Demarit jälleen Euroopan suosituimpia

Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI   
Jos Euroopan parlamentin vaalit pidettäisiin nyt, saisi sosiaalidemokraattien P&S (Progressive Alliance of Socialists and Democrats) parlamentin suurimman ryhmän ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999. Tähän viittaa saksalaisen Treffpunkt Europan ylläpitämä mittari, joka kokoaa eri Euroopan Unionin (EU) jäsenmaiden kannatusmittausten tiedot yhteen.

Demarit ohittivat suosiossa konservatiivien EPP (European People’s Party) -ryhmän (johon suomalaiset kokoomuksen mepit kuuluvat) jo maaliskuussa. Tuolloin tulosta saattoi pitää tilasto-oikkuna, mutta sosiaalidemokraattien kannatus on yhä syyskuussa konservatiivien kannatusta korkeammalla, demareiden 23 prosenttia ja porvareiden 22,5 prosenttia.

Tämä on täysin vastoin sitä kuvaa, mikä julkisuudessa on annettu sosialidemokratian tilasta. Journalistit ovat jo moneen kertaan haudanneet koko sosiaalidemokraattisen liikkeen. Myös Vasen Kaista otsikoi helmikuun alussa analyysinsä sosiaalidemokraattien kompuroinnista vuoden 2016 parlamenttivaaleissa “Demarit syöksylaskua kolmatta linjaa”.

Euromittari kertoo myös, että liberaalien kannatus, joka vuoden vaihteessa oli 8,5 prosenttia on nyt 13 prosenttia. Radikaalioikeiston kannatus on pudonnut kolmanneksella yhdeksästä kuuteen prosenttiin ja että EU-skeptisten konservatiivien suosio on sen sijaan kasvanut tammikuusta puoli prosenttia. Kannatusosuus on nyt yhdeksän ja puoli prosenttia.

Vasemmistolla ja vihreillä oli Euroopan parlamenttivaaleissa vuonna 2014 liki samansuuruinen kannatus, vihreillä 7,1 ja vasemmistolla 6,7 prosenttia. Ryhmien välille on kuitenkin syntynyt kannatusmittauksissa suuri ero. Vuodenvaihteessa vasemmisto sai kahdeksan prosenttia ja vihreät neljä ja puoli. Luvut olivat samat uusimmassa mielipidemittausten yhteenvedossa.

Valtalehdistö katsoo vain toisella silmällä – demarit edenneet useimmissa vaaleissa

Demarien paluuta suosioon eivät osoita vain kannatusmittaukset, vaan myös vaalitulokset. Euroopassa järjestettiin vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhdeksät vaalit. Sosiaalidemokraatit hävisivät vain kahdet vaalit. Kahdet tosin kovin rumasti.

Euroopan unionin jäsenmaiden vaaleista demarit kärsivät paljon huomiota saaneet rökäletappiot Alankomaissa ja Ranskassa. Sosiaalidemokraatit etenivät komeasti Bulgariassa ja Britanniassa. Piskuisen Maltan vaaleissa työväenpuolue nosti hieman ääniosuuttaan, joka on tyrmäävät 55 prosenttia annetuista äänistä.

EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa järjestettiin neljät vaalit. Albaniassa ja Kosovossa demarit ottivat suurvoitot ja vahvistivat asemiaan Armeniassa ja Liechtensteinissa.

Syitä sosiaalidemokraattien kannatuksen nousuun pitää vielä eritellä. Oikeistolaisen talouskuripolitiikan ja suurituloisten suosiminen on ollut helppo selitys demarien vaalitappioille läntisissä EU-maissa. Britanniassa työväenpuolue palasi sosiaalidemokraattiselle linjalle, ja otti vakuuttavan vaalivoiton, vaikka se enemmistöasemaan ei vielä kantanutkaan. Mutta Albaniassa vaalivoiton saanut sosiaalidemokraattinen puolue vahvisti asemaansa julistaessaan kampanjan aikana uskollisuuttaan Tony Blairin oikeistolaisille linjauksille. Tosin poliittiset suhdanteet näyttävät muutenkin sosialismia kokeilleissa maissa seuraavan läntisen Euroopan käänteitä yhden tai kahden vuosikymmenen viipeellä.

