Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI
Viime vuonna järjestettiin parlamenttivaalit yhdeksässä Euroopan maassa. Vanhat sosiaalidemokraattiset ja konservatiiviset valtapuolueet menettivät useimmissa maissa kannatustaan. Nationalistiset ja muukalaiskammoiset oikeistopuolueet vahvistivat asemiaan. Uudet vasemmistopuolueet menestyivät hyvin Italiaa lukuun ottamatta.
Viime vuoden suurin mullistus tapahtui Italiassa. Siellä sosiaalidemokraattien johtama hallitus ja perinteiset porvaripuolueet kärsivät rökäletappion ja hallitusvaltaan nousi kaksi maahanmuuttoon ja Euroopan unioniin nuivasti suhtautuvaa puoluetta.
Yli puolet Euroopan valtioissa jaossa olleista 2 094 parlamenttipaikasta jaettiin Turkin (600 paikkaa) ja Italian (630) kesken. Vaalit järjestäneissä yhdeksässä maassa asuu 20 prosenttia Euroopan maiden äänivaltaisista asukkaista. Kuudessa EU:n jäsenmaassa asuu 16,5 prosenttia EU-maiden kansalaisista.
Oikeistopopulistit ja nationalistit takki auki Euroopan parlamenttivaaleihin
Italian Lega puolueen Matteo Salvini, Ranskan kansallisen kokoomuksen (entinen kansallinen rintama) Marine Le Pen, Puolan Laki ja oikeus -puolueen Jarosław Kaczyński ja muut Euroopan oikeistojohtajat ovat tavanneet toisiaan ahkerasti.
Oikeistojohtajien yhteinen tavoite ei ole vähäisempi kuin saada määrävähemmistö, kolmasosa paikoista Euroopan parlamentissa. Salvini on jo luvannut harkita asettumista ehdokkaaksi Euroopan komission puheenjohtajaksi.
Puoluekentän oikea laita on lisännyt kannatustaan roimasti viime vuosina. Kolme Euroopan parlamentin oikeistolaisinta ryhmää (ECR, EFDD ja ENF) saivat 20 prosenttia äänistä Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2014. Kannatusmittausten mukaan oikeistoryhmmät olisivat loppukevään vaaleissa saamassa ehkä 24 prosenttia paikoista. Vaikka Unkarin Victor Orbanin Fidesz-puolue jättäisi kokoomuslaisten EP:n ja liittyisi radikaalioikeistolaiseen ryhmittymään, ei määrävähemmistöä syntyisi. Ei myöskään näytä siltä, että edes suurimmat laitaoikeiston puolueet mahtuisivat yhteen ryhmään.
Harhakuva oikeistopopulistien ja nationalistien nousemisesta Euroopan unionin johtavaksi voimaksi on ymmärrettävää, kun katsoo yhteenvetoa viime vuoden vaalituloksista. Mutta ne eivät kuvaa puolueiden kannatuskehitystä laajemmin. Italia ei ole Euroopan unioni tai Eurooppa. Taulukko 1 kuvaa tarkemmin kehitystä viiden viime vuoden aikana.
Vasemmiston ja keskustavasemmiston vaalitulokset 2018 ja eurovaalinäkymät
Vasemmistopuolueet voittivat kolmet vaalit neljästä
Vasemmistolla on parlamenttivaaleihin osallistuvia puolueita vain neljässä niistä maista, joissa viime vuonna järjestettiin vaalit. Sloveniassa Vasemmisto (Levica) nousi pienestä puolueesta keskisuureksi, Ruotsissa vasemmistopuolue (Vänsterpartiet, V) nosti reilusti kannatustaan ja Luxemburgissakin Vasemmiston (Déi lénk, DL) kannatus kasvoi, vaikka lisäpaikkoja ei tullutkaan.
Italiassa vasemmisto on hukannut itsensä ja valtaosan kannattajistaan. Italian vasemmiston (Sinistra Italia) ja sosiaalidemokraattien vasemmistosiivestä irronneiden ryhmien yhteinen vaalipuolue Vapaat ja tasavertaiset (Liberi e Uguali, LeU) sai tyytyä 14 kansanedustajan paikkaan. Vuoden 2013 vaaleissa vasemmistolainen ekologian ja vapauden puolue sai 27 paikkaa vaaliliitossa sosiaalidemokraattien kanssa. Kolmen kommunistisen puolueen ja useiden kansalaisjärjestöjen vaaliliitto Valta kansalle (Potere al Popolo, PaP) sai yhden prosentin kannatuksen ja jäi ilman kansanedustajia.
