Aikuisista 20-25 prosenttia sairastaa mielenterveyden häiriötä vuosittain, työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet on mielenterveysperusteisia. Vuonna 2019 psykiatrian osuus erikoissairaanhoidon rahoituksesta oli 11,1 prosenttia. Parissa kymmenessä vuodessa osuus on laskenut yli viisi prosenttia; vuonna 2000 osuu oli 16,8 prosenttia. Tällä hetkellä ainoastaan Tampereella psykiatriseen erikoissairaanhoitoon jonottaa yli kaksi tuhatta ihmistä. Suomessa arviolta puolet psykiatrista hoitoa tarvitsevista ihmisistä saa tarvitsemaansa hoitoa. Tilanne on kestämätön.
Psykiatrisen hoidon puutteen korjaaminen vaatii rahaa nyt. Tulevaisuudessa se voi myös vähentää kulujen kasvua, sillä ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta, eläköitymistä mielenterveyssyistä ja sairauspoissaoloja. Ja mikä tärkeintä, se vähentää merkittävästi inhimillistä kärsimystä, jota hoitamattomuus aiheuttaa niin sairastuneelle kuin tämän läheisillekin.
Tänä päivänä psykiatrisessa hoitotyössä näkee liian usein, miten ihmisen voimavarat loppuvat, kun hän etsii tarvitsemaansa hoitoa sitä saamatta. Avun saaminen ei saa olla omista tai läheisten voimavaroista kiinni eikä siitä, miten osaa palveluverkostoa tulkita. Hoitopolut on saatava selkeiksi, helposti löydettäviksi ja saavutettaviksi.
Tämänkin tilanteen ratkaisuun vaaditaan ammattitaitoista henkilöstöä, lääkäreitä, hoitajia, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja muita asiantuntijoita. Heistä on valtava pula, jokaisen hyvinvointialueen edessä on osaavan henkilöstön sitouttaminen työhönsä ja huolehtiminen työpaikan houkuttelevuudesta. Tätä varten on henkilöstön hyvinvointiin panostettava ja työehtojen kilpailukykyisyydestä on huolehdittava.
Lisää matalan kynnyksen palveluita
Laadukasta mielenterveystyötä ei pysty tekemään kuin hyvinvoiva ammattilainen. Tarvitsemme sellaisen työpaikan, jossa työn ja muun elämän yhteensovittaminen on helppoa, ja jossa pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Muutoksessa tulee kuulla työntekijöitä ja ottaa heidät tasavertaisina mukaan muutokseen liittyvään kehittämiseen. Työ ei saa kuormittaa liikaa eikä eettinen paine saa olla sietämätön.
Meillä on käsillä mielenterveyskriisi. Kriisiin on ajauduttu jo paljon ennen koronaa ja tilanne on pahentunut entisestään. Korjattavaa on paljon. Psykiatrinen erikoissairaanhoito tarvitsee ensi tilassa lisää resursseja ja olemassa olevaa hoitovelkaa on ryhdyttävä purkamaan.
Tulevilla hyvinvointialueilla tulee olla rohkeutta panostaa ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen erikoissairaanhoitoon suunnattujen korjaavien toimenpiteiden lisäksi. Tarvitsemme lisää matalan kynnyksen palveluita ja panostusta mielenterveyden edistämiseen
Kirjoittaja on psykiatrinen sairaanhoitaja ja luottamushenkilö Tampereelta, vasemmistoliiton aluevaaliehdokas Pirkanmaalla ehdokasnumerolla 53.
Vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaat 2022 Pirkanmaalla
Lue kaikki ehdokkaan puheenvuoro -sarjan kirjoitukset:
Sote-palveluiden kilpailutus ajaa resurssit ja työntekijät ahtaalle (Minna Minkkinen 22.1.2022)
On aika unohtaa myytti kutsumusammatista (Mirja Juusola 22.1.2022)
Tieto vähentää kärsimystä (Anna Weckström 21.1.2022)
Tehdään hyvinvointialueesta hyvä työpaikka (Anna Haaponiemi 21.1.2022)
Digipalveluiden rinnalla tarvitaan perinteisiä palveluita (Sinikka Torkkola 20.1.2022)
Pelastustoimi hyvinvointialueille – apua on saatava minne vain milloin vain (Aki Leppänen 18.1.2022)
Hyvinvointialueet ratkaisemaan mielenterveyskriisiä (Minna Malkamäki 16.1.2022)
Rautalankaversio lähipalveluista (Hannu Tiainen 14.1.2022)
Seis työn silppuamiselle ja kyllä palkkaamiselle (Katja Kotalampi 12.1.2022)
Sosiaalityötä soteen (Anu Ropponen 5.1.2022)
Kotihoidosta vaihtoehtovanhainkotiin (Leena Sulkanen-Rodriguez 4.1.2022)
Hyvinvointialue ja kunta (Hannu Tiainen 3.1.2022)
Tympeä johtaminen karkottaa työntekijät (Katja Kotalampi 30.12.2021)
Salaperäiset vaalit (Hannu Tiainen 21.12.2021)
Tule, tule hyvä sote, älä tule paha sote! (Rauno Jääskeläinen 20.12.2021)