Vappu ilman poliittista musiikkia on kuin juhannus ilman joulukinkkua. Ilmankin pärjää, mutta tunnelman sen puuttuminen väistämättä latistaa. Olen koonnut oheen Vasen Kaista -verkkolehden lukijoille 25 laulun soittolistan vapputunnelmaa kohottamaan. Kappaleet on koottu laululiikkeen 1960–2010-luvun tuotannosta ja mukaan on poimittu klassikoiden lisäksi joukko tuntemattomampia helmiä. Soittolista on jaettu viiteen teemaan: työhön, taisteluun, rauhanlauluihin, Chile-solidaarisuuslauluihin sekä laululiikkeen synnyttämiin kauneimpiin rakkauslauluihin.
Voit kuunnella kappaleet klikkaamalla niiden yhteydessä olevia pikkukuvia.
Työstä…
Vapun soittolista on aiheellista aloittaa tietenkin työtä käsittelevillä lauluilla, joita etenkin 1970-luvulla julkaistiin ahkerasti. Osa tuolloin syntyneistä lauluista oli yhteiskunnallisen tilan pohjalta kirjoitettuja tarinoita, osa taas ajankohtaisraporttien asemaa ajavia kuvauksia Suomesta ja suomalaisista.
Vappu ilman poliittista musiikkia on kuin juhannus ilman joulukinkkua. Ilmankin pärjää, mutta tunnelman sen puuttuminen väistämättä latistaa. Olen koonnut oheen Vasen Kaista -verkkolehden lukijoille 25 laulun soittolistan vapputunnelmaa kohottamaan. Kappaleet on koottu laululiikkeen 1960–2010-luvun tuotannosta ja mukaan on poimittu klassikoiden lisäksi joukko tuntemattomampia helmiä. Soittolista on jaettu viiteen teemaan: työhön, taisteluun, rauhanlauluihin, Chile-solidaarisuuslauluihin sekä laululiikkeen synnyttämiin kauneimpiin rakkauslauluihin.
Kiti Neuvonen: Liisa Mäkinen
Yksi upeimmista suomalaisista työväenlauluista on Kiti Neuvosen vuonna 1970 levyttämä ”Liisa Mäkinen”. Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Marja-Leena Mikkolan sanoittama laulu kuvastaa aikakauden työläisoloja ja peräänkuuluttaa järjestäytynyttä joukkovoimaa yhteiskunnan suunnan muuttamiseksi.
Varaque: Liisa M.
2000-luvun alussa perustettu kantaaottavaa musiikkia esittävä Varaque on päivittänyt Liisa Mäkisen tarinan tähän päivään istuvaksi, jossa ikuisen opiskelun rinnalla töitä tekevä laulun henkilö ei tiedä kenen rinnalla seisoo ja etsii elämänsä tarkoitusta. Harvakseltaan esiintyvä ja levyttävä Varaque on ehtinyt julkaista vuosien varrella kolme albumia sekä yhden kokoelmalevyn.
Aulikki Oksanen: Laulu vanhasta työläisnaisesta
Runoilija Aulikki Oksanen levytti vuonna 1970 oman albumin ”Kenen joukoissa seisot?”, ja se oli yksi ensimmäisiä 1960-luvun nuorisosukupolven poliittisia albumijulkaisuja. Oksasen albumi sisältää monia hienoja henkilötarinoita, joista tälle soittolistalle on valittu mukaan Kaj Chydeniuksen säveltämä ”Laulu vanhasta työläisnaisesta”.
Vesa Mäkelä: Esko Kulonen
Nokian Paperitehdas nousi vuonna 1970 kohun keskelle, kun sen valmistamien ja difenyylillä käsiteltyjen hedelmien suojapaperien tuotannon todettiin aiheuttaneen useiden työntekijöiden kuolemia. Myrkyllisiä aineita tehdas oli käyttänyt jo 1950-luvun puolivälistä alkaen ja työntekijät olivat raportoineet niiden aiheuttamista ongelmista jo saman vuosikymmenen aikana. Ongelmiin puututtiin kuitenkin vasta sen jälkeen, kun 32-vuotiaana myrkytyskuoleman kokeneen Esko Kulosen tapaus nousi julkisuuteen. Kulosen tarina päätyi lauluksi vuonna 1970 ja seuraavana vuonna sen lauloi levylle näyttelijä Vesa Mäkelä.