Tässä artikkelissa vasemmistolla tarkoitetaan sosiaalidemokraateista vasemmalla olevia puolueita, jotka ovat Euroopan vasemmistopuolueen (Party of the European Left, EL) tai Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liiton (Nordic Green-Left Alliance, NGLA) jäseniä tai joiden mepit kuuluvat Euroopan parlamentin yhtyneen vasemmiston ja Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ryhmään (European United Left–Nordic Green Left, GUE/NGL).
Aikanaan vaikutusvaltaiset kommunistiset puolueet hiipuivat edelleen viime vuoden vaaleissa. Luxemburgin kommunistinen puolue sai 1,3 prosenttia ja Ruotsin kommunistinen puolue 0,01 prosenttia äänistä. Molemmat jäivät kauaksi paikasta. Sen sijaan Latviassa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (!) jäsen Latvian sosialistinen puolue säilytti yhden kolmesta paikastaan Latvian parlamentissa, Saiemassa, sosiaalidemokraattien ehdokaslistalla.
Brexit ja vasemmiston eurovaaliennuste
Brexit ei juuri vaikuta vasemmistoryhmän asetelmiin Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamentin edellisissä vaaleissa ryhmä sai yhden edustajan Britanniasta, Pohjois-Irlannin Sinn Fein sai paikan.
Tammikuun paikkaennusten mukaan vasemmistoryhmässä olisivat parhaiten edustettuna Saksa (10 meppiä), Ranska (10), Espanja (8), Kreikka (7). Lisäpaikkoja näyttää tulevan ainakin Alankomaista, Irlannista ja Ruotsista.
Vasemmiston ryhmä saattaa saada edustajia kahdesta uudesta maasta, Belgiasta ja Kroatiasta.
Vihreät ja piraatit voittivat ja hävisivät
Vihreiden näyttävin vaalivoitto tuli Luxemburgissa, jossa puolue nousi keskisuurten puolueiden joukkoon 15 prosentin kannatusosuudella. Unkarissa vihreät voittivat kahden puolueen voimin. Dialogipuolue sai lisäpaikkoja sosiaalidemokraattien johtamassa vaaliliitossa ja Politiikka voi olla erilaista -puolue menestyi omin voimin.
Ruotsissa ympäristöpuolue vihreät oli pudota valtiopäiviltä, mutta onnistui lopulta neljän prosentin äänikynnyksen ylittämisessä. Vihreät puolueet ovat yleensä enemmän tai vähemmän vasemmalle kallellaan, mutta Latvian vihreä puolue on oikeistopuolue. Sen vaaliliitto Latvian maanviljelijäin liiton kanssa toi edellisissä vaaleissa sensaatiomaisen voiton, mutta nyt liiton paikoista haihtui puolet, vihreiltä enemmän, paikkoja jäi kaksi.
Vihreillä tarkoitetaan tässä yhteydessä Euroopan vihreän puolueen (European Green Party, EGP) jäsenpuolueita ja Vihreät/Euroopan vapaa allianssi (Greens–European Free Alliance, Greens/EFA) europarlamenttiryhmään kuuluvia puolueita. Euroopan vapaan allianssin (EFA) jäsenpuolueiden edustajia ei valittu parlamentteihin viime vuonna. Lähinnä paikkaa oli Latvian venäläinen liitto 3,2 prosentin kannatuksella.
Vihreään ryhmään lasketaan myös Euroopan piraattipuolueen (European Pirate Party, PPEU) jäsenpuolueet, sillä piraatit ovat tähän asti Euroopan parlamentissa kuuluneet vihreiden ryhmään. Piraatit nousivat viime vuonna Luxemburgin edustajainhuoneeseen kahden jäsenen voimalla.
Sen sijaan Ruotsin piraattipuolue, joka oli vuonna 2009 ensimmäinen Euroopan parlamenttiin yltänyt piraattipuolue, sai vain 0,1 prosenttia äänistä. Slovenian piraatit saivat 2,2 prosenttia äänistä ja jäivät myös ilman paikkaa. Piraattipuolueet eivät aina sitoudu liittoihin vihreiden kanssa. Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Tšekin edustaja kuuluu liberaalien ryhmään.
