Näkökulma, Tampere

ULLA-LEENA ALPPI

20.4.2019 klo 10:19

Katse alkumatkaan

Läsnäolo, yhdessä tekeminen ovat keinoja auttaa lasta kasvamaan. Lapsenlapsensa kanssa leipova Ulla-Leena Alppi ehdottaa valtuustoaloitteessa kaikille vanhemmille valmennusta, jossa perehdytään myös lapsen emotionaalisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. (Kuva: Ulla-Leena Alpin kotiarkisto.)
Ulla-Leena Alppi (Kuva: VK:n arkisto.)

Kustaalan nuorisokodin johtaja Harri Moisiolta kysytään (Aamulehti 17.4.2019), mitä pitäisi tehdä kun nuoret voivat pahoin ja lastensuojelu toimii äärirajoillaan. Moisio uskoo varhaiseen puuttumiseen, siihen että lapsi ja perhe saavat jo alkuvaiheessa ammatillista tukea.

Ajattelen samoin. Kaikkein varhaisin tuki on mahdollista antaa neuvoloissa. Meillä on valmis, hieno neuvolajärjestelmä, jota voisi kehittää paljon nykyistä pidemmälle. Tein vuosia sitten tätä tarkoittavan valtuustoaloitteen, jonka päivitin alkuvuodesta. Painavana syynä tähän oli yhä pahentunut tilanne lastensuojelussa.

Nykyinen vanhempainvalmennus on riittävää osalle vanhemmista. He osaavat itse hankkia lisää tietoa lapsen kasvun tukemisesta. On kuitenkin myös kasvava joukko eri syistä epävarmoja vanhempia, jotka tarvitsisivat tukevampaa valmennusta vanhemmuuteensa.

Sijaisvanhemmiksi aikoville on pakollinen prosessinomainen PRIDE-valmennus, jossa käydään läpi lapsen kasvun kannalta keskeiset vanhemman valmiudet. Miten suojella ja hoivata lasta, miten tukea hänen kehitystään huomioiden kehitykselliset viiveet, miten tukea lapsen suhteita hänelle läheisiin ihmisiin, miten sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan, miten tehdä yhteistyötä myös eri viranomaisten kanssa. Hyvin tärkeää on ymmärtää kiintymyssuhteiden syntymisen problematiikkaa, (sijoitettujen) lasten kokemien menetysten käsittelyä, sekä turvallisten rajojen merkitystä.

Monilla sijaisvanhemmiksi aikovilla on omia lapsia. Valmennuksen aikana he monesti toteavat, että olisipa näistä asioista puhuttu omienkin lasten syntyessä. Tavallinen neuvolan valmennus jättää liian vähälle muut kehitykselliset tarpeet kuin biologiseen kehitykseen liittyvät.

Jokaiselle vanhemmalle tarjottavaan valmennukseen tulisi ottaa enemmän elementtejä, joissa paneuduttaisiin lapsen emotionaalisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Kun tällaista tukevampaa valmennusta tarjottaisiin kaikille vanhemmille, se ei leimaisi ketään, mutta voisi olla erittäin merkittävä kannatteleva asia epävarmoille vanhemmille. Jos edes osa kriiseihin ajautuvista vanhemmuuksista ja lastensuojelutoimista saataisiin ehkäistyä nykyistä tukevammalla vanhempainvalmennuksella, säästyttäisiin paljolta inhimilliseltä kärsimykseltä. Kun valmennus toteutettaisiin ryhmävalmennuksena, siinä toteutuisi myös vertaistuen mahdollisuus. Epävarmoille vanhemmille se voisi olla korvaamaton tuki ja syntyisi luontevasti jo neuvolakäyntien yhteydessä.  Kunnille syntyisi suuria taloudellisia säästöjä lastensuojelutarpeen vähentyessä.

Uudistetussa, nykyistä kattavammassa valmennuksessa voisi tehdä yhteistyötä kaupungin kumppanuusjärjestöjen kanssa. Olen keskustellut asiasta joidenkin kanssa ja tiedän heillä olevan suurta kiinnostusta projektiin. Uudistuksen voisi aloittaa kokeiluna alueilla, jossa lastensuojelun tarvetta esiintyy keskimääräistä enemmän.

Vielä en ole saanut vastausta uusittuun aloitteeseeni. Toivottavasti vastaus tulee olemaan myönteinen; siinä voittaisivat lapset, perheet ja kaupunki.

*PRIDE on lyhenne toimintamallin englanninkielisestä nimestä Parent Resource for Information, Development, and Education eli tiedon, kehityksen ja kasvatuksen voimavaroja vanhemmille.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *