ULLA-LEENA ALPPI
Tampereen uusi kaupunginvaltuusto keskusteli toisessa kokouksessaan vilkkaasti Lauri Lylyn johdolla valmistuneesta pormestariohjelmasta Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere. Ohjelmaa ja sen syntyprosessia kehuttiin vuolaasti, ja hyvässä hengessä ohjelmaa tehtiinkin. Ohjelmassa on paikoin konkretiaa, mutta myös paljon niin yleisiä muotoiluja, että sen saattoivat hyväksyä lähes kaikki valtuutetut. Ohjelman ehkä paras asia on se, että siinä paneudutaan vahvasti työllisyyden parantamiseen ja nähdään sen merkitys kaupungin kehittämisessä.
Ennen kuin ryhmämme allekirjoitti ohjelman sitä käsiteltiin useampaankin kertaan valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön yhteisissä kokouksissa ja niiden lisäksi kunnallisjärjestön kevätkokouksessa. Yhteinen näkemys oli, että pormestariohjelma on syytä allekirjoittaa, vaikka ongelmia nähtiin sen kirjauksessa tiukasta menokurista. Olisimme myös halunneet, että veropolitiikka olisi tarvittaessa työkalupakissa jo ennen vuotta 2020. Useat kansalaiskyselythän kertovat, että ihmiset hyväksyvät mieluummin pienen veronkorotuksen kuin palveluista leikkaamisen. Mikään itseisarvo verojen korotus ei meille ole. Miten sitova pormestariohjelma loppujen lopuksi valtuustoryhmille on, se jää nähtäväksi tulevia talousarvioita tehtäessä.
Niin kuin totesin valtuustossa ryhmäpuheenvuorossa, meille vasemmistoliiton ryhmässä on tärkeää se, että kaupungin toimintaa ohjaavat sosiaalisesti, sivistyksellisesti ja ekologisesti kestävät arvot, kaupunkilaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Noihin arvoihin pohjaavia tavoitteita saimme kohtuullisesti ohjelmaan, mutta tiedostamme jo mainitut talouden reunaehdot. Olisikin viisasta tarkastella myös talouskehitystä koko valtuustokauden perspektiivillä, jolloin on vasta mahdollista nähdä, mikä vaikutus on työllisyyttä parantavilla toimilla ja uusillakin avauksilla. Nähtäisiin myös huolella ajoitettujen ja mitoitettujen ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuus. Yhtä lailla, kuin ohjelman talousosiossa puhutaan vaikuttavien investointien tekemisestä, on nähtävä myös ihmisiin investoimisen hyvinvointi- ja talousvaikutukset.
Olin mukana pormestariohjelman palveluita käsitelleessä työryhmässä, jossa pohdimme paljon uudenlaista lähestymistapaa ja otetta ongelmiin. Puhuimme siitä, miten voisimme ottaa kaikissa palveluissa vauvasta vaariin käyttöön etsivän nuorisotyön kaltaisen etsivän ja välittävän, ratkaisukeskeisen työotteen. Sen avulla ongelmat havaittaisiin ja tunnistettaisiin varhain ja niitä voitaisiin hoitaa kevyemmin ja edullisemmin ratkaisuin.
Vasemmistolle tärkeitä yksittäisiä asioita pormestariohjelmassa ovat muun muassa lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvaaminen, koulutuksesta huolehtiminen kaikilla koulutustasoilla, mukaan lukien riittävä erityisopetus, vanhusten kotihoidon parantaminen ja muutoinkin työ turvallisen vanhuuden puolesta. Kuten jo päättyneellä kaudellakin, pidämme yhä välttämättömänä kehittää köyhyysohjelmaa. Köyhyyden vähentämisessä on tärkeää miettiä kasvavaa lapsi- ja lapsiperheköyhyyttä, etenkin yksinhuoltajaperheissä. Asumiskustannuksilla on tässä merkittävä osuutensa. Tavoitteemme on, ettei ketään syrjäytetä, vaan kaikista välitetään.
Tärkeätä meille on myös kulttuurikaupungin tarpeista huolehtiminen. Tähän sisältyy niin taidelaitosten kuin omaehtoisenkin kulttuurin tuottamisen ja harrastamisen edellytysten tukeminen. Samoin siihen kuuluvat ekologisen kehityksen hankkeet, kuten raitiotie ja muut joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelypainotteisuutta lisäävät hankkeet sekä ekologinen maankäyttö ja tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä.
Korvaamattoman arvokkaan, Engelin ja Edelfeltin suunnitelmaan pohjautuvan, Eteläpuiston tulevaisuudesta ohjelmaan saatiin kirjaus, jonka tulkitsemme mahdollistavan puiston ylätasanteen säilyttämisen puistona. Esitimme ohjelmaan tästä selkeää kirjausta, mutta sille emme saaneet riittävästi tukea. Työtä on siis jatkettava ja muistettava, että Eteläpuisto on jo luonteva osa kaupunkipuistohanketta. Sen säilyttäminen turvaisi alueen virkistys- ja kulttuuriarvot, joista myös ELY-keskus on muistuttanut.
Sosiaali-ja terveysuudistuksen, soten jälkeiseen elämään joudutaan kunnissa valmistautumaan hatarissa ja epävarmoissa olosuhteissa sekä sisällön että aikataulun suhteen. Sote-asiantuntijoiden lisäksi suurimpien kaupunkien johtajat vetosivat hiljakkoin hallitukseen, jotta uudistusta vielä harkittaisiin ainakin yhtiöittämisen ja valinnanvapauden osalta. Myös valtuustoryhmämme kantaa huolta siitä, mitä tulee tapahtumaan suurille terveyseroille, joiden kaventaminen oli soten keskeinen tavoite. Valmistelut näyttävät keskittyneen perusterveiden, vain vähän terveyspalveluita tarvitsevien palveluihin ja valinnanvapauteen. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet he, jotka tarvitsevat paljon ja monenlaisia terveyspalveluita. He ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, eivätkä välttämättä pysty tekemään valintoja. Millainen sote lopulta on, sillä on vaikutuksia kuntien hyvinvointitehtäviin.
Myös henkilöstön asema tässä megaluokan uudistuksessa huolestuttaa. Yksi pormestariohjelman merkittävä palvelulupaus Tampereen osalta on johtamiskulttuurin kehittäminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Tähän on syytä paneutua nopeasti, mutta huolellisesti. Tavoitteena on, että hyvin toimivat työkulttuurit siirtyisivät myös maakuntiin. Töitä on tiedossa!
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu.
Lisää aiheesta Vasen Kaistassa
Tampereen valtuusto: Pormestariohjelma puhutti, luottamushenkilövalinnoista äänestys (20.6.2017)
Tampereen Vasemmiston uusi valtuustoryhmä aloitti työt (12.6.2017)
Vasemmiston ehdokkaat Tampereen luottamustehtäviin valittu (5.6.2017)
*