Asun kolmen kilometrin päässä Kurun (nykyisin.Ylöjärven) rajalta. Matka Kurun keskustaan on noin 40 kilometriä ja Kurusta Ylöjärven keskustaan suunnilleen sama 40 kilometriä. Kihniön keskustaan rajalta on noin 13 kilometriä.
Muutamien kilometrien päässä Kurun (Ylöjärven) puolella on asukkaita. Miettikää, kummassa teidän mielestä ihmisen kannattaa hakeutua hoitoa saamaan, Kihniön terveyskeskukseen, jonne matkaa on noin 15 – 25 kilometriä, vai Ylöjärvelle sinne jonnekin Tampereen kupeeseen? Eikä tämä esimerkki tarkoita, että kurulaisilta pitäisi ottaa oma terveysasema pois!
Pirkanmaalla on monia samanlaisia esimerkkejä, kuten Virtain ja Kihniön rajaseutu. Virtain Kurjenkylässä Kihniön rajalla asuville on nokkelampaa käydä Kihniön puolella asioimassa kuin Virtain keskustassa. Samoin Virtain ja Ruoveden tai Virtain ja Ylöjärven rajoilla asuvilla on syytä laskea, minne on lyhyempi matka tai arvioida palveluiden laatua ja saatavuutta.
Kummallisesti on taas haluttu vääntää ”oma terveyskeskus joka kunnassa” -tavoite outoon valoon. Sanon nyt vielä kerran mielipiteeni. Oma terveyskeskus joka kunnassa esimerkiksi Ylöjärvellä ei tarkoita, että haluaisin kurulaisilta tai muilta pois oman terveysasemansa. En herranen aika nähköön sellaista halua.
Joka kunnassa oma terveyskeskus tarkoittaa valinnanvapautta eri kunnissa asuville, kuten esimerkein kerroin. Vaikka Kihniössä on vain noin 1800 asukasta, voi noiden esimerkkien avulla laskea, kuinka meidän terveyskeskuksen asiakasmäärät valinnanvapauden myötä voi olla ihan toista kuin mikä on kunnan asukasluku.
Hei, haloo – kannattaako Kihniön terveyskeskus teurastaa sillä verukkeella, että kunta on pieni? Aluevaltuustoon tarvitaan reuna-alueilta valtuutettuja, jotta voimme ihan rautalangasta vääntää mallin siitä, miten asiat oikeasti ovat, jos asia ei muuten mene perille.
Ja vaikka asia olisikin mennyt perille, saattaa rahasta ja sen käytöstä kinastellessa kasvukeskuksen (Tampere ja sen lähiympäristö) valtuutetuilla olla kiusaus hakea säästökohteita kauempaa ja näin mielistellä omia äänestäjiä.
Kirjoittaja on levyseppä-hitsaaja, eläkeläinen Kihniöstä ja vasemmiston aluevaaliehdokas Pirkanmaalla ehdokasnumerolla 88.
Vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaat 2022 Pirkanmaalla
Lue kaikki ehdokkaan puheenvuoro -sarjan kirjoitukset:
Sote-palveluiden kilpailutus ajaa resurssit ja työntekijät ahtaalle (Minna Minkkinen 22.1.2022)
On aika unohtaa myytti kutsumusammatista (Mirja Juusola 22.1.2022)
Tieto vähentää kärsimystä (Anna Weckström 21.1.2022)
Tehdään hyvinvointialueesta hyvä työpaikka (Anna Haaponiemi 21.1.2022)
Digipalveluiden rinnalla tarvitaan perinteisiä palveluita (Sinikka Torkkola 20.1.2022)
Pelastustoimi hyvinvointialueille – apua on saatava minne vain milloin vain (Aki Leppänen 18.1.2022)
Hyvinvointialueet ratkaisemaan mielenterveyskriisiä (Minna Malkamäki 16.1.2022)
Rautalankaversio lähipalveluista (Hannu Tiainen 14.1.2022)
Seis työn silppuamiselle ja kyllä palkkaamiselle (Katja Kotalampi 12.1.2022)
Sosiaalityötä soteen (Anu Ropponen 5.1.2022)
Kotihoidosta vaihtoehtovanhainkotiin (Leena Sulkanen-Rodriguez 4.1.2022)
Hyvinvointialue ja kunta (Hannu Tiainen 3.1.2022)
Tympeä johtaminen karkottaa työntekijät (Katja Kotalampi 30.12.2021)
Salaperäiset vaalit (Hannu Tiainen 21.12.2021)
Tule, tule hyvä sote, älä tule paha sote! (Rauno Jääskeläinen 20.12.2021)