Hyvä hallintotapa ja demokraattinen päätöksenteko ovat kuluvalla valtuustokaudella saaneet kolauksia tuon tuosta. Viime viikolla kunnallisen demokratian nuijijoina kunnostautui kaksikin vallakasta kokoomuspoliitikkoa. Konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola vuosi salaiseksi määrätyn Hopealinjan tulevaisuutta käsittelevän esityksen sisältöä julkisuuteen. Kummola kertoi suunnitelmista Aamulehden haastattelussa ennen jaoston kokousta viime tiistaina. Saman päivän iltana kokoomuksen apulaispormestari Aleksi Jäntti runnoi hyvistä kokouskäytännöistä piittaamatta oman näkemyksensä lävitse yhdyskuntalautakunnassa.
Jäntin kannattama esitys Hervannan Kanjoninkadulle rakennettavien kerrostalojen ulkoasuvaatimuksista olisi hävinnyt äänestyksen, mikäli Jäntti olisi varmistanut, että kaikki lautakunnan jäsenet olisivat päässeet äänestämään. Lautakunnan jäsenten osallistumisen varmistamisen sijaan Jäntti käyttikin hyväkseen etäkokouksen teknistä ongelmaa ja nuiji päätöksen pöytään, kun muutosesitystä kannattaneen lautakunnan jäsenen läsnäolo sähköisessä kokousjärjestelmässä oli katkennut kahdeksi minuutiksi. Jälkeenpäin Jäntti on julkisuudessa vähätellyt toimintaansa vetoamalla siihen, että asia tulee uudelleen käsittelyyn. Vaikka asia palaakin lautakunnan käsittelyyn, se ei muuta väärää päätöksentekomenettelyä oikeaksi eikä oikeuta Jäntin toimintatapaa millään tavoin.
Demokraattiset, avoimet päätöksenteon käytännöt ovat ajoittaisesta byrokraattisesta vivahteestaan huolimatta ainoa tapa, jolla voidaan varmistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen kunnallisessa päätöksenteossa. Apulaispormestari Jäntin näyttää olleen vaikea ymmärtää olevansa julkisen vallan käyttäjä. Jäntti on muun muassa halveksinut valtuuston lainvoimaista päätöstä vanhan tavara-aseman suojelusta ja vihjaillut aseman purkamisesta päätöksen vastaisesti.
Ensi kevään kuntavaalit selittää toki viime viikkojen tamperelaisten kokoomuspoliitikkojen keulimista. Vaalipaniikki selittää kuitenkin vain osan, eivätkä kokoomuslaiset ole ainoita tamperelaisia, sääntöjä venyttäviä ja hyvää hallintotapaa rikkovia kuntapoliitikkoja. Kuluvalla kaudella kaupunginvaltuustoa ovat puhuttaneet niin Kotilinnasäätiön tapaus kuin kaksoisroolikieltokin, jotka ovat osoittaneet päätöksenteon korruptiivisia piirteitä.
Kaupungin mainetta tahraavasta luonteestaan huolimatta sääntörikkomuksista ja epäeettisistä toimintatavoista käydyt poliittiset väännöt ovat kuitenkin eduksi tulevalle päätöksenteolle. Kevään kuntavaaleissa onkin syytä puhua poliittisten päätösten sisältöjen ohella myös päätöksenteon tavoista. On aika lopettaa päätöksenteko kulisseissa ja 1970-luvulta periytyneiden suhmurointikäytäntöjen soveltaminen. 2020-luvun Tampere tarvitsee eettisesti ja oikeudellisesti kestävää poliittista toimintaa, joka varmistaa kaikkia kaupunkilaisia yhdenvertaisesti kohtelevan päätöksenteon.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen.
Hopealinja-päätöksessä minua kiinnostaa kaksi asiaa. Ensinnäkin, mistä syystä kaupunki olisi ostamassa tappiollista yritystä? Kuuluuko uivan juottolan omistaminen kaupungin ydintoimintaan, mutta ilmeisesti myyntiin valmisteltava Sähkölaitos, varsinainen kultamunia muniva hanhi, ei? Toiseksi: uutinen että kaupunginlakimies Aarnio tutkii Kummolan ilmeisesti tekemää salattavan tiedon vuotamista Aamulehdelle, on julkaistu Turun sanomissa, mutta ei Aamulehdessä? Aikaisemmin Taneli Kopolan oivallinen artikkeli Tampereen hyvä veli-verkostosta oli julkaistu Kainuun Sanomissa, Kalevassa, Ilkka-Pohjalaisessa, Hämeen Sanomissa, Turun Sanomissa, ties missä mutta ei Aamulehdessä. Sensuroiko AL jostain vaikeasti arvattavasta syystä Tampereen hallintoa koskevia tietoja? Onko Tampere jonkinlainen Putinin Venäjän etäpesäke, jossa valtamedia antaa vain valitun suuntaista informaatiota, ja varsinainen tieto on ongittava turkulaisesta dissidenttijulkaisusta?
Lisää aiheesta blogissani Alaston kaupunki-Tampere. Tellervo Tuominen