Brexit ja vihreiden eurovaaliennuste
Brexit pienentää olennaisesti vihreiden ja varsinkin EFAn ryhmän kokoa Euroopan parlamentissa. Edellisissä vaaleissa Britanniasta valittiin kuusi meppiä, jotka liittyivät vihreiden ja EFAn ryhmään. Englannin ja Walesin vihreä puolue sai kolme paikkaa. EFAn jäsenpuolueisiin kuuluvat Skotlannin kansallispuolue sai kaksi ja Walesin itsenäisyyttä ajava Plaid Cymru yhden. EFA sai vuoden 2014 vaaleissa yhteensä kymmenen paikkaa.
Britannian paikat korvautuvat kuitenkin Saksan lisäpaikoilla. Saksan vihreät ovat mielipidetiedustelujen mukaan nousseet maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Greens/EFA -ryhmän piraattiedustaja saa seuraa kolmesta tšekki-mepistä, elleivät nämä päätä liittyä ALDEn ryhmään.
Sosiaalidemokraatit yhä suurin ryhmä
Viime vuonna jaossa olleista eurooppalaisten parlamenttien paikoista sosialidemokraattiset puolueet saivat eniten, liki neljänneksen paikoista.
Sosiaalidemokraattiset puolueet menettivät Italiassa ja Unkarissa kannatustaan merkittävästi, Luxemburgissa lievästi. Myös Ruotsissa ja Latviassa sosiaalidemokraattien kannatus väheni, mutta puolueet säilyttivät silti asemansa ylivoimaisesti suurimpina puolueina. Sloveniassa sosiaalidemokraattinen puolue lisäsi kannatustaan ja sai neljä lisäpaikkaa, yhteensä 10 paikkaa, joista neljä uusia. Turkissa yksi demaripuolue voitti ja toinen hävisi. Bosnia-Herzegovinassa kaksi sosiaalidemokraattista puoluetta eteni ja kolmas kärsi tappion.
Sosiaalidemokraattisiksi puolueiksi on tässä luettu Euroopan sosialistien puolueen (Party of European Socialists, PES) ja Euroopan parlamentin Sosialistien ja demokraattien ryhmän (Progressive Alliance of Socialists and Democrats,S&D) jäsenet. Joukossa on myös näiden ryhmien ulkopuolisia sosiaalidemokraattisia puolueita.
Brexit ja sosiaalidemokraattien eurovaaliennuste
Brexit on suuri takaisku sosiaalidemokraattiselle ryhmälle Euroopan parlamentissa. Viime vaaleissa S&D sai Britanniasta 20 jäsentä.
Sosiaalidemokraatit ovat suosituin puolue Euroopassa, mutta Euroopan unionin alueella konservatiivien EPP otti ykkössijan vuoden 1999 Euroopan parlamentin vaaleissa, ja on pysynyt ykkösenä sen jälkeen.
Toukokuun vaaleissa S&D menettänee runsaasti paikkoja Britannian lisäksi Ranskassa ja Italiassa.
Keskusta ja keskustaoikeisto menettivät asemiaan
Liberaalit ja keskustapuolueet hävisivät enemmän kuin voittivat
Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen (Alliance of Liberals and Democrats for Europe, ALDE) ryhmä Euroopan parlamentissa on saman niminen. ALDEn jäsenpuolueet menestyivät hyvin Ruotsissa mutta kärsivät tappiot Luxemburgissa ja Latviassa. Slovenian neljästä ALDEn jäsenpuolueesta kaksi eteni ja kaksi kärsi tappion. Unkarissa ALDE säilytti yhden paikkansa.
Muista liberaaleihin luettavista puolueista voi noteerata Latvian Kehitys/Puolesta! (Attīstībai/Par!, AP!) -puolueen, joka ensi yrittämällä nousi maan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi.
Brexit ja liberaalien eurovaaliennuste
Brexit ei juuri vaikuta ALDE:n ryhmän kokoon, edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa Britanniasta valittiin vain yksi liberaalidemokraatti.
Oletus ALDEn ryhmän kasvusta toukokuun vaaleissa perustuu sellaiseen olettamukseen, että Ranskan viimevuotisten vaalien suurvoittajan, REMin mepit liittyvät ALDEn ryhmään. Varmuutta REMin ryhmävalinnasta ei kuitenkaan ole. EU:n johtavaksi valtiopäämieheksi pyrkivän Emmanuel Macronin puhutaan hakevan liittolaisia aivan oman ja uuden europarlamenttiryhmän perustamiseksi.