Syksyllä edessä kovat koetukset

Syksyn ensimmäiset vaalit menivät demareilta huonosti. Työväenpuolue oli ainoa punavihreän opposition puolueista, joka hallituspuolueiden tapaan menetti sekä kannatusosuuttaan että paikkojaan Norjassa viime viikolla. Puolue säilytti silti maan suurimman puolueen aseman.

Saksassa on vaalit viikon päästä. Sosiaalidemokraatit (SPD) pääsivät kevään mielipidemittauksissa kristillisdemokraattien (CDU) rinnalle ja ohi. Tilanne näyttää muuttuneen. Syyskuun tähänastisten kannatuskyselyjen keskiarvo näyttää kristillisdemokraattien kannatusosuuden olevan 37 prosentin luokkaa, demareiden 26 prosentin tuntumassa. Molemmat valtapuolueet näyttävät vähentävän kannatustaan. Sosiaalidemokraateille lienee laiha lohtu, että SPD näyttää olevan kadottamassa kannatustaan pari prosenttiyksikköä vähemmän kuin CDU.

Itävallan parlamenttivaalit pidetään lokakuun puolivälissä. Siellä sosiaalidemokraatit (SPÖ) onnistuivat säilyttämään suurimman puolueen aseman (kannatusosuus 26,8 prosenttia) vuonna 2013, konservatiivinen kansanpuolue (ÖVP) piti toisen sijansa (24,0) ja kolmanneksi (20,5) sijoittui oikeistoradikaalinen vapauspuolue (FPÖ) .

Itävallan sosiaalidemokraattien tilanne näyttää viimeisen kuukauden mielipidetiedustelujen valossa tukalalta. Kansanpuolueelle mitataan 33 prosentin kannatusosuuksia, ja vapauspuolue saa mittauksissa kakkossijan vuoronperään sosiaalidemokraattien kanssa.  Molempien kannatus vaihtelee 22 ja 26 prosenttiyksikön välissä. 

Lokakuussa järjestetään vielä Tšekin parlamenttivaalit, eivätkä gallupit hyvää demareille ennusta sielläkään. Vuoden 2013 vaaleissa sosiaalidemokraattien ČSSD sai 20,5 prosenttia äänistä ja liberaalien ANO 18,7 prosenttia. Mielipidemittaukset lupailevat nyt demareille selvästi alle 20 prosenttia, ja ANOlle jopa yli 30 prosenttia. Puolueiden välimatka näyttää kuitenkin olevan kaventumassa ja vaaleihin on vielä yli kuukausi.  

Vuorovaikutteinen kannatuskuvaaja

Alapuolelle on kopioitu jutun alussa mainuttu euromittari. Eri puolueiden kannatusluvut eri kuukausina saa näkyville viemällä hiiren osoittimen mittauspisteeseen. Jos jonkin tai joidenkin puolueiden kannatuslukuja haluaa katsella tarkemmin, saa ylimääräiset puolueet pois kuvasta klikkaamalla niiden nimen edessä olevaa värikästä palloa.

Kevään vaalitulokset Vasen Kaistassa

Valtalehdistön raportointi Euroopan maista on ylimalkaista ja keskittyy usein enemmän erilaisiin arvailuihin ennen vaaleja kuin itse vaalitulosten raportointiin. Vasemmiston vaalituloksista ‒ jos niitä ylipäätään mainitaan ‒ kerrotaan monasti puutteellisesti ja vähätellen. Tämän vuoksi Vasen Kaista raportoi kaikkien Euroopan maiden vaalitulokset yksityiskohtaisesti.

Vasen Kaista julkaisi alkuvuodesta juttusarjan vuoden 2016 vaalituloksista, ja on kuluvan vuoden vaaleista raportoinut Liechtensteinin (vaalit 5.2.), Alankomaiden (15.3.), Bulgarian (26.3.), Britannian (8.6.) ja Ranskan (11.6) parlamenttivaalien tuloksista. Lisäksi Vasen Kaista on raportoinut Saksan osavaltiovaalit ja Pohjois-Irlannin parlamenttivaalit.

