”Agent Orange”

 

VESA SUOMINEN   
Antarktista myöten järjestettyjen naisten marssien (Women’s March) ohella Donald Trumpin valtaannousua tammikuussa 2017 vastusti suuri joukko muita mielenosoituksia. Washingtonissa osoittivat mieltään myös Vietnamin sodan sotaveteraanit vastustaakseen valtionpäämieheksi valittua ”Agent Orangea”. Sanaleikki viitannee presidentin oranssiin kestorusketukseen ja hänen politiikkansa odotettuihin vaikutuksiin.

Agent Orange oli Yhdysvaltojen Vietnamin sodassa käyttämä, Monsanto- ja Dow Chemical -yhtiöiden hallituksen käyttöön valmistama kasvimyrkkysekoitus, jonka avulla amerikkalaiset tuhosivat FNL:n (Front National de Libération du Vietnam) eli kansan vapautusrintaman sissejä suojannutta kasvillisuutta. Voimakas ympäristömyrkky vaurioittaa ihmisen perimää ja vaikuttaa geeneihin. Vietnam ei ole saanut Yhdysvalloilta korvauksia sen tuhoista.

Amerikkalaisten sotaveteraanien protestiin sisältynee viittaus myös siihen, että myrkyn heille ja heidän perheilleen aiheuttamien vaurioiden ja sairauksien korvaaminen on ollut riittämätöntä. Asemastaan maailman johtavana demokratiana kerskuvan suurvallan johtajan vertaaminen Agent Orangeen on yhtä rajua kuin olisi jonkun nykysaksalaisen huippupoliitikon ristiminen Zyklon B:ksi.

Amerikkalainen militarismi ensin

Uusi presidentti on aloittanut virkansa hoitamisen juuri niin tarmokkaasti, kuin vaalikampanjansa aikana lupasi. Hän ryhtyi presidentiksi tultuaan heti järjestelemään muun muassa presidentti  Barack Obaman lempilapsen, Obamacareksi  kutsutun  terveydenhuollon uudistuksen purkamista, vaikka purkutyö onkin osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi.

Tämä on outoa politiikkaa ”työväen presidentiltä”, kun muistaa, että häntä kannattaneiden vähän koulutettujen ja usein terveysongelmista kärsivien valkoisten amerikkalaisten kuolleisuus on nousussa kaikissa ikäluokissa. Obamacaren poistaminen veisi kerralla vakuutuksen 25 miljoonalta kansalaiselta. Lakiluonnos on läpäissyt edustajainhuoneen ja odottaa nyt senaatin käsittelyä. Monet republikaanienkin äänestäjät vastustavat sitä.

Trump on antanut laatusanalle ”eksklusiivinen” poliittisen ulottuvuuden sulkemalla silmänsä tosiasioilta. Hän on esimerkiksi kieltänyt uskovansa tutkimustietoon ihmisen toimien kiistattomasti aikaansaamasta ilmastonmuutoksesta – sen paikkansapitävyyden takaa kuitenkin lähes 98 prosenttia ilmastontutkimuksen asiantuntijoista. Presidentti hallintoineen aikonee tuhota Yhdysvaltojen keskeisen ympäristöviranomaisen (Environmental Protection Agency, EPA).

Tarkoitus on mahdollisesti lakkauttaa EPA kokonaan, mitä enteilee myös tunnetun ilmastonmuutoksen kieltäjän Scott Pruittin nimittäminen sitä johtamaan. Monelle tullee vielä ikävä presidentti Obaman ainakin joissakin asioissa suhteellisuudentajuista arviointikykyä: ”Isis ei ole uhka Yhdysvaltojen olemassaololle. Ilmastonmuutos on mahdollinen uhka koko maailman olemassaololle ellemme tee sille jotakin.”