Espanjan Kansalaiset-puolue tuonee joka tapauksessa merkittävän kannatuksen lisän ALDElle. Puolueella on nyt kaksi paikkaa, mutta uusimpien kannatusmittausten perusteella voi olettaa, että paikkoja tulee olemaan jopa 13.
Kokoomuskonservatiivit hukkasivat 2,3 miljoonaa ääntä
Kokoomuslaisten ja kristillisdemokraattien Euroopan kansanpuolueen (European People’s Party, EPP) jäsenet ovat käyneet keskustelua siitä, pitäisikö sen unkarilaista jäsentä, Fidesziä rangaista jotenkin, koska se johtaa maataan ottein, jotka rikkovat demokraattisia periaatteita ja ihmisoikeuksia.
Samaan aikaan EPP:n jäsenpuolueet Italiassa ja Sloveniassa yrittivät menestyä vaaleissa ajamalla radikaalioikeiston ohi oikealta. Italiassa yritys johti suurtappioon, Sloveniassa suurimman puolueen asemaan.
Ruotsin kokoomus käänsi kurssiaan voimakkaasti oikealle. Se ei auttanut hillitsemään radikaalioikeistolaisten Ruotsidemokraattien kannatuksen kasvua. Kävi päinvastoin, kokoomus kärsi suurtappion ja pysyi täpärästi suurempana puolueena kuin vaalivoittaja Ruotsidemokraatit. EPP:n jäsenpuolue Kristillisdemokraatit sen sijaan eteni vaaleissa.
Luxemburgin ja Bosnia-Herzegovinan johtavat kokoomuspuoleet hävisivät myös omat vaalinsa, mutta säilyttivät silti suurimman puolueen asemansa. Sen sijaan Latviassa EPP:n jäsen putosi maan toiseksi suurimman puolueen paikalta parlamentin pienimmäksi puolueeksi. Uusi, sitoutumaton konservatiivinen puolue nousi sen sijaan kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi.
Yksi uusi konservatiiviseen perheeseen luettava puolue, joka ei ole EPP:n jäsen, sai merkittävän vaalivoiton Turkissa. Ryhmä oikeistososiaalidemokraatteja ja oikeistopopulisteja perusti sekulaarisen (maallistuneen) İyi-puolueen vaihtoehdoksi uskonnollisia arvoja yhä voimakkaammin korostavalle, maata johtavalle AKP:lle. İyi ylitti 10 prosentin äänikynnyksen vaaliliitossa sosiaalidemokraattien kanssa.
Brexit ja EPP:n eurovaaliennuste
Brexit ei heikennä EPP:n näkymiä Euroopan parlamentin vaaleissa. Britannia oli ainoa maa, josta EPP ei saanut vaaleissa ainuttakaan edustajaa. Tosin kaksi konservatiivisen puolueen meppiä loikkasi viime vuonna ECR-ryhmästä EPP:n ryhmään.
EPP näyttää häviävän tuntuvasti italialaisia ja ranskalaisia meppejään ja paikan tai kaksi useimmissa muissa maissa. Vaaliennustetta katsoessa on helppo ymmärtää, miksi EPP yrittää painaa villaisella unkarilaisen jäsenensä, Fideszin rikkomuksia oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia vastaan. Jos oikeistopopulistit ja radikaalioikeistolaiset puolueet onnistuisivat kokoamaan yhteisen puolueen, ja jos Fideszin arviolta 13 meppiä liittyisi siihen, näyttäisi EPP jäävän toiseksi suurimmaksi ryhmäksi Euroopan parlamentissa.
Radikaalioikeistolaiset, oikeistopopulistiset ja nationalistiset puolueet eripuraisia
Perussuomalaishenkiset puolueet Euroopassa ovat keskenään niin eripuraisia, että niiden edustajat Euroopan parlamentissakin istuvat viidessä eri ryhmässä, EPP, ECR, EFDD, ENF ja NI, ryhmättömien ryhmä.
Näillä puolueilla on kaksi keskeistä yhteistä ominaisuutta. Ne syyttävät Euroopan unionia tai maahanmuuttajia, erityisesti pakolaisia kaikista löytämistään epäkohdista. Useimmat näistä puolueista ovat myös arvokonservatiivisia, vastustavat muun muassa aborttia ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisia oikeuksia. Ne korostavat ydinperhemallia, muita perinteisinä arvoina pitämiään normeja ja muinaista kansallisperinnettä yhteiskuntaa koossa pitävänä voimana.