Albanian, Armenian, Kosovon ja Maltan vaalitulokset esitetään alla.

Armeniassa ensimmäiset demokraattiset vaalit

Armeniassa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit vuonna 2015 järjestetyn perustuslain uudistamista koskevan kansanäänestyksen jälkeen. Uudistuksen tavoitteena oli tehdä Armeniasta parlamentaarinen demokratia. Vaalit sujuivat pääosin ilman väärinkäytöksiä muun muassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) raporttien mukaan.

Oman jännitteensä vaaliinkamppailuunkin toi erimielisyys kansainvälisestä suuntautumisesta. Armenia kuuluu Euraasian talousunioniin (EAEU), jonka muut jäsenet ovat Kazakstan, Kirgisia, Valko-Venäjä ja Venäjä. Toisaalta Armenialla on useita yhteistyösopimuksia EU:n kanssa. Kumpaan suuntaan yhteistyötä kehitetään painokkaammin?

Konservatiivinen Tasavaltalaispuolue RPA (Հայաստանի Հանրապետական Կուսակցություն) säilytti johtavan puolueen asemansa. Sillä on hallituskumppanina vaaleissa hienoisen voiton saanut sosiaalidemokraattinen Armenian vallankumouksellinen liitto ARFD (Հայ Հեղափոխական Դաշնակցություն (ՀՅԴ). Pääministerinä jatkaa tasavaltalaisten Karen Karapetyan.

Toiseksi suurin puolue on yhteistyötä Venäjän kanssa vaaliva konservatiivipuolue Menestyvä Armenia BHK, (Ծառուկյան դաշինք). Uutena toimijana parlamenttiin nousi jäsenyyttä Euraasian talousunionissa vastustava talousliberaali Ulospääsy (tai Tie ulos) -allianssi (Ելք դաշինք).

Armenia on kolmen miljoonan asukkaan maa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä, rajanaapureinaan Euroopan maista Turkki, Georgia ja Azerbaidžan, etelässä aasialainen Iran. Pääkaupunki on Jerevan. Armenian omaperäisyyksiä on aivan omanlaisensa kieli ja kirjoitus sekä asema maailman ensimmäisenä kristillisenä maana. Kristinuskoa tunnustaa yhä 90 prosenttia väestöstä.

Maltan parlamentissa on sosiaalidemokraattien enemmistö

Maltan saarivaltiossa järjestettiin ennenaikaiset vaalit kesäkuun alussa. Pääministeri Joseph Muscatin epäiltiin julkisuudessa syyllistyneen korruptioon. Vaalit eivät tuoneet muutosta puolueiden voimasuhteisiin. Muskatin Työväenpuolue (Partit Laburista, PL) sai 55 prosenttia äänistä.

Konservatiivinen kansallispuolue (Partit Nazzjonalista, PN) joutuu jatkamaan oppositiossa. Kansan luottamuslauseesta työväenpuolueelle ei ole epäilystäkään: 92 prosenttia yli 300 000 äänioikeutetusta antoi äänensä puolueelle.

Maltan parlamentti sai uuden puolueen, kun kansallispuolueen kanssa vaaliliitossa ollut Demokraattinen puolue (Partit Demokratiku, PD) sai kaksi edustajaa.

Malta itsenäistyi Britanniasta vuonna 1964, liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004 ja otti euron valuutakseen vuonna 2008. Malta on EU:n pienin jäsenmaa. Maassa on Euroopan pienin työttömyys, noin 4,5 prosenttia.

Kosovossa sosiaalidemokraatit suurimmaksi tuplaamalla kannatuksensa

Kosovo on osittain tunnustettu valtio. Se julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008, mutta Serbia pitää Kosovoa edelleen omana maakuntanaan. Kosovon on tunnustanut 111 valtiota, joukossa useimmat EU:n jäsenvaltiot.

Kosovon kansalliskokous hyväksyi viime viikonvaihteessa uuden hallituksen, jolla on pienin mahdollinen enemmistö, 62 edustajaa 120 paikkaisessa parlamentissa.

