Näkökulma, Suomi

ULLA-LEENAALPPI

10.2.2022 klo 10:35

Digisyrjäytymistä on torjuttava tehokkaasti

Digipalveluihin ei voi jokainen hypätä tuosta noin vain ilman opastusta ja tukea. Kaikilla ei ole osaamista tai laitteita. Kaikkia lähitapaamisia ei digi voi myöskään korvata. Kunnollinen digituki niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin on avain onnistumiseen. (Kuva: Oskari Jokinen)

Digitaalisuuden lisääntyminen hyvinvointivaltion palveluissa on sekä mahdollisuus että uhka. Liian nopeasta digikehityksestä varoitettaessa on usein kuultu vastaus se, että digitaalisten palveluiden pariin ohjataan heitä, joille nuo palvelut sopivat hyvin ja samalla lähipalveluiden turvaaminen niitä tarvitseville paranee.

Tämä on vain osittain totta. Lähipalveluita pyritään yhä aktiivisemmin korvaamaan etä- ja digipalveluilla myös niille ihmisille, joiden on eri syistä vaikeaa tai mahdotonta käyttää digipalveluita. Tässä joukossa on mukana iäkkäitä sekä monen ikäisiä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. 

Ohjaamista digipalveluihin perustellaan muun muassa taloudellisilla säästöillä. Asia ei ole aivan yksinkertainen. Osa terveydenhuollon ammattilaisista on kyseenalaistanut säästävätkö etävastaanotot henkilöstön aikaa. Potilaasta tarvittava tieto ei välity samalla tavalla kuin kasvokkaisessa kohtaamisessa ja virheiden mahdollisuus on suurempi. Voi kysyä, miten hyvin potilasta on tutkittu, jos etävastaanotto sujuu kovin nopeasti. Jos niitä lisätään, tarvittaisiin ainakin toimiva perhelääkärijärjestelmä, jossa lääkäri tuntee potilaansa hyvin.

Toivottavasti valituissa hyvinvointialueiden valtuustoissa otetaan vakavasti huoli digisyrjäytymisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suosittanut tehtävien päätösten tueksi yhdeksänkohtaisen toimenpideohjelman. Siinä esitetään muun muassa palveluiden käyttäjille digitukea lähipalveluna ja ymmärrettävällä selkokielellä. Helposti saatavilla oleva tuki voi rohkaista käyttämään digipalveluita ilman pelkoa virheistä ja niiden seurauksista.

THL suosittaa myös sitä, että digipalveluiden kehittämiseen otetaan mukaan niiden käyttäjiä. Erityisesti epävarmoja käyttäjiä tulee kuulla, jotta vieras terminologia saadaan ymmärrettäväksi. Tärkeää on myös se, että tieto saatavilla olevasta digituesta on helposti löydettävissä.

Edelleen THL suosittaa sitä, että julkisiin tiloihin tulee lisätä digipalveluiden käyttöön sopivia yksityisiä tiloja ja laitteita. Kaikilla ei ole kotonaan digilaitteita. Ei kaikilla niilläkään ihmisillä, jotka haluaisivat käyttää digipalveluita.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön digituen on oltava riittävää. Muutoinkin kuormittavia työpäiviä ei tule rasittaa digivaikeuksilla. Ja lopuksi THL muistuttaa siitä, että lähipalveluita tulee edelleen tarjota kaikille niille ihmisille, joille digitaalisuus ei ole vaihtoehto. Etenkin väestön ikääntyessä ja muistisairauksien yleistyessä, sekä monikulttuurisuuden lisääntyessä on tärkeää turvata pääsy lähipalveluihin.

Kirjoittaja on vasemmiston kaupunginvaltuutettu Tampereella

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.