Donald Trump myi valkoista keski- ja työväenluokkaa edustaville äänestäjilleen tyhjän lupauksen Yhdysvaltojen menneen suuruuden palauttamisesta puhumalla menneen maailman työpaikoista. Esimerkiksi sioux-intiaanien maille väkisin tungetun öljyputken valmistaminen ja asentaminen tarjoaa työpaikkoja joksikin aikaa, mutta valmistuttuaan putki työllistää pysyvästi korkeintaan muutamia kymmeniä ihmisiä.

Trumpin mainostama kotimainen ”puhdas” kivihiili on puolestaan puhtaan mielikuvituksen tuote, yhtä ympäristöystävällinen kuin Suomen kepuvetoisen hallituksen toimet metsien hiilinielun tahalliseksi supistamiseksi lisäämällä hakkuita ”bioenergian” tarpeisiin.

Tietämättömyys ja silkka typerä tosiasioiden kieltäminen eivät ole valtiojohtajien keskuudessa harvinaisempia kuin tavallisten kuolevaisten ominaisuuksina. Trumpin perusteettomat lausunnot saivat vastakaikua Vladimir Putinilta, kun Venäjän presidentti esitti huhtikuussa 2017, että ilmastonmuutos ei ole ihmisen aikaansaama ja se voi jopa luoda ”suosiolliset olosuhteet” arktisten alueiden taloudelliselle hyväksikäytölle. Jos esimerkiksi Intian suunnalta alkaa vielä kuulua samansuuntaisia ajatelmia, Pariisin kovasti juhlitun ilmastosopimuksen voikin jo nakata roskakoriin.

*   *   *

Presidentti Trumpin ensimmäinen budjettiesitys tähtää sotilasmenojen kasvattamiseen ja leikkaa koulutuksesta, tieteestä, diplomatiasta, kehitysavusta, ympäristönsuojelusta ja kaikkein heikoimpiosaisten amerikkalaisten yhteiskunnalta saamista avustuksista aina vähätuloisten ihmisten kotien lämmittämiseen tarkoitettua avustusta myöten.

Ulkoministeriön budjettia leikataan rajusti, eikä John Kerryn avustajakunnan tilalle ole palkattu uusia työntekijöitä. Sotilaallisen voiman ensisijaisuus on johdonmukaista politiikkaa Yhdysvaltojen mahtia korostavalta ja sen kärsimiä sotilaallisia tappioita sadattelevalta miljardööripresidentiltä. Trump on mekastanut Yhdysvaltojen käyttäneen ”biljoonia ja taas biljoonia” dollareita auttaessaan muita puolustamaan rajojaan samalla kun Yhdysvallat itse jää suojattomaksi.   

Presidentti ojensi maaliskuussa 2017 vierailulle saapuneelle Saksan liittokansleri Angela Merkelille kuulemma symbolisen 350 miljardin euron laskun, jonka Saksa on Trumpin mielestä suojelustaan ”velkaa” NATO:lle (lue: Yhdysvalloille). Yhdysvallat käyttääkin asevoimiensa ylläpitoon enemmän rahaa kuin sotilasbudjetiltaan seuraavaksi suurimmat kahdeksan maata yhteensä.

Presidentin ja hänen avustajiensa resepti on perin yksinkertainen. On taas nostettava panoksia, kun edes Yhdysvaltojen puolustusmenoihinsa nykyisin vuotuisesti käyttämä noin 600 miljardia dollaria ei näytä riittävän tuottamaan kansallista ylpeyttä pönkittäviä selkeitä sotilaallisia voittoja.

Vastustajien kukistamiseksi piti Obaman kaudella käyttää esimerkiksi miehittämättömillä ilma-aluksilla tehtäviä salamurhia* ja siviiliväestön näennäisen summittaisia pommituksia, kohteena esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestön sairaala Afganistanin Kunduzissa lokakuussa 2015**.

Yhdysvallat tukee veronmaksajiensa rahoilla myös Saudi-Arabian sotaponnistuksia Jemenissä ja osallistuu niihin itsekin. Nälänhädästä kärsivä Jemen on maailman köyhimpiä maita, Saudi-Arabia yksi rikkaimmista. Sauditkin ovat tehneet osuutensa Lääkärit ilman rajoja -järjestön sairaaloiden hävittämiseksi tuhoamalla niitä Jemenissä jo ainakin neljä.