Eripuraa näiden puolueiden välille syntyy talous- ja sosiaalipolitiikasta. Osa puolueista on sosiaaliliberaaleja ja kannattavat yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tasaamista julkisin varoin. Toiset taas pitävät sosiaaliturvaa kommunismina ja ajavat ankaraa talouskuripolitiikkaa ja valtiontalouden rajoittamista sisäministeriön ja armeijan resursseja lukuun ottamatta.
Toinen este tämän joukon saamiselle saman katon alle on suhtautuminen Venäjän nykyiseen johtoon. Osa ihailee Vladimir Putinia, toimii Venäjän vastaisten talouspakotteiden purkamiseksi ja saa jopa rahoitusta Venäjältä. Toiset puolueet puolestaan ovat jyrkästi venäläisvastaisia puolueita.
Monet puolueet ovat myös sisäisesti hajallaan suhtautumisessa sosiaalipolitiikkaan ja Venäjään. Populistiset puolueet osaavat myös vaihtaa poliittista kurssiaan vaalien alla ja niiden jälkeen.
ACRE/ECR kärsii brexitistä
Tämän joukon puolueista suurin on Euroopan konservatiivien ja reformistien allianssi (Alliance of Conservatives and Reformists in Europe, ACRE). Sitä vastaava Euroopan parlamentin ryhmä on Euroopan konservatiivit ja reformistit (European Conservatives and Reformists,ECR).
Viime vuonna järjestetyissä vaaleissa ACRE/ECR puolueita oli mukana vain kolmessa maassa. Ruotsidemokraatit saivat merkittävän voiton, Luxemburgissa tuli pieni voitto, ja Latviassa suurehko tappio. Kaikkein suurin ACREn jäsen, yli 20 miljoonaa ääntä saanut Turkin Oikeus- ja kehityspuolue AKP erosi ACREn jäsenyydestä marraskuussa 2018.
Brexit ja ECR:n eurovaaliennuste
Brexit vähentää tuntuvasti ECR-ryhmän painoarvoa. Edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa ryhmä sai Britanniasta 19 konservatiivipuolueen ja yhden unionistipuolueen edustajaa.
Yli puolet ECR:n paikoista on tulossa kahdesta maasta, Puolasta (27) ja Ranskasta (7).
On mahdollista, että Italian M5S siirtyy ECR-ryhmään, siinä tapauksessa ECR voisi säilyttää asemansa parlamentin kolmanneksi suurimpana ryhmänä.
ADDE katosi jo, sama todennäköisesti edessä myös EFDD:llä
Viime vuonna järjestetyissä parlamenttivaaleissa ainoa mukana ollut EFDD:n jäsen oli Italian viiden tähden liike M5S, joka sai liki kolmanneksen (32,7 %) Italian äänistä. M5S yritti vuonna 2017 siirtyä ALDEn jäseneksi, mutta torjuttiin.
Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (Europe of Freedom and Direct Democracy, EFDD) on brittiläisen UKIP-puolueen aloitteesta perustettu Euroopan unionin vastustajien ryhmä. Sitä vastaava europuolue oli Euroopan suoran demokratian allianssi (Alliance for Direct Democracy in Europe, ADDE). ADDE katosi maan alle sen jälkeen kuin EU:n tilintarkastajat kysyivät Euroopan parlamentin jakaman puoluetuen epäillyistä väärinkäytöksistä vuonna 2016.
Brexit ja EFDD:n eurovaaliennuste
Brexit heikentää olennaisesti EFDD:n asemaa, koska sen johtava puolue UKIP sai Britanniasta 24 edustajaa vuonna 2014. Oletus siitä, että EFDD ei kuitenkaan häviäisi kahta paikkaa enempää perustuu siihen, että Vaihtoehto Saksalle -puolueella (AfD) on nykyisin vain yksi MEP, mutta oletettavasti toistakymmentä seuraavien vaalien jälkeen.
Ennuste EFDD:n menestyksestä Euroopan parlamentin vaaleissa toukokuussa voi toteutua vain, jos M5S ja AfD jatkavat jäsenyyttään ryhmässä. Tosin tämäkään ei välttämättä auta, sillä Euroopan parlamentin ryhmällä on oltava jäseniä seitsemän maan parlamenttiryhmästä. Nyt näyttää siltä, että nykyisistä EFDD:n jäsenistä vain liettualainen laki ja oikeuspuolue säilyy vaalien jälkeen europarlamentissa M5S:n ja AfD:n lisäksi.