Kristiina Halkola: Poraaja Valdemar Mäkinen
Esko Kulosen tarina tuli suurelle yleisölle laulun muodossa tutuksi vuonna 1970 esitetyn kaksiosaisen tv-kabareen ”1000 ja yhden yön tarinat” kautta. Samassa kabareessa kuultiin myös näyttelijä Kristiina Halkolan levyttämä työläistarina ”Poraaja Valdemar Mäkinen”. Laulu levytettiin seuraavana vuonna Halkolan pitkäsoittolevylle ”Täytyy uskaltaa”. Albumi on yksi laululiikkeen tunnetuimmista ja hienoimmista klassikoista, joka ei kuitenkaan ole saanut jatkoa.
…ja taistelusta
Tätä vääryyttä vastaan ei taistella kukkasin. Tännepäin, täällä marssivat työläiset. Kaikki asiat ovat poliittisia. 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa luokkatietoisuus sekä järjestäytymiskehotukset lisääntyvät poliittisessa musiikissa ja laulut saivat uutta särmää.
Aulikki Oksanen: Kenen joukoissa seisot?
Uuden poliittisen laulun suurimpia klassikoita on Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Aulikki Oksasen tekstittämä ”Kenen joukoissa seisot?”. Sen ensilevytyksen teki Aulikki Oksanen vuonna 1970. Kappaleen tunnetuimman levytysversion teki noin vuotta myöhemmin Kom-Teatteri solistinaan Kaisa Korhonen.
Punainen Lanka: Ne tulevat Maria
”Ne tulevat Maria” on Matti Rossin 1970-luvun alkuvuosien runoutta, jonka Otto Donner sävelsi alunperin Arja Saijonmaan Etelä-Amerikan maiden yhteiskunnallista tilaa kuvaavaa albumia varten. Kolme vuotta Saijonmaan jälkeen laulusta teki oman versionsa Punainen Lanka -yhtye. Punaisen Langan ensimmäinen aktiivinen toimintakausi ajoittuu vuosiin 1974–1978, jolloin yhtyeeltä ilmestyi kaksi albumia. Vuonna 2015 yhtye teki pienimuotoisen comebackin, jonka yhteydessä sen vanha tuotanto julkaistiin kokoelmalevynä.
Kom-Teatteri: Dialektiikan ylistys
Bertolt Brechtin ”Dialektiikan ylistys” lukeutuu poliittisen laulun klassikoihin. Kappaleen teki tunnetuksi Kaisa Korhonen vuoden 1969 levytyksellään. Kymmenen vuotta myöhemmin kappaleesta levytti oman versionsa Kom-Teatteri solistinaan Sinikka Sokka. Kom-Teatterin versiossa kuullaan myös kappaleen alkuosa, jota Korhonen ei laulanut sen enempää levytysversiossaan kuin julkisissa esiintymisissäänkään.
Kaisa Korhonen: Yhteisrintama
Bertolt Brechtin tuotantoa on myös ”Yhteisrintama”. Kappaleen on säveltänyt Hanns Eisler ja suomentanut Elvi Sinervo. Kaisa Korhosen levytys on peräisin vuodelta 1970. Samana vuonna Korhosen kanssa suomennoksesta teki oman levytysversionsa myös Reijo Frank.
Varaque: Aikakauden lapset
Kaikki maailmassa on poliittista, muistuttaa Varaque tässä puolalaisrunoilija Wisława Szymborskan tekstin suomennoksessa. Vuonna 2018 julkaistussa kappaleessa ääneen pääsee vuosikymmeniä levytystaukoa viettänyt Kaisa Korhonen, joka lausuntaa kuullaan kappaleen väliosassa.
Sodasta ja rauhasta
Sodanvastaiset laulut ovat aina olleet poliittisen musiikin keskiössä. Rauhanlaulut ovat pitäneet pintansa myös 1970-luvun jälkeen, jolloin perinteisen poliittisen musiikin levytysmäärä Suomessa laski murto-osaan aiemmasta.
Reijo Frank: Veli, sisko
”Veli, sisko” on tunnetuimpia suomalaisia sodanvastaisia lauluja. Nokialaisen työläisrunoilija Elsa Rauteen vuonna 1936 kirjoittama laulu on tehty alun perin Nokian sosialidemokraattisen nuorisoyhdistyksen kisälliryhmän ohjelmistoon. Kappaleen ensilevytyksen teki Reijo Frank vuonna 1969 ja siitä muodostui esittäjänsä tunnistettavin levytys. Myöhempinä vuosina kappale on ollut suosittu esitys monien kuorojen ohjelmistossa.