*   *   *

Trump on esittänyt puolustusmenoihin 54 miljardin dollarin lisäystä, vaikka ei taida saada kongressia hyväksymään ihan näin suurta korotusta. Vertailun vuoksi: sotilaalliseen voimaansa uskova, Ukrainassa mielikseen kahakoiva ja Syyriassa siviiliväestöä ja sairaaloita rutiininomaisesti pommittava Venäjä käytti kaikkiin puolustusmenoihinsa viime vuonna sinänsä jättimäisen summan, noin 66 miljardia dollaria. Tärkeä osa suurvaltojen (ja vähän pienempienkin) järjestelmällistä valhetta on niiden ikuinen väite siitä, että ne vain puolustautuvat. Hyökkääjä on aina joku toinen.

Kukaan uuden presidentin hallinnossa on tuskin vaivautunut perehtymään ‒ eikä piittaisi vaikka vaivautuisikin ‒ esimerkiksi kansainvälisen politiikan tutkijan, professori Neta Crawfordin Costs of War -projektissa tekemiin laskelmiin. Hän on tutkinut sotilaallisen toiminnan todellisia kustannuksia: Yhdysvaltojen vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskun jälkeen käymät sodat Afganistanissa, Pakistanissa ja Irakissa olivat vuoden 2016 elokuuhun mennessä tulleet maksamaan lähes viisi biljoonaa (miljoona miljoonaa, 1012) dollaria.

Näiden sotien inhimillisiä kustannuksia ei voi mitata rahassa: sotatoimissa kuolleet, nälkään ja sairauksiin menehtyneet, haavoittuneet, vammautuneet miehet, naiset ja lapset ja sodan hävittämä ympäristö. Ja “saldo” kasvaa päivä päivältä.

*Taistelulennokit, osa 1: Nykykäytäntö ja tulevaisuudenkuvat (Vasen Kaista 25.8.2016)
*Taistelulennokit, osa 2: Eurooppa ja lennokit. Sotarikosepäilyt (Vasen Kaista 26.8.2016)
**Clintonin ohjusiskua seurasi kymmeniä tuhansia kuolonuhreja (Vasen Kaista 16.9.2016)

|||

Lue lisää muualta verkossa:

The Women’s March has now reached as far as Antarctica. (Really.) There are now sister marches in 60 countries on seven continents (Sarah Wildman, Vox, 20.1.2017)

Agent Orange in Vietnam Program (The Aspen Institute)

Amerikkalaiset kuolevat nuorempina kuin ennen – muissa maissa olisi jo hätätila (Laura Saarikoski, HS 24.3.2017)
Uhkaava katastrofi ja kuinka se torjutaan – Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtajan, Helsingin yliopiston professori Markku Ollikaisen haastattelu (Heikki Taimio, Talous & Yhteiskunta 1/2017)

Donald Trump ’taking steps to abolish Environmental Protection Agency’ (Artur Neslen, The Guardian 2.2.2017)

Heitä Trumpin budjettileikkaukset kurittaisivat – ehdotuksen läpimeno tietäisi vaikeita aikoja vähävaraisille, ympäristöviraston työntekijöille ja taiteilijoille (Virve Kähkönen, HS 16.3.2017)

This remarkable chart shows how U.S. defense spending dwarfs the rest of the world (Adam Taylor ja Laris Karklis, Washington Post 9.2.2016)

Trends in world military expenditure 2016 (Sipri, April 2017)

|||

Vasen Kaista on julkaissut Vesa Suomisen uusvanhaa maailmanpoliittista tilannetta historian kautta punnitsevan artikkelin Uusin maailmanjärjestys − the United Hates of America? kuudessa osassa.