M5S:n puheenjohtaja Luigi Di Maio on kiertänyt Eurooppaa löytääkseen liittolaisia uuden europarlamenttiryhmän perustamiseksi. Suomalaisen Liike Nyt! kanssa on käyty lupaavia keskusteluja, mutta Liike Nyt! -kansalaisliikkeen paikka Euroopan parlamentissa ei ole vielä varmistunut.
MENF/ENF on kasvattanut kannatustaan eniten Italian tuloksen ansiosta
Kansakuntien ja vapauden Eurooppa -ryhmä (Europe of Nations and Freedom, ENF), jonka useimmat jäsenet kuuluvat Vapauksien ja demokratian Euroopan liike -puolueeseen (Movement for a Europe of Nations and Freedom, MENF) ei tarkkaan ottaen saanut yhtään paikkaa vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa, ryhmä saatiin perustettua monien vaiheiden jälkeen vasta kesällä 2015.
Taulukon 4 yhteenvedossa radikaalioikeistoon on luettu myös sitoutumattomat nationalistiset oikeistopuolueet. Näistä merkittävin on Turkin johtavan AKP-puolueen liittolainen MHP, joka yli kymmenen prosentin kannatuksellaan takaa presidentti Recep Tayyip Erdoğanille enemmistön Turkin parlamentissa.
Brexit ja ENF:n eurovaaliennuste
Brexit ei juuri vaikuta ENFin menestykseen Euroopan parlamentin vaaleissa. Nykyisessä ENFin ryhmässä on neljä alunperin EFDD:n ryhmään kuulunutta, UKIPin listoilta valittua meppiä.
Valtaosa (50) ENF:n paikoista on tulossa kahdesta maasta, Ranskasta (23) ja Italiasta (27).
Radikaalioikeistolaisen Legan (entinen Lega Nord) nousu 4,1 prosentin puolueesta 17,4 prosentin varapääministeripuolueeksi on kohentanut oikeistolaisten nationalistien itsetuntoa. Kaikki Euroopan Matteo Salvinia palvovat timosoinit ja jussihalla-ahot käyvät Euroopan parlamentin vaaleihin voitonvarmuutta uhkuen.
III
Lue artikkelin toinen osa:
Artikkelin toinen osa tarkastelee vaalituloksia maittain, esittelee uudet hallitukset ja veikkaa eri maiden voimasuhteita EU-vaaleissa.
Vaalit Euroopassa 2018, osa 2: Vaalitulos maittain (17.2.2019)
Vasen Kaista vuoden 2018 vaaleista Euroopassa:
Ruotsin vaalitulos valmistui — tässä vasemmiston vahvimmat kannatusalueet (16.9.2018)
Ruotsin vaalien paikkajakoa odotetaan keskiviikkoon, vasemmistopuolueen voitto varmistui jo (10.9.2018)
Mitä puoluetta äänestäisit Ruotsin vaaleissa? Tässä vaalikone (9.9.2018)
15-vuotias Greta Thunberg antoi Ruotsin vaalikampanjalle kasvot (7.9.2018)
Euroopan kokoomus hukkasi yhteiset arvot ja viidenneksen äänestäjistään (11.6.2018) – Artikkeli sisältää Unkarin vaalitulokset.
Kokoomuslaiset voittoon Sloveniassa, myös vasemmisto lisäsi kannatustaan (4.6.2018)
Minne katosi Italian keskusta ja vasemmisto? (8.3.2018)
Berlusconi – viidennen kerran? Italian vaaliennakko (3.3.2018)
Euroopan puoluekatsauksia Vasen Kaista -verkkolehdessä:
Euroopan kokoomus hukkasi yhteiset arvot ja viidenneksen äänestäjistään (11.6.2018)
Euroopan vaalit 2017 ‒ demarit vilkuilevat Portugaliin (3.5.2018)
Euroopan vaalit 2017: Vihreiden alavire jatkui (10.4.2018)
Euroopan parlamenttivaalit 2017 – vasemmiston nousu jatkuu (3.4.2018)
Euroopan vaalit 2017: Kaikki äänet ja paikat laskettu (29.3.2018)
Vaalitulosten lähteitä:
IPUn, Parlamenttien välisen liiton tietokanta
Parties and Elections in Europe
Wikipedian vaalitulosartikkelit
Vaaliennusteiden lähteitä:
Europe Elects
Der (europäische) Föderalist
Poll of Polls
Wikipedia Category: Opinion polling for elections
*