Tavara-aseman suojelupäätöksen purulle ei ole perusteita

Tavara-aseman turvallisuutta voisi pikaisesti parantaa liikennevaloilla.

 

Teksti ja kuva: SINIKKA TORKKOLA
Aikeet purkaa vanha tavara-asema Ratapihankadun tieltä ovat jälleen nousseet esiin. Purkuvaateita on yksioikoisesti perusteltu risteyksen nykytilalla ja väitetty, ettei liikennettä saada sujumaan, ellei Ratapihankadun mutkaa oikaista. Väitteet eivät kestä lähempää tarkastelua. Mutkaisellakin Ratapihankadulla liikenne saadaan sujuvasti soljumaan, jos asemakaavaa muutetaan niin, ettei Vellamonkadulta ole autotieyhteyttä Ratapihankadulle. Vellamonkadun loppupää voitaisiin muuttaa kevyenliikenteen väyläksi, joka alittaisi Ratapihankadun. Alikulun kautta voitaisiin järjestää myös yleisön kulku tavara-asemalle.

Tällä hetkellä risteys on vaarallinen. Autoilijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kulkureitit sumppuuntuvat Morkun aukiolla eivätkä väistämisvelvollisuudet ole kulkijoille selviä. Pika-apuna risteykseen pitäisikin laittaa liikennevalot sekä autoilijoille että jalankulkijoille.

Suojelun perusteet eivät ole muuttuneet

Kesäkuussa 2015 kaupunginvaltuusto päätti asemakaavasta, jonka mukaan rakennus suojellaan ja siirretään Morkun paikalle. Sittemmin ilmeni, että rakennuksen siirto tulisi maksamaan yli kaksi kertaa arvioitua enemmän, yli kolme miljoonaa euroa. Vaikka kaupunginhallitus on luopunut siirrosta sen kalleuden vuoksi, se ei merkitse rakennuksen suojelupäätöksen purkua. Tavara-aseman kulttuuri- ja rakennushistoriallinen arvo, jonka perusteella rakennus on suojeltu, ei ole mihinkään kadonnut.

Puheet tavara-aseman purkamisesta antavat oudon kuvan kaupungin päätöksenteosta ja sen valmistelusta. Kun Ratapihankadun linjausta on ryhdytty suunnittelemaan, niin miksi suunnittelussa ei ole otettu huomioon Morkun ja tavara-aseman alueen kulttuurihistoriallista arvoa. Aluehan olisi pitänyt suojella kokonaisuudessaan.

Tuhannet kaupunkilaiset vaativat säilyttämistä

Purkua esittävät eivät unohda vain suojelupäätöksen perusteita vaan myös sivuuttavat kaupunkilaisten tahdon. Keväällä 2013 kansanliike tavara-aseman puolesta kokosi nopeasti ympärilleen laajan kansalaisjoukon. Lukuisat kulttuurivaikuttajat puhuivat julkisesti aseman suojelun puolesta. Kaupunginvaltuustolle luovutetun tavara-aseman suojelua vaatineen adressin allekirjoitti 8588 kaupunkilaista.

Tavara-asema on seissyt Tammelan maamerkkinä kauemmin kun Suomi on ollut itsenäinen. Bruno Granholmin 1905 suunnittelema ja vuonna 1907 rakennettu asema on yksi harvoja yli satavuotiaita rakennuksia Tampereella. Vankat tiiliseinät ovat olennainen osa paitsi kaupungin ja rautateiden historiaa myös itsenäisen Suomen historiaa. Sisällissodassa asemaa käytettiin punaisten vankilana ja teloituspaikkana. Yksi käyttömahdollisuus rakennukselle voisi ollakin sisällissotamuseo, jollaista ei Suomessa vieläkään ole.

Toisin kuin väitetään, tavara-asema ei ole sellaisessa kunnossa, etteikö sitä voisi peruskorjata. Tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että tiloja voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Rakennuksen suojelu ei tarkoita, että kaupungin pitäisi maksaa aseman ylläpidon kulut. On täysin mahdollista saada rakennukseen taloudellisestikin kannattavaa toimintaa. Sisätilat soveltuvat kunnostettuina erinomaisesti kokoontumis-, näyttely- ja työtiloiksi. Johonkin nurkkaan mahtuisi varmasti myös olohuone tammelalaisille.

Teksti perustuu Tammelan korttelijuhlien lehdessä julkaistuun kirjoitukseen.

Lisää aiheesta Vasen Kaistassa

Onkiniemestä ja tavara-asemasta kulttuuritehtaita ja Tampereesta Berliini (28.7.2017)
Ratapihankadun mutka säästäisi miljoonat (15.8.2016)
Onkiniemen kulttuuritehtaan tulevaisuus yhä avoin (27.10.2015)
Valtuustokysymys: onko omaehtoiselle kulttuurille tilaa (26.5.2015) 
Hirvitalo, Kurpitsatalo, Rajaportin sauna… (1.10.2014)
Suunnitelma: tavara-asema Morkun paikalle (3.12.2013)
8588 vaatii tavara-aseman säilyttämistä (11.11.2013)

*

Leave a Reply