Osa I: Onko aika mennyt sijoiltaan tarttuu arvioon, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pyrkii luomaan uuden maailmanjärjestyksen, ja tarkastelee jo viime vuosisadalla esitettyjä uuden maailmanjärjestyksen toimintasuunnitelmia. (11.5.2017)

Osa II: Yhdysvallat vastaan ”muu maailma” valottaa minkä tahansa suurvallan itsekeskeistä ja yksinapaista maailmankuvaa monin esimerkein. Onko Yhdysvaltain johtaman toisen maailmansodan jälkeisen maailmanjärjestyksen korvaamassa kolminapainen järjestys, jossa tähän asti enemmän tai vähemmän vakiintuneista kansainvälisen käytöksen säännöistä ei enää juuri piitata? (12.5.2017)

Osa III “Agent Orange”  kertoo mihin presidentti Donald Trumpin saama liikanimi Agent Orange liittyy, ja havaitsee, että presidentin prioriteeteissa ei loppujen lopuksi työpaikoilla olekaan suuresti  väliä, etusijalla ovat  ympäristönsuojelun purkaminen ja sotamäärärahojen kasvattaminen – molemmat oivallisesti Agent Orangen profiiliin sopivia prioriteetteja. (16.5.2017)

Osa IV ulkopoliittista varjonyrkkeilyä käydään niin Kiinan kuin Meksikon vastaisen rajan muurien kupeessa. Kaiken kaikkiaan kaiken maailman valtioiden lajittelu hyviksiin ja pahiksiin on uudelle presidentille haastavaa, Lähi-idän kaikista valtioista on vaikea pitää lukua, Kiinasta ei koskaan tiedä, ja arvaako venäläisten kanssa pelata shakkia? (19.5.2017)

Osa V ”Onko presidenttimme hullu?” on ollut aiheellinen kysymys jo kauan ennen Trumpin aikaa. Valkoisen talon isännän keinovalikoimaan on kuulunut myös hullun näytteleminen ja päätösvallan delegoiminen tähtikarttojen tulkitsijalle. Trump on kuitenkin onnistunut kokoamaan ainutlaatuisen gallerian vainoharhaisia salaliittoteoreetikoita avustajakuntaansa. (23.5.2017)

Osa VI Auringonlaskun maa etsii syitä presidentti Trumpin ja hänen avustajiensa ristiriitaisiin ja päivästä toiseen vaihtuviin lausuntoihin. Tärkeimmillä tukijoukoilla, kuten pankkiireilla, teekutsuliikkeen äärioikeistolaisilla ja muilla ryhmillä on ristiriitaiset edut ja odotukset. Tee siinä sitten jokaisen mielen mukaista Great Americaa, kun Yhdysvallat kaiken lisäksi on menettämässä mahtiasemansa kansainvälisen kaupan ja talouden kapitalistisena keskuksena. (27.5.2017)

Kirjoitussarja päättyy ajankohtaiseen kommenttiin presidentti Trumpin matkasta Saudi-Arabiaan ja Israeliin.

|||

Sarjan tunnuskuvan kello on Bulletin of the Atomic Scientist -lehden Tuomiopäivän kello (Doomsday Clock), joka näyttää nyt kahta ja puolta minuuttia vaille keskiyötä. Kello näytti seitsemää minuuttia ennen puolta yötä kun se julkistettiin vuonna 1947. Tämän vuoden alussa se siirrettiin puoli minuuttia eteenpäin, nykyiseen aikaan.

Vain kerran, suurvaltojen vetypommikokeiden varjossa vuonna 1953, kello on ollut lähempänä keskiyötä, silloin aikaa oli jäljellä kaksi minuuttia.

Kello näytti 17 minuuttia ennen keskiyötä vuoden 1991 START-neuvottelujen jälkeen, jolloin johtavat suurvallat sopivat strategisen aseistuksen vähentämisestä.

Kellon aikaan vaikuttaa ihmisten keksimien teknologisten ratkaisujen vastuuttoman käytön luoma uhka planeetan tulevaisuudelle. Ennen kaikkea kyse on ydinsodan seurauksista, mutta myös ympäristön tuhosta.

Bulletin of the Atomic Scientist

*

Leave a Reply