vaalitulosten päälähde:

Parties and elections (Wolfram Nordsieckin tietokanta Euroopan puolueista ja vaalituloksista)

Kannatusmittausten päälähteet:

Treffpunkt Europa
Europe Elects (Facebook)
Europe Elects (Twitter)
Wikipedian linkkilista kannatusmittaussivuilleen

Paljon lisätietoa sarjan aiheista:
Transform! (Euroopan vasemmistopuoluetta lähellä oleva tutkimuskeskusten verkosto. Kielet: Englanti, Saksa, + 4 muuta)
Rosa Luxemburg Stiftung (Saksan Linke-puoluetta lähellä oleva tutkimuskeskus. Kielet: Saksa ja Englanti)

Artikkelisarjan tunnuskuvat:

Euroopan kartta noin vuodelta 650 on Ramsey Muirin teoksesta Muir’s Historical Atlas–Mediaeval and Modern ( Lontoo, 1911)
Kuvan lähde (Wikimedia commons)

Pieni tunnuskuva, Öisen Euroopan valot on Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston NASA:n kuvagallerian kuvasta City Lights of Africa, Europe, and the Middle East leikattu yksityiskohta.
Kuvan lähde (NASA)

Artikkelisarjan taulukot on laatinut kirjoittaja.

|||

Vuoden 2017 eurooppalaiset vaalitulokset Vasemmassa Kaistassa:

Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)

Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)

Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)

Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)

Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)

Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)

Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)

Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)

Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)

Alankomaat:
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)

Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)

Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)

Euroopan vaalit vuonna 2018 Vasemmassa Kaistassa:

Minne katosi Italian keskusta ja vasemmisto? (Vaalitulokset, arviota 8.3.2018)

Berlusconi – viidennen kerran? Italian vaaliennakko (3.3.2018)

*

Leave a Reply