Aluevaltuuston tehtävä on vastata meidän kaikkien sosiaali-ja terveyspalveluista. Valtuuston tehtävä on päättää miten ja kuka palvelut tuottaa. Valtuutetuilla on toisin sanoen oltava mielipiteitä ja näkemyksiä siitä, mitkä palvelut voidaan tuottaa itse ja mitkä kilpailutetaan ja millä ehdoilla.
Olen itse ollut työntekijänä katsomassa useamman sote-palvelun kilpailutusta ja yksikään niistä ei ole mennyt suoraan maaliin. Erityisen ongelmallista tuntuu olevan esimerkiksi päihde-, vammais- ja ikäihmisten palveluiden sekä lastensuojelun kilpailutus.
Kilpailutus vie resursseja byrokratiaan
Kilpailutus lisää aina hallintoa ja byrokratiaa, juuri sitä mistä yleensä halutaan eroon. Kilpailuttaminen, sopimukset ja ennen kaikkea niiden valvonta ovat hallinnollista työtä. Kevein hallinto on itse tuotetuissa palveluissa.
Usein kuulee sanottavan, että ihan sama se asiakkaalle kuka palvelun tuottaa. Näinhän se pääasiassa on. On kuitenkin yhteiskunnan arvovalinta, jos esimerkiksi lastensuojelubisneksellä on mahdollisuus rikastua. Lastensuojelu on 100 prosenttisesti verovaroilla tuotettua palvelua. Yhtälailla on arvovalinta sanoa, että kyllä, yhteiskuntamme haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten elintärkeillä palveluilla voi joku rikastua. On myös arvovalinta sanoa, että ei voi. Me voimme tuottaa palvelut itse tai kilpailuttaa palvelut vain voittoa tavoittelemattomilta toimijoilta. Ongelmallista kilpailuttaminen on niissä palveluissa joita ihminen tarvitsee ehkä koko elämänsä ajan, kuten vammaispalveluissa.
Kilpailutus on ajanut sosiaalipalveluja tarjoavat järjestöt ahtaalle
Erityisesti oikeisto kaipaa järjestöjä mukaan palvelutuotantoon, mutta vuosikymmenten aikana tehty politiikka on kuitenkin ajanut järjestöt ulos tai ahtaalle kilpailutuksissa. Ottaisin paljon mieluummin järjestöt tuottamaan sosiaalipalveluita kuin pörssiyhtiöt..
Oli pysäyttävää, kun yksityisestä lastensuojelulaitoksesta lähtenyt työkaverini kertoi tuloksellisesta kesästä. Lastensuojelulaitoksessa oli ollut eräänä kesänä paljon asiakkaita ja vähän henkilökuntaa. Vähäinen henkilökunta oli venynyt ja paukkunut. Kesän jäljiltä johto oli kehunut, että on tehty firmalle hyvä tulos kesän aikana.
On täysin sietämätöntä, että tulosta tehdään huonolla palvelun laadulla ja henkilökunnan selkänahasta. Voimme laittaa tälle lopun.
Tässä on kyse rakenteellisesta ongelmasta, ei yksittäisten yksityisten tai julkisten laitosten toiminnasta.
Kirjoittaja on tamperelainen sosionomi ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, aluevaalien ehdokkaana Pirkanmaalla ehdokasnumerolla 54.
Vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaat 2022 Pirkanmaalla
Lue kaikki ehdokkaan puheenvuoro -sarjan kirjoitukset:
Sote-palveluiden kilpailutus ajaa resurssit ja työntekijät ahtaalle (Minna Minkkinen 22.1.2022)
On aika unohtaa myytti kutsumusammatista (Mirja Juusola 22.1.2022)
Tieto vähentää kärsimystä (Anna Weckström 21.1.2022)
Tehdään hyvinvointialueesta hyvä työpaikka (Anna Haaponiemi 21.1.2022)
Digipalveluiden rinnalla tarvitaan perinteisiä palveluita (Sinikka Torkkola 20.1.2022)
Pelastustoimi hyvinvointialueille – apua on saatava minne vain milloin vain (Aki Leppänen 18.1.2022)
Hyvinvointialueet ratkaisemaan mielenterveyskriisiä (Minna Malkamäki 16.1.2022)
Rautalankaversio lähipalveluista (Hannu Tiainen 14.1.2022)
Seis työn silppuamiselle ja kyllä palkkaamiselle (Katja Kotalampi 12.1.2022)
Sosiaalityötä soteen (Anu Ropponen 5.1.2022)
Kotihoidosta vaihtoehtovanhainkotiin (Leena Sulkanen-Rodriguez 4.1.2022)
Hyvinvointialue ja kunta (Hannu Tiainen 3.1.2022)
Tympeä johtaminen karkottaa työntekijät (Katja Kotalampi 30.12.2021)
Salaperäiset vaalit (Hannu Tiainen 21.12.2021)
Tule, tule hyvä sote, älä tule paha sote! (Rauno Jääskeläinen 20.12.2021)