Heidi Vaarna & Esko Rissanen: Hän palannut ei taistelusta
1980-luvulla Vladimir Vysotskin laulut nousivat myös Suomessa suosioon sekä alkuperäislevytyksinä että suomennoksina, joita levyttivät muun muassa Arja Saijonmaa, Mika ja Turkka Mali, Kiti Neuvonen sekä Kom-Teatteri. ”Hän palannut ei taistelusta” on alun perin Mika ja Turkka Malin suomeksi levyttämä laulu. Tällä soittolistalla kappaleesta kuullaan näyttelijäkaksikko Heidi Vaarnan ja Esko Rissasen levytysversio vuodelta 2008. Vaarna ja Rissanen kiersivät Vysotski-esitysten kera esiintymispaikkoja vuosikymmenten ajan ja olivat tuttu näky muun muassa monissa työväen vapputilaisuuksissa.
Kaisa Korhonen: Seison torilla
”Seison torilla” on Kaisa Korhosen vuonna 1970 levyttämä suomennos ranskalaisen kirjailija-laulaja Boris Vianin laulusta ”Le Déserteur”. Ranskan hallituksen aikoinaan esityskieltoon määräämä sodanvastainen laulu on käännetty yli 40 kielelle. Laulun suomennoksen teki Tuula Saarikoski.
Varaque: Kenraali, panssarivaunusi on vahva vaunu
Bertolt Brechtin ”Kenraalin” levytti alun perin Kaisa Korhonen vuonna 1965 Kaj Chydeniuksen sävellyksenä. Siinä missä Korhosen levytys on varsin pelkistetty esitys, on Tuomas Nikulinin säveltämä Varaquen vuoden 2018 versio mahtipontisempi näkemys, joka on toteutettu peräti kahdenkymmenen muusikon voimin.
Ultra Bra: Kahdeksanvuotiaana
Ruuhkaksi asti muusikoita on studiossa riittänyt myös silloin, kun Ultra Bra on tehnyt levytyksiä. Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton järjestämää laulukilpailua varten perustettu yhtye teki ensimmäiset levytyksensä vuonna 1995. Seuraavana vuonna ilmestyi yhtyeen debyyttialbumi, jossa kuultiin monia kantaaottavia lauluja, joista yksi on Anni Sinnemäen sanoittama ja Kerkko Koskisen säveltämä ”Kahdeksanvuotiaana”.
Solidaarisuutta Chilen kansalle
Chilen 11. syyskuuta 1973 tapahtunut sotilasvallankaappaus on ollut viime aikoina jälleen Suomessa otsikoissa Ylen esittämän televisiosarjan ”Invisible Heroes” myötä. Sotilasvallankaappaus nostatti 1970-luvulla maailmanlaajuisen solidaarisuusliikkeen, joka näkyi myös suomalaisen laululiikkeen tuotannossa. Kerran jos toisenkin olen miettinyt, että miksi tämän päivän tyrannit eivät enää onnistu herättämään vastaavia kansanliikkeitä ja reaktioita taiteilijoissa. Jos vaikkapa Syyrian tapahtumista raportoitaisiin kulttuurin saralla samalla tavalla kuin Chilen tapahtumista aikoinaan, olisi sillä varmasti oma vaikutuksensa suomalaisten pakolaisasenteisiin.
Agit-Prop: Allendelle
Sotilasvallankaappauksen yhteydessä kuollut Chilen presidentti Salvador Allende soi monia laulun muotoon tehtyjä kunnianosoituksia. Suomalaisista onnistunein ja tunnetuin on tuoreeltaan Chilen tapahtumien uutisoinnin jälkeen syntynyt Eero Ojasen säveltämä ja Pentti Saaritsan tekstittämä Agit-Propin esitys ”Allendelle”. Kappale julkaistiin laulukvartetin toisella albumilla ”Laulu kaikille” (1974).
Arja Saijonmaa: Allende
Myös Arja Saijonmaa otti Allenden kohtaloon kantaa vuonna 1974 julkaistulla singlellään. Matti Rag Paanasen säveltämä ja sanoittama laulu jäi Chile-laulujen joukossa vähälle huomiolle jääneeksi kuriositeetiksi.
Jukka Kuoppamäki: Allende
Salvador Allenden kohtalo synnytti Suomessa lauluja myös poliittisen laululiikkeen ulkopuolelta. Jukka Kuoppamäen vuonna 1973 levyttämä ”Allende” julkaistiin artistin kultaa myyneellä albumilla ”Kultaa tai kunniaa”. Kuoppamäen laulu lienee myös ensimmäinen levyllä julkaistu suomalainen kannanotto Chilen tapahtumiin.
Kom-Teatteri: Chile, Chile, Chile
Kom-Teatteri teki Chilen tapahtumien johdosta näytelmän ”Kaikki muuttuu”, jonka laulut olivat Eero Ojasen säveltämiä ja Matti Rossin sanoittamia. Näytelmän laulut julkaistiin vuonna 1974 samannimisenä albumina. Levy on sekä Kom-Teatterin että Chilen solidaarisuuslaulujen parhaimmistoa, mutta syystä tai toisesta se jäi laululiikkeen tuotannossa varsin vähälle huomiolle. ”Chile, Chile, Chile” on albumin avausraita.