Enemmistö nojaa vaaleissa eniten paikkoja voittaneen PAN-vaaliliiton ja Serbilistan kansanedustajiin.

Kosovon suurin puolue on sosiaalidemokraattinen Itsemääräämisoikeuspuolue (Lëvizja Vetëvendosje!, LV), joka kaksinkertaisti kannatuksensa ja nousi 32 kansanedustajallaan suurimmaksi puolueeksi.

PAN-liitto koostui oikeistoliberaalisesta Kosovon demokraattisesta puolueesta (Partia Demokratike e Kosovës, PDK), joka sai 23 paikkaa, ja kahdesta pienemmästä puolueesta. LKA-liittoumaa johti oikeistokonservatiivinen Kosovon Demokraattinen liitto (Lidhja Demokratike e Kosovës, LDK), joka sai 23 paikkaa.  

Hallitusneuvottelujen tiimellyksessä PDK sai puolelleen yhden LDK:n liittolaisen, ja menetti yhden. PDK sai hallitusenemmistön kokoon vain ottamalla mukaan etnistä vähemmistöä edustavan Serbilistan (Српска листа), joka johti syytöksiin siitä, että hallitus on riippuvainen Serbiasta.

Pääministeriksi valittiin Ramush Haradinaj. Hän johtaa PAN-liiton Kosovon tulevaisuuden allianssia (Aleanca për Ardhmërinë e Kosovës, AAK), joka sai 10 kansanedustajaa. Haradinajn valinta serbikansanedustajien tuella on sikäli ironista, että hän kuului Kosovon vapautusarmeijan johtoon, ja Serbia pitää häntä sotarikollisena.

Albaniassa sosiaalidemokraatit voittivat ylivoimaisesti

Albaniassa pidettiin ennenaikaiset vaalit kesäkuussa. Maan ajautui hallituskriisiin, kun oikeisto-oppositio kieltäytyi osallistumasta eduskunnan työskentelyyn.

Vaaleissa 18 puoluetta kilpaili 140 parlamenttipaikasta. Päähallituspuolueena toiminut Albanian sosialistinen puolue (Partia Socialiste e Shqipërisë, PS) sai äänestäjiltä vakuuttavan valtakirjan, yksinkertaisen enemmistön eduskuntaan.

PS muodosti hallituksen nyt yksin. Se voi rauhassa johtaa jäsenyysneuvotteluja Euroopan unionin kanssa, sillä suurin oppositiopuolue, konservatiivinen Albanian demokraattinen puolue (Partia Demokratike e Shqipërisë, PD) myös ajaa jäsenyyttä EU:ssa.

Sosialistisesta puolueesta lohjennut, konservatiivien kanssa liittoutunut Sosiaalinen liike integration puolesta (Lëvizja Socialiste për Integrim, LSI) lisäsi kannatustaan. Sen sijaan nationalistinen oikeistopuolue Oikeudenmukaisuuden, integraation ja yhtenäisyyden puolue (Partia Drejtësi, Integrim dhe Unitet, PDIU) ei näytä saavan jalansijaa.

Pääministerina jatkaa Edi Rama. Hänen hallituksellaan on nyt mahdollisuus yrittää näyttää, miten Euroopan köyhimpiin kuuluva maan saadaan nousuun. Edellisellä kaudella hallitus onnistui jo tehostamaan verojen keräämistä. Korruptio ja työttömyys ovat Albanian suuria ongelmia. Kolmasosa nuorista on työttöminä.

Edit:

Artikkelia korjattu 18.9. klo 8.40. Sosiaalidemokraatit etenivät seitsemän maan vaaleissa yhdeksästä, ei kuuden maan, kuten alunperin oli kirjoitettu.

|||

Treffpunkt Euroopan artikkeli, joka on artikkelin alkupään kannatuslukujen ja vuorovaikutteisen kuvan lähteenä:

Wahl-Herbst in Europa: Liberale im Aufwind (Tobias Gerhard Schminke 14.9.2017)

Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:

Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)

Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:

Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)

*