Arja Saijonmaa & Inti-Illimani: Syytös
Vuonna 1967 perustettu chileläisyhtye Inti-Illimani oli Chilen vallankaappauksen aikaan ulkomaankiertueella. Vallankaappauksen jälkeen yhtyeen jäsenet asettuivat asumaan Italiaan ja esiintyivät ympäri maailmaa Chilen uuden sotilashallinnon vastustajia tukien. Vuonna 1979 Inti-Illimani levytti Arja Saijonmaan kanssa Ruotsin markkinoille suunnatun chileläisen lauluntekijä Violeta Parran kappaleita sisältävän yhteisalbumin ”Jag vill tacka livet”. Pentti Saaritsa suomensi levyn laulut ja kappaleista tehtiin myös suomenkielinen albumi ”Miten voin kyllin kiittää”. Suomen markkinoilla levy jäi varsin vähälle huomiolle, mutta eräänlaista maailmanmusiikin buumia eläneessä Ruotsissa siitä tuli suuri kaupallinen menestys.
Mutta tärkeintä on rakkaus
Rakkauslaulut ovat keskeinen osa poliittisen laululiikkeen tuotantoa. Valtaosa sekä tunnetuimmista että laadukkaimmista sävellyksistä syntyi Kaj Chydeniuksen kynästä, jonka tuotannosta viisi seuraavaa esitystä on valittu.
Kom-Teatteri: On neidolla punapaula
Laululiikkeen tunnetuimpia rakkauslauluklassikoita on Kaj Chydeniuksen uudelleensäveltämä kansanlaulu ”Kalliolle kukkulalle”. Sävellys syntyi aikoinaan Suomen Teatterikoulun näyttelijäkurssin harjoitustehtäväksi. Vuonna 1972 Kom-Teatteri teki kappaleesta tunnetun levytyksensä singlejulkaisulleen. Vähemmälle huomiolle on täysin syyttä jäänyt samaisen singlen b-puoli, jolta löytyy toinen kansanlaulun uudelleensävellys ”On neidolla punapaula”.
Kaj Chydenius: Sinua, sinua rakastan
Kaj Chydeniuksen esittämä ja säveltämä sekä Aulikki Oksasen sanoittama kappale ”Sinua, sinua rakastan” syntyi vuonna 1968 Mikko Niskasen elokuvaan ”Asfalttilampaat”. Chydeniuksen laulutaltioinnin tarkoituksena oli toimia demona ja kappaleen esittäjäksi kaavailtiin muun muassa Frediä. Onnistunut versio ei kuitenkaan toista tulkitsijaa kaivannut ja Chydeniuksen esitys päätyi mukaan niin levyjulkaisuille kuin elokuvaan.
Minja Koski: Pidä kiinni minusta
1970-luvun jälkeen säveltäjä Kaj Chydeniuksen levytysvauhti hiipui ja muuttui satunnaisemmaksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Chydeniuksen tuotantovauhti on kuitenkin jälleen virinnyt ja vilkkaimpina vuosina hän on julkaissut useita uusia albumeita. Niiden taso ei kalpene yhtään aiempien vuosikymmenten tekemisille, kuten Chydeniuksen säveltämä Matti Rossin runo ”Pidä kiinni minusta” hyvin osoittaa. Laulun esittää näyttelijä Minja Koski.
Kristiina Halkola: Jos rakastat
Kristiina Halkolan vuonna 1971 ”Täytyy uskaltaa” -albumilleen levyttämä ”Jos rakastat” on niinikään Kaj Chydeniuksen Matti Rossin runoon säveltämä teos. Kappale on yksi Halkolan tunnetuimmista levytyksistä ja sen mukaan nimettiin myös taiteilijan vuonna 2011 julkaistu elämäkertateos.
Varaque: Minun politiikkani
Tämän soittolistan viimeiseksi kappaleeksi olen valinnut Kaj Chydeniuksen 2000-luvun sävellyksen ”Minun politiikkani”. Sävellys on tehty Pentti Saarikosken vanhaan runoon ja näin vihapuheen ja tahallisen väärinymmärtämisen aikakautena sen perussanoma on ajankohtaisempi kuin koskaan: ”Että me rakastaisimme toinen toistamme / ei väitellen vaan keskustellen sovussa / menisimme ikään kuin mustikkaan yhdessä / lämmittäisimme saunan / istuisimme laiturilla huohottamassa / olisimme ihmisiksi”.
Kirjoittaja on levytuottaja, joka on julkaissut muun muassa Varaquen uusimmat levytykset.